Turkin ja Kreikan välille on uumoiltu konfliktia Välimerellä. Viikkojen aikana molemmat maat ovat kokeilleet toistensa rajoja ja tiistaina ne lähettivät sotalaivoja merelle. Molemmat maat ovat lisäksi ilmoittaneet sotaharjoituksista Kreetalla ja Kyproksella, samalla kun Saksa on yrittänyt viekotella NATO-liittolaisiaan ja solmia sopimusta Turkin ja Kreikan välille. Saksalaisen imperialismin johtama EU on suunnitelut hätätapaamisen järjestämistä syyskuussa itäisen Välimeren tilanteesta ja sanoi tekevänsä toimia konfliktin pysäyttämiseksi.
Aljazeera uutisoi Turkin kaasulöydöksistä Mustallamerellä. Kaasujätti Gazprom PJSC, joka on osittain Venäjän valtion omistama yhtiö, avasi TurkStream putkiston Mustallamerellä nostaakseen markkinaosuuttaan Turkissa ja vähentääkseen Venäjän riippuvuutta Ukrainasta kautta kulkevasta kaasuputkistosta. Uusi kaasulöydös ajoittui keskelle Kreikan ja Kyproksen alueellisia ristiriitoja itäisellä Välimerellä, jossa myös Turkki on aktiivisesti etsinyt öljyä ja kaasua.
Kreikka on tehnyt Egyptin kanssa sopimuksen demilitarisaatiosta merellä, joka on samanlainen sopimus kuin sopimus Turkin ja Libyan välillä. Sopimus rajaa alueen Egyptin ja Kreikan välillä, jossa on sovittu talousvyöhykkeiden ja luonnonvarojen jakamisesta. Saksa yritti olla neuvotteleva osapuoli Kreikan ja Turkin välisessä sopimuksessa, mutta tämä kaatui, mikä tarkoittaa, että Turkilla ei ole mandaattia vaatimuksilleen alueella. Alue, jossa Turkki on metsästämässä resursseja kuuluu virallisesti Kreikan hallinnoimalle erityiselle talousalueelle.
Turkki ei ole imperialistinen maa, mutta kaasun ja öljyn metsästys Välimereillä on imperialistista kilpailua luonnonvaroista ja markkinoista. Turkki on jenkki-imperialismille alisteinen ja Erdoganin hallinto on jenkki-isäntien ylläpitämä nukkehallitus. Myös mm. Israel on metsästänyt alueella raaka-aineita, joka tunnetusti on myös yksi jenkki-imperialismin lakeijoista.
Ranskan ja Saksan ”huoli” konfliktista kertoo mm. niiden omista imperialistisista intresseistä alueen resursseihin ja markkinoihin. Ranska onkin ilmoittanut vahvistavansa sotilaallista asemaansa Välimerellä, vaikka ristiriitaisesti sanookin, että Turkin pitäisi ”antaa tilaa rauhanomaisella dialogille”. Ranskalla voi ajatella olevan erityinen kiinnostus resursseihin Kreikan kautta, minkä voi päätellä niiden näennäisesti lämpimistä väleistä.
Kreikka, Egypti, Turkki toimivat alueella imperialistien lakeijoina ja kilpailevat resursseista näiden intressien mukaisesti. Imperialismin yleisen syvenevän kriisin kehittyessä ja sen kaikkien ristriitojen kärjistyessä, etenkin imperialistien välisten ristiriitojen, kasvaa imperialistisen sodan mahdollisuus. Välimeri on luonnonvaroiltaan, geologiselta sijainniltaan, kauppareiteiltään ja markkinoiltaan strategisesti merkittävä alue, jonka hallinnasta ja uudelleenjaosta imperialistit ovat kilpailleet ja tulevat kilpailemaan.