Kansan kapina Ecuadorissa

Posted on 2022/06/27 by lipunkantaja

Ecuadorissa on viime viikot noussut suurenmoista taistelua, jonka eturiveissä Ecuadorin Kansan Taisteluiden Puolustusrintama etenee rohkeasti. Tästä tietoa välittääksemme julkaisemme oheiset englanninnoksiin perustuvat suomennokset kuvien ja videoiden kera.

Suomennos CI-IC:n 23. kesäkuuta julkaisemasta kirjoituksesta:

Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!

Kansan kapina Ecuadorissa

17. kesäkuuta 2022 Ecuadorin Kansan Taisteluiden Puolustusrintama teki tärkeän julistuksen:

„Eilinen merkitsi tärkeää taistelun päivää kautta maan.

Imbaburan provinssissa, erityisesti Ibarran kaupungissa, työläis-talonpoikaisliitto halvaannutti kaupungin totaalisesti.

Taistelevat joukot talonpoikia/alkuperäisväestöä otti kaupungin haltuunsa totaalisesti ja absoluuttisesti. Liiketoiminta suljettiin, poliisi torjuttiin ja kaikki toiminnot halvaannutettiin.

Imbaburan Työläisten Puolustusrintaman tukemat liitot olivat tämän haltuunoton tukemisen johdossa ja, lisäksi, tukkivat kaupungin pääväylät ja poistumistiet.“

Samana päivänä Ilumánissa, Pan-Amerikan valtatie blokattiin. Quitossa kuljetusliikenne pysähtyi suurimmassa osassa kaupunkia, konfrontaatio poliisin ja asevoimien kanssa oli päättäväistä – pysyvä piiritys ja taistelu piirityksen murtamiseksi hallituksen palatsin ympäriltä, valloilleen päässeitä todellisia ankaria taisteluita – suunnattuina sisäisen turvallisuuden hallinnon jenkkien ja erityisesti Israelin käsiin luovuttamista vastaan. Itäisessä Ecuadorissa alkuperäiskansan ryhmiä vangitsi öljylähteitä vartioimassa olleita sotilaita. Chimborazossa, jälleen kerran, Köyhien Talonpoikien Komiteat sulkivat provinssin Pallatangaan yhdistävän valtatien. Samoin kaupunki tuli täysin alkuperäisväestön ja talonpoikien valtaamaksi. Useissa provinsseissa poliiseja ja sotilasupseereita vangittiin ja pidettiin yhteisöissä.

17. päivä ilmoitettiin, että ei neuvotella vaan pitäydytään vaatimuksessa Lasson, Ecuadorin presidentin toukokuun 24. päivä lähtien, eroamisesta.

Vastauksena taisteluihin, Lasso-hallinto julisti hätätilan, lähetti yli 20 000 sotilasta ja 27 000 poliisimiestä Quitoon. Taantumuksen luodit ottivat veronsa mutta kansa pysyi vahvana: kontingentti talonpoikia Chimborazon Köyhien Talonpoikien Komiteoista marssi kohti pääkaupunkia.

Toverit taistelivat leppymättömästi opportunismin erilaisia ilmentymiä vastaan, pääasiassa neuvotteluja vanhan valtion kanssa sekä näkökantaa vastaan, jonka mukaan sotilaat ja poliisi olisivat osa kansaa.

Toveri Guido Guatatoca, Puyosta, uhrasi elämänsä kärsittyään tappavat vammat tultuaan ammutuksi päähän silmän kautta kyynelkaasukranaatilla.

Hiljattain toverit raportoivat massiivisesta soluttautumisesta sotilastiedustelupalvelun toimesta, ei vain vakoillen, vahtien ja dokumentoiden, vaan myös toimeenpannen false flag -toimia (joissa tekijä valeasussa/väärennetty -suom. huom.) joukkojen demobilisoimiseksi.

Tämä kehitys on erittäin tärkeää! Levittäkää sitä!

Toverimme tekevät ihmeellistä ja kaunista työtä. Ecuadorin kansa taistelee päättäväisyydellä. Ja jälleen kerran tämä taistelu vahvistaa:

On oikein kapinoida!

