Julkaisemme saamamme suomennoksen, sekä tahdomme antaa huomiota uutiselle Ibrahim Kaypakkayan murhan 48. vuosipäivän alla tehdylle aktiolle: https://demvolkedienen.org/index.php/en/t-international-en/5395-turkey-action-on-the-48th-anniversary-of-the-murder-of-kaypakkaya
Kaypakkaya on välirikko porvarillisen linjan kanssa ja syntymä proletaarisessa linjassa!
Toveri İbrahim KAYPAKKAYA, puolueemme perustaja ja teoreettinen opas, kansainvälisen proletariaatin edustaja Turkissa, jatkaa opastamistamme hänen murhansa 48. vuosipäivänä. Pidämme toverimme İbrahim KAYPAKKAYAn elossa taistelussamme Uusdemokraattisen vallankumouksen, Sosialismin, Kommunismin ja Kansansodan puolesta.
Imperialistisen kapitalistisen järjestelmän jatkaessa rapautumistaan, se ylläpitää loismaista kolonialismiaan kautta maailman verellä, kyynelillä, ja kaikista huokosistaan valuvalla visvallaan. Taloudellispoliittinen kriisi ja sodat alueellisella tasolla kärjistävät konflikteja imperialistien välillä, ja kiihdyttävät edelleen taistelua uudelleenjaosta. Tämän tilanteen suorana seurauksena ovat ei-oikeutetut sodat, lisääntyvä köyhyys, miljoonia niin kutsuttuja pakolaisia, kasvavat taantumukselliset ja fasistiset järjestöt ja hallitusten väkivallan leviäminen. Kun kuvan yhtenä puolena on tämä julma riiston järjestelmä seurauksineen, toisena puolena ovat kansanjoukot, vallankumoukselliset ja kommunistit, jotka taistelevat kaikkea tätä taantumusta ja barbarismia vastaan pistäen hanttiin aggression kaikille muodoille.
Tämän vuoksi kohtaamamme vastavallankumouksellinen aalto ei pelota meitä. Tiedämme, että kun joukot kantavat vallankumouksellista poliittista tietoisuutta ja toimivat tästä tietoisuudesta lähtien, tulee nähdyksi että imperialistit lakeijoineen ovat pelkkiä “paperitiikereitä”. Kerta toisensa jälkeen luokkataistelun historia on näyttänyt, että kun joukot nousevat vallankumouksellisella tietoisuudella, mikään voima pitämään puoliaan siltä. Siinä historiallisessa kontekstissa jossa olemme, tämä on juurikin se syy miksi ideologista selkeyttä ja käytännöllistä rohkeutta vaaditaan enemmän kuin koskaan. Joukot tarvitsevat poliittisia järjestöjä ja käytännön opastusta, joka on varustettu tällä selkeydellä.
Toveri İbrahim KAYPAKKAYAn murhan 48. vuosipäivänä näemme jälleen, kuinka tärkeää on ymmärtää ja tarttua lujasti niihin poliittisiin johtajiin ja opastukseen, jotka ovat saavuttaneet historiallisen läpimurron elinaikoinaan, ja olla näiden innostamia. Toverit kuten İbrahim KAYPAKKAYA ja samankaltaiset kommunistit eivät heijasta vain yhden maan arvoja, vaan vielä enemmän, kansainvälisen proletariaatin jaettuja arvoja, ja he ovat osa yhteistä historiaamme. Juuri tästä syystä heidän opetuksensa, heidän ideologiset kantansa ja heidän poliittiskäytännöllinen rohkeutensa katsotaan osaksi kommunistien kollektiivista muistoa. Sinnikkäissä taisteluissamme, he jatkamat historiallisia roolejaan oppaina.
Luokkataistelun historiaa voidaan tehdä vain uskaliailla poliittisilla ja käytännöllisillä askelilla. Jotta voitaisiin saavuttaa vastarinta tai ristiriita ja vaihtoehto ilmiselvälle, tullakseen hyväksytyksi vastoin vallitsevia, tavanomaisia, opetettuja ajatuksia ja ennakkoluuloja, dogmeja ja status quo’a, se on mahdollista vain kun revimme kappaleiksi sen “pukineen” jonka riiston ja ryöstön järjestelmä on “pannut yllemme” sellaisella tavalla, ettei siitä jää päällemme riekalettakaan. Jos kannamme edes pienintäkään palaa järjestelmää yllämme, on vaikeaa ja lopulta mahdotontakin toteuttaa radikaali välirikko järjestelmän kanssa. Se tarkoittaisi, että me – tavalla tai toisella – yhtyisimme olemassa olevan järjestelmän kanssa ideologisella tai käytännöllisellä tasolla. Se tosiasia, että kapituloitumista porvaristolle – huolimatta maksetun hinnan korkeudesta, eri alueilla maailmassa, menneisyydestä nykyisyyteen – yhä tapahtuu, on todiste tästä. Vastalääkkeenä sellaisille ideologisille kannoille, toveri İbrahim KAYPAKKAYA oli olemassa annetun järjestelmän totaalisen torjumisen ruumiillistumana. Hänen opetuksensa ja opastuksensa eivät ole päättyneet.
