Naistenpäivän marssi Tampere 2022 – kutsu (lähde: Naistenpäivä Tampere 2022)
Tervetuloa kokoontumaan kanssamme kansainvälisen naistenpäivän marssille tiistaina 8.3.2022!
Marssille järjestäytyminen alkaa Tullinaukiolla kello 18:00.
Mitä teille merkitsee kansainvälinen naistenpäivä ja naisliike?
Tämän vuoden marssille saa kernaasti muodostaa omia pienempiä tai suurempia blokkeja. Voit myös osallistua jo tulossa oleviin blokkeihin, joista lisätietoa julkaisuissa.
Jos haluat järjestää oman blokkisi kerro siitä meille sähköpostitse: naistenmarssi2022@gmail.com, voitte myös antaa meille oman manifestinne julkaistavaksi somessa.
Historiaan mahtuu useita erilaisia naistenpäivän viettoja, mutta merkittävimpänä mainittakoon naisliikkeen historiasta: Työläisnaisliikkeen vaikutus – Clara Zetkinin johdolla aloitettiin naistenpäivän vietto ensimmäistä kertaa 112 vuotta sitten, vuonna 1910. Naistenpäivän vietto vakiintui maaliskuun 8. päiväksi kunnianosoituksena Pietarin tekstiilityöläisnaisten järjestämälle vuoden 1917 naistenpäivälle, joka syttyi laajamittaiseksi kapinaksi vallitsevaa järjestelmää vastaan – äänekkäänä vaatimuksenaan ‘Rauhaa ja leipää’.
Historian ensimmäisiä kansainvälisiä naistenpäiviä vietettiin teemalla ’Äänioikeus kaikille’ (ei pelkästään porvarinaisille, kuten mm. suffragetit vaativat). Myöhemmin nähtiin monia muitakin teemoja, kuten elintarvikkeiden hintojen nousu, imperialistisen sodan vastustaminen ja naisten taloudellinen asema.
Yhä tänäkin päivänä me tarvitsemme kansainvälistä naistenpäivää ja naisliikettä!
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja naismurhien määrä on kasvanut ympäri maailman. -Eikä Suomikaan ole tässä poikkeus. Jo saavutettuja laillisia oikeuksia, kuten aborttioikeutta, joudutaan puolustamaan uudelleen eri maissa.
Tilanne naisvaltaisilla aloilla on kestämätön! -Ne ovat aliresursoituja ja niissä ollaan yhä edelleen palkkakuopissa. Sote-alalla kiristetään työtahtia ja -taakkaa sekä käytetään hyödyksi poikkeuslakeja, joiden avulla kielletään oikeutetut työtaistelut. Palvelualoilla työntekijät näkevät, Helsingin ja Tampereen yliopistojen kyselytutkimuksen mukaan, jopa nälkää, kun palkka yhdessä sovitellun päivärahan kanssa ei riitä elämiseen. Työpaikat eivät ole naisille sen turvallisempia kuin muukaan yhteiskunta mm. seksuaalista häirintää, jopa väkivaltaan saakka, saavat naiset osakseen myös työympäristöissä. Koronatoimet ovat yhä edelleen lisänneet kurjuutta, työttömyyttä ja köyhyyttä, jotka on sälytetty suhteettomasti nimenomaan naisten harteille.
Naiset ovat tämän maan ja maailman sorrettu puolikas. Kaikki naiset eivät tietenkään kohtaa sortoa yhtäläisesti, vaan työläis- ja talonpoikaisnaiset, jotka ovat naisten riistetyin enemmistö, kohtaavat patriarkaatin kaikkein paljaimmat ja brutaaleimmat kasvot. Sorretuissa maissa naisen asema on kaikkein karuin. -Lisäksi osa jo muutenkin näistä moninkertaisen sorron alla elävistä naisista on alkuperäiskansojen tai muiden sorrettujen kansojen jäseniä. Naisten asemaan yhteiskunnassa voi vaikuttaa näiden tekijöiden ohella muun muassa rasismi, eri kansallisuuksiin kohdistuva vaino ja syrjintä. Huomioon otettavina erityiskysymyksinä on myös esim. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ja vammaisten naisten asema, sekä uskonto.
Patriarkaatti on rakenteellinen osa maailmanjärjestystä, joka polkee alas ihmiskunnan enemmistöä – asettaa kohtuutonta painolastia köyhiin maihin ja maailman köyhimpien, erityisesti naisten, kannettavaksi. Ei siis ole yllätys, että erityisesti sorretuissa maissa naisliike kasvaa jatkuvasti. Mainittakoon mm. viime vuoden jättimäiset naistenpäivän mobilisaatiot koronarajoituksia uhmaten esimerkiksi Turkin Ankarassa, jossa vastustettiin palavasti poliittisten naisvankien pidätyksiä, naisten sortoa ja Turkin valtion toimia pandemian varjolla. Brasilian Kansannaisten liike (Movimento Feminino Popular) on tehnyt merkittävää työtä yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien naisten politisoimiseksi ja mobilisoimiseksi yhdessä naisille kaikkein vaarallisimmista maista. Euroopassakin on nähty suuria mobilisaatioita esimerkiksi Puolan aborttioikeuskamppailu yhtenä tunnuksenaan: ”Kohtuni ei ole kappeli” (“Moja macica nie kaplica”).
Tänäkin vuonna 8. maaliskuuta tullaan näkemään ympäri maailman, kun naiset mitä hirvittävimpiä oloja uhmaten marssivat kansainvälisen naisliikkeen puolesta, patriarkaattia vastaan. Historia on opettanut, että kaikista saavutuksista ja edistyksestä on kamppailtava eikä meillä ole varaa jättää taistelematta sortoa ja kurjuutta vastaan, paremman maailman puolesta.
Eläköön menneet, nykyiset ja tulevat naisliikkeen sankarit!
Eläköön kansainvälinen naisliike!
Täytetään kadut 8.3.2022!