Kaikki valta kasvaa kiväärin piipusta!

Kansansota kommunismiin asti!

Alla suomennos AND:n kesäkuun 22. päivän julkaisusta:

Ecuador: Talonpoikaiskapina saavuttaa pääkaupungin ja vaatii taantumuksellisen hallituksen eroa

Mielenosoittajat protestoivat ja vaativat Guillermo lasson eroa palavalla barrikadilla Quitossa, Ecuadorissa, 20. kesäkuuta 2022.

Kesäkuun 13. päivä alkanut talonpoikien lakko jatkuu Ecuadorissa. Tänä ajanjaksona lakko muuttui jättimäiseksi talonpoikien, työläisten ja muiden kansanjoukkojen jättimäiseksi kansankapinaksi, joka sai otteen maasta huipulta pohjalle ja piiritti pääkaupunki Quiton maaseudulta käsin. Tuhannet talonpojat menivät protestoimaan Quitoon vaatien Guillermo Lasson eroa presidentinvirasta ja tuhansia lisää jatkavat teiden ja öljylähteiden blokkaamista protesteissa maan sisäsosissa vastoin koko vanhaa sorron ja riiston järjestystä.

Mellakkapoliisi sortaa Quitoon saapuvia talonpoikia 19. kesäkuuta 2022. Valokuva: Reuters/Johanna Alarcón

Ainakin 16 Ecuadorin 24 provinssista on mobilisoitu lakkoon. Näistä provinsseista vain Pichinchan provinssi (jonka pääkaupunki on Quito), Cotopaxi ja Imbabura olivat aiemmin hätätilassa. Kuitenkin, pankkiiripresidentti Guillermo Lasson hallitus, nurkkaan ajettuna, laajensi sen Chimborazoon, Tungurahuaan ja Pastazaan.

Quitoon saapuvat talonpojat blokkaavat teitä. Valokuva: Reuters/Johanna Alarcón

Pelkästään Cotopaxissa, ensimmäisen viikon mielenosoitusten järistysten keskipisteessä, oli yli 63 sisäministeriön rekisteröimää joukkoaktiota. Lisäksi, enemmän kuin tusina poliisia ja sotilashenkilöä on tullut kapinoivien joukkojen kaappaamiksi kautta Ecuadorin ja yli 15 ajoneuvoa vastaan on hyökätty.

Kohdattuaan suuren kansannousun, kulunut ja heikko Lasso sanoi tulevansa lisäämään taloudellista apua haavoittuvaisilla sektoreille, verohelpotuksia urean hintaan 50% saakka pienille ja keskisuurille viljelijöille, ja että julkiset pankit tulisivat mitätöimään kaikki erääntyneeet lainat 3000 dollariin asti, ja että polttoaineen hintaan ei tulisi korotuksia, eikä tulisi julkisten palvelujen ja strategisten sektoreiden yksityistämistä. Lupauksia, jotka eivät onnistuneet petkuttamaan joukkoja ja ohjaamaan niitä harhaan kansan taistelun militantilta tieltä.

Mielenosoittajat protestoivat ja vaativat Guillermo Lasson eroa palavalla barrikadilla Quitossa, Ecuadorissa.

Mielenosoittajat tuomitsivat sen, että taantumuksellisen hallituksen toimenpiteeet ja maan myynti eivät ratkaise niitä taloudellisia ongelmia, jotka tuhannet perheeet kohtaavat joka päivä. Kurjistuneen talonpoikaistalouden tilanne sekä joka kriisissä vähenevät työläisten ja työntekijöiden nälkäpalkat, kuten myös oikeudet joita viedään jokaisella sopimuksella imperialismin kanssa, kaikki tämä tulee kyseenalaistetuksi joukkojen kapinassa Ecuadorissa. Mielenosoittajat vaativat ääritaantumuksellisen presidentin lähtöä, sekä mobilisaation alussa laukaistujen Taisteluiden Kansallisen Agendan 10 kohdan täyttämistä.

