10. elokuuta ympäri Serbian pienimmistä kylistä suurimpiin kaupunkeihin nähtiin valtavia mielenosoituksia, joissa vastustettiin EU:n ja Serbian hiljattain solmimaa ”historialliseksi” nimitettyä sopimusta Serbian litiumvarannoista. Sadat tuhannet lähtivät kaduille vastustamaan luonnonvarojensa ryöstöä, elinympäristönsä pilaamista ja kansallisen itsemääräämisoikeuden polkemista. Sopimusta edelsi se, että Serbian perustuslakituomioistuin kumosi Serbian hallituksen vuonna 2022 kuukausien protestien jälkeen tehdyn päätöksen, jonka nojalla litiumin louhiminen Serbiassa kiellettiin ja Rio Tinto -yhtiön kaivos menetti lupansa. Serbialaiset kokevat, että kukaan ei edusta heitä asiassa, vaan heidän etunsa on täysin uhrattu ulkomaisille imperialisteille.
Serbian litiumvarannot kiinnostavat eurooppalaisia monopoleja, erityisesti saksalaisia autoteollisuusmonopoleja, joihin Rio Tintolla on suorat yhteydet, koska litium on keskeinen erityisesti sähköautojen akuissa käytettävä materiaali ja keskeinen materiaali ns. ”vihreän siirtymän” takia. Litiumia kutsutaan myös ”valkoiseksi kullaksi”, kertoen sen suuresta merkityksestä monopoleille. Rio Tinton Jadarin laaksoon suunniteltu kaivos tulisi olemaan maailman mittakaavassa valtava. Sen kapasiteetiksi arvioidaan 58 000 tonnia vuosittain, mikä tarkoittaisi, että kaivos on maailman suurimpia litiumkaivoksia. Muut suuret litiumkaivokset sijaitsevat Australiassa, Chilessä, Argentiinassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Näin eurooppalaiset imperialistit, etupäässä saksalainen imperialismi, haluaakin vahvistaa omien monopoliensa asemaa kilpailussa yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia monopoleja vastaan sähköautojen saralla.
Jadarin laakson kaivos onkin siis imperialisteille sellainen herkkupala, että sen toteuttamisessa Serbian itsemääräämisoikeus ei merkitse niille yhtään mitään. Serbian puolikoloniaalista asemaa kuvaa, että jopa sen perustuslakituomioistuin palvelee ensisijassa ulkomaisten monopolien etuja eikä sen omaa kansaa.