Joitain satoja ihmisiä kokoontui sunnuntaina 15.5. Helsingissä osoittamaan mieltään NATO:a vastaan. Mielenosoituskulkue lähti liikkeelle Senaatintorilta, kulki Esplanadin kautta Mannerheimintielle ja päättyi Eduskuntatalolla pidettyihin puheisiin.
Mielenosoitus päättyi Eduskuntatalolle.
Joukot toivat paikalle itse tekemiään anti-imperialistisia kylttejä, jotka tuomitsivat jenkki-NATO:n hyökkäyssodat sorrettuja kansakuntia vastaan. Tämä on se, miten joukot NATO:n näkevät. He haluavat kehittää NATO-vastaista liikettä anti-imperialistiselta pohjalta.
Osa joukoista ei malttanut kuunnella opportunistien pitkästyttäviä ja maailmaasyleileviä puheita. Kesken Eduskuntatalolla pidettyjen puheiden he protestoivat alkamalla spontaanisti huutaa iskulauseita kuten ”Ei NATO:lle!”. Mielenosoituksen järjestäjä pyysi hiljaisuutta puheiden ajaksi, mutta joukot pysyivät aktiivisina siirtäen kuitenkin huudot pääasiassa puheiden väliin.
Anti-imperialistisia kylttejä.
Poliittisia suuntauksia mielenosoituksessa
Kun joukkoja kiinnosti NATO:n vastustaminen anti-imperialistiselta kannalta, revisionistit ja opportunistit sen sijaan maalailivat puheissaan uhkakuvia Suomen joutumisesta taistelutantereeksi ja vaativat liennytystä. He pyrkivät levittämään pasifismia ja ”Suomen turvallisuutta” koskevia näkökantoja. Ns. ”kansallisen turvallisuuden” kysymyksessä heillä on samanlainen näkemys kuin oikeistopopulistisilla NATO:n vastustajilla, jotka osallistuivat pienissä määrin mielenosoitukseen.
Oikeistopopulistisia kylttejä. Kasvot on sensuroitu, koska kuvassa olevat ovat oikeistopopulistisia joukkoja eivätkä nimekkäitä persoonia.
NATO-vastaiset fasistit kuten PVL-Aureman media, joka käyttää nimeä ”Partisaani”, tai lapualaisfasistinen Sinimustat eivät osallistuneet mielenosoitukseen. He ovat sen sijaan kehittäneet pienimuotoisesti omaa liikettään. NATO-vastaisuudestaan huolimatta he pitävät sitä pienempänä pahana kuin Venäjää, ja pyrkivät hyödyntämään ristiriitoja imperialistien välillä parantaakseen omaa asemaansa, seuraten ukrainalaisten fasistien Azov-pataljoonan esimerkkiä.
Avakianilaiset revisionistit puolestaan osallistuivat ja tekivät sen mahdollisimman näkyvästi. He toistivat äänekkäästi koko marssin ajan yhtä englanninkielistä huutoa: ”No Putin, no NATO!” Banderollissa, jonka kanssa he menivät näkyvästi puhujalavan viereen, heillä luki ”Revolution nothing less” ja heidän USA:laisen emopuolueensa nettisivun osoite. Lipevästä retoriikastaan huolimatta kyseinen emigranttikopla haluaa joukkojen kapituloituvan jenkki-imperialismin edessä. Sisältönsä tyhjyyttä ja kyvyttömyyttään yhdistyä joukkojen kanssa he kompensoivat olemalla mahdollisimman näkyvästi esillä.
Myös trotskilaisia osallistui mielenosoitukseen. Eräs trotskilainen ryhmä oli liittynyt yhteen anarkistien erään osan kanssa. Tätä lukuun ottamatta anarkistit eivät esiintyneet mielenosoituksessa. Eri trotskilaisten suuntausten keskinäistä yhtenäisyyttä rikkoi se, etteivät kaikki suuntaukset suostuneet tuomitsemaan venäläistä imperialismia ja jäivät pois mielenosoituksesta.
Lisäksi PKK-johtoisia kurdeja osallistui mielenosoitukseen. Rojavassa PKK on tosiasiallisessa liitossa NATO:n kanssa (USA:n johtama Operation Inherent Resolve), mutta Turkissa se puolestaan taistelee NATO-maata vastaan. Suomen ja Ruotsin NATO-prosessin yhteydessä Erdoganin lausumat kommentit ”terroristeista” lienevät osin innostaneet kurdeja osallistumaan NATO-vastaiseen liikkeeseen täällä.
Maolainen kontingentti
Kuva Eduskuntatalolta.
Eri poliittisista suuntauksista tärkeimpänä mielenosoitukseen osallistui myös marxilais-leniniläis-maolainen kontingentti, joka kantoi punaista lippua sirpillä ja vasaralla sekä lakanaa tunnuksella ”Alas imperialistiset sodat!”. Se huusi iskulauseita kuten ”Jenkki-NATO alas!”, ”Kansainvälinen solidaarisuus! Kauan eläköön maailmanvallankumous!” ja ”Alas imperialistinen sota! Eläköön kansansota!” Ympärillä olleita joukkoja yhtyi huutoihin.
Mielenosoituksessa jaettiin myös norjalaisten ja suomalaisten toverien yhteisjulkilausumaa ”Taistelkaa pohjoismaisten imperialististen valtioiden militarisaatiota vastaan!”, joka sai myönteistä vastakaikua joukoilta.
Marxisti-leninisti-maoistit, jotka ovat liittyneet lujasti yhteen taistelussa sorrettujen kansakuntien ja maailman kansojen kanssa, edustavat kaikkein selvimmin ja parhaiten joukkojen anti-imperialismia, johon Suomen nykyinen NATO-vastainen liike pohjaa. Revisionistit ja opportunistit, jotka ovat suomalaisen imperialismin palveluksessa, haluavat sen sijaan turruttaa joukkoja suomalaiskansallisilla näkökannoilla ja väittävät, etteivät joukot ymmärrä imperialismia. He eivät edusta eivätkä voi edustaa joukkoja, vaan huippukerrosta.
Vaikka kaikenlaiset opportunistit näyttävät nyt isommilta, on selvää, että proletariaatin vallankumouksellinen, internationalistinen linja tulee olemaan voittoisa.
Kontingentti oli koko marssin ajan tiiviisti joukkojen ympäröimä.
Eräs välikohtaus
Mielenosoituksen alkupuolella nähtiin myös välikohtaus, jossa yksittäinen venäläisen imperialismin kiihkomielinen kannattaja (ns. ”putinisti”) yritti kaapata mielenosoituskulkueen kärjestä Ukrainalle solidaarisuutta osoittaneen banderollin. Dialogipoliisi (”neuvottelija”) pidätti provokaattorin väkivalloin. On poikkeuksellista, että dialogipoliisi käyttää väkivaltaa.
Luokkatermein kyse on siitä, että suomalaisen imperialismin väkivaltakoneisto tukahduttaa venäläisen imperialismin kannattajan. Tämä yksittäinen tapaus on osa laajempaa Suomen taantumuksen taistelua venäläistä ”hybridivaikuttamista” vastaan.
Jotkut ovat kiitelleet poliisia tästä toiminnasta, mutta tällöin he asettuvat NATO:on hakeutuvan suomalaisen imperialismin puolelle. Anti-imperialistiselta kannalta katsoen ”putinistin” hyökkäys on ilmiselvästi tuomittava, mutta oikeus sen tukahduttamiseen tulisi olla joukoilla, ei Venäjän kanssa napit vastakkain olevalla suomalaisella imperialismilla.
