Poliisi ei ole kansan puolella

Kööpenhaminan BLM mielenosoitus.

Tanskan Århusissa kesäkuun alussa poliisi ampui miehen antifasistisessa mielenosoituksessa. Poika, jonka poliisi ampui, uhkasi fasistista provokaattoria Rasmus Paludania. Joukot nousivat kapinoimaan ja protestoivat väkivalloin Gellerupparkenissa, proletaarisessa lähiössä. Tapahtuma osoittaa, että poliisin motiivit eivät ole kansan suojelemisessa edes niin kutsutussa sosialidemokratian kehdossa. Poliisi on osa taantumuksellisen valtion väkivaltakoneistoa ja sen motiivina on vain ja ainoastaan suojella riistävää luokkaa ja ylläpitää sortavaa järjestelmää.

Yöllisissä protesteissa 16-vuotias poika pidätettiin kivien heittämisestä poliisiautoa kohti. Myöhemmin myös 15-vuotias poika pidätettiin väkivallasta ja pommin sytyttämisestä. Viimeisenä poliisi pidätti 18-vuotiaan miehen niinkin lievästä toiminnasta kuin poliiseille huutamisesta.

Protestit jatkuivat koko kesäkuun alun viikonlopun. Århusin lisäksi myös Kööpenhaminassa oli taisteluita joukkojen ja poliisin välillä, sillä Ramadanin aikana poliisi yritti estää joukkojen kokoontumiset. Vollsmosen lähiössä sytettiin nuotioita ja heitettiin kiviä poliisia kohti. Kaksi joukoista pidätettiin ja heitä kuulusteltiin. Poliisin raportin mukaan alueella on erityisen tiivistä valvontaa ja se jatkaa tapahtumien tutkimista.

Kööpenhaminassa kokoontui yli 15 000 osoittamaan mieltä rasistista poliisiväkivaltaa vastaan. Mielenosoitus, jonka järjesti Black Lives Matter Tanska, oli osa maailmalla nähtäviä protesteja George Floydin murhan seurauksena. Monet mielenosoitukseen osallistuneista olivat työläisiä ja maahanmuuttajia, joka eroaa normaalista osallistujakaartista Kööpenhaminan mielenosoituskulttuurissa. Mielenosoituksen aikana vallankumoukselliset osoittivat solidaarisuutta mustille, jotka käyvät taisteluita jenkki-imperialismia vastaan. Myös esimerkiksi banderollidroppeja ja graffiteja tehtiin mielenosoituksen aikana.

Poliisilla oli mielenosoituksessa taktiikka oman imagon lujittamiseksi ja se piti matalaa profiilia. On kuitenkin päivänselvää, että poliisi on väkivaltainen myös Tanskassa, tämän osoitti puheet mielenosoituksessa, joissa esitettiin tapauksia, jossa poliisi on kohdistanut väkivaltaa kansaa kohtaan. Tämän osoittaa myös tapahtuma, jossa poliisi ampui antifasistisen miehen.

Joukkojen ja poliisien väliset taistelut ovat osa Tanskan yleistä poliittista tilannetta. Tanskassa on julistettu niin kutsutut ”Ghetto lait’‘, joita joukot ja vallankumoukselliset ovat vastustaneet näkyvästi. Laki vahvistaa valtion voimaa proletaarisissa lähiöissä ja sallii vahvempien toimien käytön vastustaakseen liberaaleja perusoikeuksia. Lain mukaan Tanskassa on 29 lähiötä, jotka ovat virallisesti ghettoja. Tämä perustuu tilastoihin tuloista, koulutustasosta, rikollisuudesta ja vahvasta ”ei-länsimaalaisten asukkaiden” esiintymisestä.

Näissä lähiöissä vahvistetaan mm. kameravalvontaa ja tuplataan tuomiot kaikista rikoksista. Lasten tulee myös osallistua vähintään 25 tuntia viikossa päivähoitoon ja perheiden matkustaminen takaisin kotimaihinsa säännöllisesti on kielletty sillä perusteella, että se pilaa lasten kasvatuksen. Rikkomalla määräystä voidaan asettaa neljän vuoden vankilatuomio. Näiden lisäksi vuokranantajien ja yhtiöiden asuntoja parannetaan ulkomuodoltaan ja vanhoja taloja laitetaan maan tasalle. Tämä nostaa vuokrien hintoja ja monien edullinen asuminen muuttuu kalliiksi.

Tingbjergin koululla oleva maalaus Ghetto lakeja vastaan. ”Murskatkaa Ghetto lait!” ”Puolustakaa Tingbjergiä!”

This entry was posted in Uutiset and tagged , , , , . Bookmark the permalink.