Kaikissa maailman osissa on ollut olemassa monia vallankumouksellisia ja kommunisteja, joista jokainen on antanut merkittävän panoksen taistelulle vallankumouksen ja kommunismin puolesta. Jotkut eri vallankumouksellisista ja kommunisteista, jotka omistivat elämänsä taistelulle vallankumouksen ja sosialismin puolesta, jotka muurasivat perustan maailmanvallankumoukselle työllään, verellään, ja sieluillaan, ovat ottaneet erityisen paikan historiallisilla välirikoillaan, poliittisella rohkeudellaan ja ideologisella selkeydellään. “Murtaen jään ja avaten väylän”, he ovat ottaneet Pohjantähden funktion. Nämä henkilöt jotka nousivat kriittisimpinä hetkinä luokkataistelun historiassa, rakensivat tulevaisuutta hetkinä joissa elivät. Ja huolimatta kaikista luokkavihollistensa vastapyrkimyksistä, heidän ajatuksensa tulivat ja tulevat olemaan ohjaavia, myös kun ne tulevat seuraavien sukupolvien kohottamiksi. Toveri İbrahim KAYPAKKAYA, lyhyen elämänsä aikana luokkataistelun historiassa, oli sellaisen tehtävän kantaja.
Kuten kaikki muutkin vallankumoukselliset ja kommunistiset johtajat, toveri İbrahim KAYPAKKAYA on luokkataistelun suora tuote. Osallistuen kaikille aloille missä luokkataistelu kärjistyi elinmaassaan, hän teki dialektisesta “käytäntö-teoria-käytäntö”-tietoteoriasta perustavanlaatuisen lähteen TKP/ML:n ideologis-poliittis-järjestöllisen rungon nousulle. Samaan aikaan hän tutki läpikotaisin kansainvälisellä tasolla koetut luokkataistelut ja ideologiset konfliktit, ja rakensi ajattelunsa askel askeleelta perustuen kaikkiin näihin kysymyksiin. Hänestä tuli marxismi-leninismi-maoismin edustaja Turkissa.
İbrahim KAYPAKKAYA on sinnikkään luokkataistelun jälleenkukoistus Turkissa perustuen marxilaisille periaatteille. Ensimmäisenä ja ennen kaikkea, hän on ideologinen välirikko ja jälleensyntymä. Koska hän erosi älyllisesti ja käytännöllisesti kaikista pikkuporvarillisista, opportunistisista, revisionistisista ja parlamentaarisista asenteista, joita siihen asti salakuljetettiin proletariaatin ja sorrettujen työtätekevien nimissä väittäen toimivansa niiden puolesta. Tässä suhteessa hän toteutti periaatteellisia välirikkoja. Hän on jälleensyntymä, sillä hän ei vain erottanut itseään edeltäjistään ja niistä joita silloin oli, vaan samanaikaisesti hän rakensi todellisen vapautuksen tien proletariaatille ja sorretuille työtätekeville Turkissa, hän oli se joka veti ääriviivat Punalipulle, jota tulisi liehuttaa sotaisasti, tuhen ja rakentaen kaikkein vallankumouksellisimman luokan, proletariaatin käsin, ja pystyttää se porvariston linnoituksille.
İbrahim KAYPAKKAYA oli Turkin yhteiskunnallispoliittisen vallankumouksen ja marxismi-leninismi-maoismin suuri oppilas, uusimman vaiheen joka saavutettiin marxismi-leninismin historiallisessa edistymisessä toveri Maon kautta. Hän saavutti tämän Maon esittämän teoreettisen, poliittisen ja järjestöllisen linjan kautta. Hän otti historiallisen askeleen osoittamalla välttämättömyyden ohjaavalle ja johtavalle voimalle Turkissa. Hän yhdistyi historian vääjäämättömään kulkuun ja tämän kulun dialektiikkaan tulleen siihen pisteeseen, johon toveri Mao on kantanut marxismia, ja hän konkretisoi vallankumouksen tien kansansotana. Suuren proletaarisen kulttuurivallankumouksen opastuksella hän muodosti puolueen. Toveri KAYPAKKAYA kehitti armotonta taistelua niitä käsityksiä vastaan, jotka ottivat tieteellisen sosialismin teoreettisen tuotteen ja kasautumat dogmaattisten tai absoluuttisten kaavojen muodossa. Pysyen samalle uskollisena tieteellisen sosialismin juurille, hän kehitti valtavia yhteyksiä näihin juuriin, yhdisti menneen nykyisen kanssa, ja edusten merkkitulta tulevaisuuden valloittamiselle.
Näin ollen, hän on – kuten oli eilen, niin myös tänään – soihtu kansainväliselle proletariaatille, joka marssii eespäin marxismi-leninismi-maoismin tiellä. Meillä on kunnia olla tämän, kommunismin punaisen soihdun perijöitä, ja toveri İbrahim KAYPAKKAYAn ideologinen selkeys, hänen poliittinen ja käytännöllinen rohkeutensa jatkavat meidän opastamista myös hänen murhansa 48. vuosipäivänä.
– Kommunistijohtaja İbrahim KAYPAKKAYA on kuolematon!
– Eläköön proletaarinen internationalismi!
– Kunnia kansansodan voitolle!
– Kunnia marxismi-leninismi-maoismille!
Allekirjoitukset:
Turkin kommunistinen puolue / marxilais-leniniläinen
Perun kommunistinen puolueemme
Brasilian kommunistinen puolue (punainen ryhmäkunta)
Komitea punalippu – Saksan liittotasavalta
Palvelkaa kansaa – Kommunistinen liitto (Norja)
Komitea Yhdysvaltojen kommunistisen puolueen rekonstituoimiseksi
Ecuadorin kommunistinen puolue – Punainen aurinko
Komitea Galician maolaisen kommunistisen puolueen rakentamiseksi
Kommunistinen työläisten liitto (mlm) – Kolumbia
Vallankumouksellinen ydin Meksikon kommunistisen puolueen rekonstituoimiseksi
Komiteat Itävallan kommunistisen puolueen rakentamiseksi
Punainen aalto – Tanska