Kaksi nuorta tapettua lakon alkamisen jälkeen

https://twitter.com/indymedia_ec/status/1539472327812993024

Kaksi nuorta ihmistä on jo tapettu kansallisen lakon aikana. Raakalaismaisen poliisitukahdutuksen viimeisin uhri, 22.6., oli Guido Guatatuva, nuori kichwa Puyon kaupungista, joka kuoli kun kyynelkaasukranaatti ammuttiin hänen kasvoihinsa. Kiistääkseen murhan, poliisi väitti että Guido kuoli “räjähteiden käsittelyssä”. Kuitenkin, videot hänen murhastaan näyttävät selvästi, että se oli kyynelkaasukranaatti. Guido oli nuori talonpoikaisviljelijä Curarayn pitäjästä, Ecuadorin ja Perun rajaseudulta, Arajunon piirikunnasta.

Guayaquilin pankki on tuhottu maanviljelijän tultua poliisin murhaamaksi.

Hänen kuolemansa jälkeen talonpojat Puyossa kapinoivat poliisiasemalla, tuhosivat Guayaquilin pankin haarakonttorin, valtasivat hallintopäämajan ja polttivat lukuisia partioautoja.

Jhonnyn perhe pitää kylttiä, jossa lukee “annoit elämäsi taistellen paremman tulevaisuuden puolesta kaikille”. Valokuva: Patricia Armijos

22-vuotias mies, Jhonny Saúl Félix Muenala, joka oli marssimassa kohti Quitoa Cayabembestä, Pichinchan provinssista, kuoli pudottuaan jyrkänteeltä poliisin tukahduttaessa Guayllabambaan, lähellä Quitoa saapuvia mielenosoittajia. Tämä nuori mies putosi noin sata metriä, Ecuadorin poliisin ampuessa kyynelkaasukranaatteja 20.6.

Hänen sukulaisensa jotka olivat marssimassa lähellä Quitoa, sanovat kuulleensa pudonneen nuoren kutsuneen apua tuntien ajan. Raaka poliisitukahdutus ja yön pimeys eivät sallineet perheen, ystävien ja naapurien päästä paikalle, mistä nuori miestä löydettiin.

Jhonnystä oli seitsemän kuukautta aiemmin tullut poikavauvan isä, ja perheensä mukaan hän marssi kohti Quitoa vaatiakseen parempaa tulevaisuutta pojalleen. Hänen äitinsä sanoo poikansa, “kuten kaikkien muidenkin”, protestoineen vaikeaa taloudellista tilannetta.

Valokuvassa Jhonny Félix poikansa kanssa. Lähde: El Comercio

Kolme muuta ihmistä loukkaantui tukahdutuksessa. Yksi kyynelkaasusta ja kaksi kumiluodeista. Noin seitsemän pidätettiin.

Ryhmä paikallisia talonpoikia onnistui murtautumaan ulos poliisisaarrosta ja käveli kello 3 aamuyöstä puoleenpäivään, kunnes saavuttivat pääkaupungin.

KANSA MARSSII QUITOON

Mielenosoittajat toivottavat Quitoon saapuvia talonpoikia juhlallisesti tervetulleeksi.

Huolimatta poliisin suluista ja taantumuksellisen hallituksen asettamista ulkonaliikkumiskielloista, tuhansia talonpoikia, työläisiä ja muita työtätekeviä saapuu Quitoon jalan marssimalla, kuorma-autoilla tai henkilöautoilla osallistuakseen mielenosoituksiin pääkaupungissa. Lakon alusta lähtien Lasson taantumuksellinen hallitus on turvautunut pelkurimaiseen tukahdutukseen taistelevia joukkoja vastaan, mobilisoiden taantumuksellisia asevoimia hyökkäämään mielenosoittajia vastaan, jotka tekevät vastarintaa parhaansa mukaan.

Terveysammattilaiset pelastavat protestoijan tämän tultua poliisin ampuman kyynelkaasun myrkyttämäksi.

