Yle uutisoi 20.toukokuuta ulko-ja puolustusministeriön ja Pohjois-Atlantin liiton eli NATOn (lyhenne englannin sanoista North Atlantic Treaty Organization) välisen yhteistyön tiivistymisen pimittämistoimista. Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen johtaman sotilasliitto Naton välille yhteistyön järjestämiseksi tehtiin järjestelyasiakirja vuonna 2018. Eduskunta sai vasta tämän vuoden helmikuussa tiedon tästä asiakirjasta. Kyseistä asiakirjaa ei kutsuta kuitenkaan sopimukseksi vaan ”järjestelyksi”. Sen sisältö pintapuolisesti koskee ”tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventymistä kriisitilanteissa”.
Vaikka eduskunta on ollut tiedon puutteessa yhteistyön lähentymisestä, Juha Sipilän johtama hallitus on ollut tietoinen järjestelyistä, kuten myös tämän hetkinen Sanna Marinin hallitus. Perustuslakiovaliokunta selvittää tällä hetkellä tiedonsaannin puutetta, sillä perustuslain mukaan eduskunnan tulisi saaada tarvitsemansa tiedot valtioneuvostolta viipymättä. Pimitysjutusta voidaan nähdä, että ”hivuttamistaktiikkaa” kohti tiiviimpää yhteistyötä Naton kanssa, on tehty porvarillisen demokratian periaatteista piittaamatta. Julkinen mielipide Nato jäsenyydestä on sen vastainen, joka saattaa selittää miksi yhteistyötä Naton kanssa kaavaillaan hämärin toimin ja pienin askelin.
Nato-yhteistyö tuli jälleen esille suunnitelmasta, jossa kaavaillaan pohjoismaisen sotilasyhteistyön lisäämistä. Suomi ja Ruotsi ovat perinteisesti tehnyt tiivistä sotilasyhteistyötä. Nämä allekirjoittivat ‘‘syvenevän puolustusyhteistyön sotilasstrategisen konseptin” vuonna 2019. Tästä lähtien Suomen ja Ruotsin erilaisia yhteisiä toimia ja harjoituksia on kasvatettu lukumäärältään ja kooltaan. Nyt hallitusohjelman mukaisesti yhteistyötä aiotaan lisätä myös Nato-maa Norjan kanssa.Yhteistyön muodoista ollaan jo keskusteltu Suomen, Norjan ja Ruotsin puolustusministerien kesken
Vaikka Suomi ei ole virallisesti Nato-maa, Suomi on ollut vuodesta 1994 alkaen Naton niin kutsuttu rauhankumppani. Vuonna 1997 se liitettiin Naton ja rauhankumppanuusmaiden yhteisen Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäseneksi. Jälleen vuonna 2014 Suomen ja Naton välille tehtiin isäntämaasopimus, jossa se sitoutuu Naton jäsenvaltioiden oikeuteen perustaa tukikohtia isäntämaa-alueelle ja isäntamaan velvollisuuteen tuen antamiseksi. Suomi osallistuu myös Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatiohin Balkanilla ja Afganistanissa. Lisäksi Suomi osallistuu Naton järjestämiin koulutus- ja seminaaritapahtumiin ja harjoituksiin. Suomi on vuosittain mukana noin kahdessa sadassa Naton järjestämässä koulutustapahtumassa ja 15-20 harjoituksessa. Yhteistyön ja sotilaallisten toimien määrä on melko suurta valtiolle, joka ei kuitenkaan ole virallisesti Nato-maa.