Kun perustoimeentulotuki siirtyi Kelan kontolle vuonna 2017, kävi nopeasti selväksi että Kela vaikutti valmistautuneen muutokseen jopa tahallisen epäpätevästi. Huolimatta siitä, että vuotuisten hakemusten määrän keskiarvo ja arvio olivat jo tiedossa, Kela ei ollut palkannut ensinkään tarpeeksi käsittelijöitä ja kuuluipa valitusta työntekijöiden huonosta perehdyttämisestäkin.
Yhä vielä tänäkin vuonna tehdyssä THL:n kuntakyselyssä Kelan toiminta saa kovaa kritiikkiä ja vain vaivaiset 5% aikuissosiaalityön ammattilaisista oli kyselyn mukaan sitä mieltä, että sosiaalihuollon periaatteet ohjasivat perustoimeentulotuen harkintaa ja prosessia Kelassa paljon tai erityisen paljon. Kelan tekemiä toimeentulotuen päätöksiä pidetään liian kaavamaisina, vastuun vaihdos kunnilta valtiolle sekä korona-ajan digiloikka ovat eriarvoistaneet toimeentulotuen hakijoita, ja Kela ei käytä toimeentulotuessa tarpeeksi yksilöllistä harkintaa, vaan päätökset tehdään liian rutiinilla. Jopa Kelan oman sisäisenkin valvonnan mukaan vain noin 80% päätöksistä on varmasti oikein. Yksi syy virheellisten tai ”ei varmasti oikeiden” päätösten määrään on Kelan käsittelijöille kaadetut järjettömät päivittäiset päätöstavoitteet, jopa 15 päätöstä päivässä, joista on raportoinut mm. MOT. Kovasta työtahdista ja epäinhimillisistä tulostavoitteista kertoo myös Kelan työntekijöiden nopea vaihtuvuus.
Kelalle tehtiin vuonna 2020 20 000 oikaisuvaatimusta, joista 4000 hyväksyttiin kokonaan tai osittain (lähde: YLE). Suurimmasta osasta virheitä ei kuitenkaan lainkaan valiteta. Yhteensä Kela myönsi samana vuonna toimeentulotukea lähes 420 000 henkilölle. Toimeentulotuen ongelmat eivät siis ole pienen epäonnekkaan joukon ongelmia, vaan mukaan mahtuu työttömiä, osa-aikatyötä tekeviä, muuten matalapalkkaisia, perheellisiä, opiskelijoita jne.
Heikossa asemassa olevien on mahdollista hakea kunnalta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Sitä ei kuitenkaan saa ennen perustoimeentulotukipäätöstä. Välitöntä apua tarvitsevat eivät saa tarvitsemaansa tukea ja vaatimus Kelan kautta kierrättämisestä akuuttitilanteessa voi johtaa terveydelle ehdottomien lääkkeiden saamisen viivästyminen, asunnon menemiseen alta tai parisuhdeväkivaltatilanteen kärjistymiseen.
Kelan, eli valtion, kurjistamismallin kaikki väkäset paljastuvat keskustelemalla toimeentulotuen asiakkaiden tai siihen oikeutettujen kanssa. Jo tehdyt päätökset katoavat savuna ilmaan, kerta-luontoinen laina (joka on jo todistettu maksetun takaisin) otetaan tuloina useamman kuukauden ajaksi, päätösaikojen venyttäminen lisäselvityspyynnöillä jne. Työtöntä kuunnellessa herää kysymys: Missä välissä ehtii käydä työhaastellussa (tai edes suihkussa), jos asiakkuus katkaistaan ennalta ilmoittamattoman puhelun ohi menon vuoksi?
Kelan työntekijöiden ja toimeentulotuen asiakkaiden kertomasta kuultaa läpi ristiriita Kelan faktuaalisesti säästöjä ja voittoja tavoittelevan roolin ja hyvinvointivaltionaamion välillä. Tehdään säästöjä ihmisten perustoimeentulo uhraamalla ja ladataan painetta koko työväenluokalle.
Moni toimeentulotukeen oikeutettu mieluummin kituuttaa, kuin kamppailee mielivaltaista byrokratiaa vastaan.
Ensi vuoden toukokuussa soppaan lisätään todennäköisesti nk. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli, joka tulee tarkoittamaan, että yhä useammalle toimeentulotuesta tulee ensisijainen tuki, kun he tippuvat työmarkkinatuelta karenssien vuoksi. Näitä erilaisia työttömiin kohdistuvia pakotteita on markkinoitu mediassa viime aikoina ahkerasti kohtaanto-ongelmilla ja kannustinloukuilla. Työttömien kanssa keskusteluissa kuitenkin nauretaan räkäisesti yli kahden tonnin tukituloille, ”onkohan se ansiosidonnaisella? Kova liksa ollut…” ja esiin nousee se todellinen kannustinloukku: porvarin on kannattavampaa lyödä työtöntä höpölööpeillä, kuin tarjota työstä oikeaa palkkaa.
Samaan aikaan etenevä talouskriisi tulee tippumattamaan lisää työläisiä ja muita työtätekeviä työttömyysturvan varaan ja heikentämään entisestään sosiaaliturvaa.
Pitkäaikaistyötön, jonka omavalmentaja on vaihtunut kolme kertaa ja uusin on koulutettu Teamsissä, on varovaisen pessimistinen tulevaisuuden näkymissään. Hän pohtii aktiivimalli kak…pohjoismaisen mallin johtavan rikollisuuden kasvuun ja työn saamisen edelleen hankaloitumiseen. Toisaalta odotellessa kutsuntoja marjanpoimintaan, voi jännittää ehtiikö sitä ennen päästä eläkkeelle.
Vaatimukset jotka nousevat uudelleen ja uudelleen työttömien keskusteluissa ovat vaatimus inhimillisestä kohtelusta, vaatimus perustoimeentulosta ja vaatimus töistä. Meidän tulee torjua kaikki sosiaaliturvan heikennykset ja porvariston valheet. Työttömyys kiristää ja polkee koko työväenluokkaa, joten vaatimus työstä ja toimeentulosta on meidän kaikkien etu. Työttömyys on kapitalismin sisäänrakennettu lyömäase työväenluokkaa vastaan, hallitsevan luokan suoranainen tarve. Siispä työttömyyskysymyksen ratkaisu ei tule koskaan löytymään työttömien kyykyttämisestä tai EU-rahoitteisista hankkeista, joilla koulutetaan lisää hoitajia päähän potkittaviksi. Ratkaisu työttömyyteen voi tulla vain yhtenäiseltä työväenluokalta, joka on työttömyyden aina ensi töikseen lakkauttanutkin vallan kahvaan päästessään.