Mitä on tullut näytetyksi toteen, huolimatta tukahdutuksesta ja pidätyksistä mielenosoittajia vastaan, on se, että mielenosoittajat ovat onnistuneet astumaan kaupunkiin ja saavat jo juhlallisen vastaanoton pääkaupungin joukoilta pääsaapumisväylillä, sekä muilta jo paikanpäällä olleilta mielenosoittajilta. Quiton yliopistojen opiskelijat ovat avanneet yliopistojen ovet toivottaakseen mielenosoittajat tervetulleiksi, missä on myös ollut ankaria taisteluita poliisirepressiota vastaan.

Talonpoikia ympäri maan saapuu Quitoon 19. kesäkuuta.

Kamppailu Quitossa 17. kesäkuuta oli voimakasta ja taistelevaa. Liikenne halvaantui useimmissa osissa kaupunkia, ja taistelu saarron murtamiseksi hallituksen palatsin ympärillä päästi valloilleen todellisia taisteluita. Kaupungin keskustassa joukot tekivät vastarintaa taantumuksellisille sotilasvoimille. Oli myös toimia jotka oli tähdätty horjuttamaan hallituksen aikeita luovuttaa sisäisen turvallisuuden hallinto USA:lle ja erityisesti Israelille. Keskellä repression piiritystä, mielenosoittijat polttivat Israeli lipun tuomiona sille puolikoloniaaliselle asemalle, jota Lasson hallitus koittaa pakottaa kansakunnalle. 18. päivänä tusinoittain mielenosoittajia kerääntyi Quiton etelälaidalle. Cutuglaguan alueella, missä oli tiesulku, asevoimien ja kansallisen poliisin ryhmittymä oli lähetetty tukahduttamaan kansaa. Kuitenkin, minuutteja myöhemmin, mielenosoittajat keskittyivät kohti pohjoista, missä tapahtui uusia yhteenottoja. Suurkaupunkialueen Liikennevirasto (AMT) raportoi teiden sulkemisista johtuen mielenosoittajista viidessä muussa paikassa pääkaupungissa.

Nuoria talonpoikia, työläisiä ja opiskelijoita proteistoimassa Quitossa. Valokuva: Thomson/Reuters

Valokuva: FDLP-EC

CCE:n (Casa de la Cultura del Ecuador) päämaja Quitossa, perustettu vuonna 1944 ja koti pääkaupungin museoille, elokuvateatterille ja kirjastolle, tuli vallatuksi Ecuadorin poliisin toimesta 19. kesäkuuta tarkoituksena sen muuttaminen poliisiasemaksi.

CCE:n päämajan puheenjohtaja lausui, että edellisen kerran Kulttuuritalo tuli poliisin valtaamaksi 46 vuotta sitten sotilas-fasistihallinnon alla. CCE:n valtaus tapahtui sen jälkeen kun Ecuadorin yleisen syyttäjän toimisto vastaanotti “anonyymin valituksen”, jonka mukaan CCE:n sisällä oli ryhmä ihmisiä, joukossaan ulkomaalaisia, jotka varastoivat sotavarusteita kuten räjähteitä ja käsintehtyjä aseita, tarkoituksenaan tasavallan presidentin tiloihin tunkeutuminen. Tiloista ei löytynyt mitään. CCE:n ainoa “rikos” oli, vuoden 2019 kansannousun aikaan, majoittaa mielenosoittajia maan sisäosista Quitoon useiden päivien protestointiin. Ecuadorin Alkuperäiskansallisuuksien Konfederaation (CONAIE), jossa järjestön puheenjohtaja oli, ammuttiin 18.6. sen ollessa parkissa televisioaseman edessä. Lisäksi, kuorma-autoja täynnä sotilaita ja poliiseja on asemissa CONAIE:n päämajan ympärillä Quitossa, vahtien aluetta valvontakameroilla, tuoden paikalle salaisia agentteja, sekä piesten mielenosoittajia aamun varhaisina tunteina.

TYÖLÄIS-TALONPOIKAISLIITTO

Valokuva: FDLP-EC

Imbaburan provinssissa, erityisesti Ibarran kaupungissa, työläisten ja talonpoikien liitto on halvaannuttanut kaupungin täysin. Kaupankäynti oli suljettu, poliisi torjuttu, ja kaikki paikalliset toiminnot halvaannutettu. Imbaburan Työläisten Puolustusrintama (Frente de Defensa de los Trabajadores de Imbabura, joka liittää yhteen useita työläisten ja maaseudun työntekijöiden liittoja, blokkasi pääväylät kaupunkiin ja sieltä ulos, vaatien Guillermo Lasson lähtöä hallituksesta ja väittäen, ettei ole mahdollisuutta neuvotella pankkiiripresidentin kanssa. Työläiset myöskin osoittivat, ettei kukaan kansanjohtaja voi puhua “dialogista”, ja että ainoa tie ulos kriisistä on Lasson lähtö. Ilumánissa, huolimatta siitä seikasta että ryhmä opportunistisia järjestöjä päätti olla liittymättä mobilisaatioihin, joukot toteuttivat lakon Pan-Amerikan valtatiellä itsenäisellä ja militantilla tavalla.

Valokuvat: FDDT-I

Chimborazossa, Köyhien Talonpoikien Komiteat (CCP) sulkivat jälleen provinssin Pallatangaan yhdistävän tien. Myös kaupungin keskusta tuli täysin alkuperäiskansan ja talonpoikien haltuunottamaksi. Lisäksi, CCP:n lukuista joukot ovat marssimassa kohti pääkaupunkia.

MAANVILJELIJÄT PYSÄYTTÄVÄT ÖLJYNTUOTANNON VIENTIIN

Öljy on Ecuadorin päävientituote. Talonpojat ja työläiset, ollen väsyneitä joutumisestaan maksamaan raskaasti runsaasta tuotteesta – mikä menee vain imperialistisiin maihin ja erittäin alhaisilla hinnoilla – ja jota hyväksikäytetään laajoilta maa-alueilta – vallaten talonpoikien maita ja häätäen näitä – blokkasivat massiivisesti öljyreitin. Tällä hetkellä on yli 609 halvaantunutta öljylähdettä Amazonin alueella. Petroecuadorin toimitusjohtaja sanoi myös että 124 “välikohtausta kirjattiin sen toiminta-alueen teillä”, sellaisia kuin puiden kaataminen teiden tukkimiseksi, mitkä johtivat 20 sabotaasivalituksen kirjaamiseen, mutta tähän mennessä ei ole tehty pidätyksiä. Limoncochassa, öljylohko 15:lla Sucumbíosissa, talonpojat jotka yrittivät saapua lohkolle protestoidakseen öljyriistoa maallaan, kohtasivat asevoimien tusinoiden taantumuksellisten sotilaiden repression, ja noin 10 vakavasti loukkaantunutta sotilasta vietiin sairaalaan.

Talonpojat blokkaavat öljylohko 15:a Limoncochassa.

San Sebastián del Cocan kaupungissa, Orellanan provinssissa, Cañón de los Monosin ylittävää siltaa blokkaamassa ollut paikallinen väestö joutui 19.6. taantumuksellisen armeijan raa’an repression kohteeksi, jotta öljy-yhtiön kuorma-autot pääsisivät läpi. Kansa oli blokannut siltaa kuusi päivää, sallien vain jalankulkijoiden, hälytysajoneuvojen, sekä asetettuna aikana yleisesti ajoneuvojen ylittää. Hyökkäys alkoi kello kaksi yöllä, ja talonpojat ja työläiset tekivät vastarintaa noin kaksi tuntia taantumuksellisten sotilasvoimien käyttäessä tusinoittain kyynelkaasukranaatteja. Yksi kulkuneuvo tuli sytyteksi palamaan paikallisen väestön toimesta. Lopulta sotilaat vetäytyivät joukkojen raivon edessä ja sulku jatkui Payaminon sillalla.

Toisella Orellanan provinssin sektorilla, Dayuman pitäjässä, Yaweparen waorani-yhteisö piti yllä sulkua tiellä Pindoon, ja uhmaten taantumuksellisen armeijan läsnäoloa alueella, yhteisö kieltäytyi sallimasta kuljetuksen öljylohko 14:n generaattorien kytkemiseksi.

19. kesäkuuta Pastazan provinssissa, Villanon kaupungissa, talonpojat ylläpitivät öljylohko 10:n sulkua, mitä poliisi ja sotilaat olivat vartioineet läpi viikon.

TALONPOJAT VALTAAVAT HALLINTORAKENNUKSIA KAUTTA MAAN

Pastazan provinssin hallintorakennus Puyon kaupungissa tuli kokonaan mielenosoittajien valtaamaksi. Yli 300 talonpoika eri sisämaan yhteisöistä marssi paikalle, mursi rauta-aidat, joita ympäröi poliisit jotka estelivät heidän etenemistään, ja jotka johtuen suuresta määrällisestä ylivoimasta taantumukselliseen sotilaskontingenttiin nähden eivät voineet mitään estäkseen joukkojen voitokasta toimintaa, ja kansa otti hallintorakennuksen. Yksi taantumuksellisten asevoimien sotilas vietiin sairaalaan konfrontaation aikana.

Talonpojat ottavat Puyon kaupungin. Valokuva: El Universo

Macasin provinssissa, Morona Santiagon kaupungissa, yli sata ihmistä murtautui poliisirenkaan läpi ja myöskin valtasi hallintorakennuksen. Guarandan provinssissa, Bolivarin kaupungissa protestoijat onnistuivat astumaan hallinnon päämajaan ja miehittivät sen asettaen kansansa liput parvekkeelle.

EMME HALUA DIALOGIA, MARSSIMME GUAYAQUILIIN

18. kesäkuuta alkuperäiskansaa La Manásta, Cotopaxin provinssista, ilmoittivat marssin Guayaquiliin, maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin. “Olemme tehneet päätöksen. Tulemme etenemään Guayaquilin kaupunkiin, tulemme pääsemään sinne. Emme halua dialogia, haluamme hallituksen vetäytyvän”, sanoi alkuperäisväestön johtaja sen jälkeen, kun talonpoikaisyhteistö joutui kansallisen poliisin hyökkäyksen kohteeksi. Hän vakuutti, että hete tulevat menemään kaupunkiin huolimatta Guayaquilin kaupunginvaltuuston asettamista esteistä, kuten kuorma-autoista ja raskaasta kalustosta kaupungin viidellä saapumisväylällä protestoijien saapumisen estämiseksi.

‘KUNNES PANKKIIRI ON KAADETTU!’

Talonpoikia kaikkialta maasta saapumassa Quitoon 19. kesäkuuta. Valokuva: Reuters/Johanna Alarcón

Ecuadorin Kansan Taisteluiden Puolustusliitto (FDLP) vahvistaa, että kun joukot ovat vastanneet kutsuun ja ovat liikekannalla kautta maan, Kansallisen Taistelun Agendan kymmenen kohtaa eivät riitä: “voimasuhde on muuttunut, skenaario eroaa siitä mikä oli ennen mobilisaatioiden alkua, mikä nyt vastaa sitä on yksipuolisesti kaataa pankkiiri; ei ole tilaa dialogille, sopimuksille, vai emmekö oppineet lokakuusta kun Moreno, USA:n palveluskoira, petkutti alkuperäisväestön/kansan johtajia?”.

Tässä mielessä, vallankumoukselliset vahvistavat että tämä ei ole lokakuun 2019 kapinan uusintapainos, että tämän kapinan ominaisuudet ovat toiset: “Vanha tilanherrain-byrokraattien valtio lähestyy sitä toisella tavalla, se sai opetuksen tultuaan nöyryytetyksi, murskatuksi, lyödyksi siinä kapinassa; ja joukot tietävät sen, ja me ymmärrämme että ne ominaisuudet jotka meidän on iskettävä tähän taisteluun, ovat myöskin toista laatua: tuotantokoneiston kuluttaminen ja heikentäminen, suurten kaupunkien kuristus maaseudulta, hallituksen ja sen sortokoneiston poliittinen heikentäminen, joka tänään on epäsuositumpi kuin koskaan, opportunistien eristäminen kunnes lopullinen isku on annettu.”

Se myöskin tuomitsee Lasson taantumuksellisen hallituksen pelkurimaisen repression: “Hallituksen ja valtion vastaus oli repressiivinen, karkea, eikä se muuta voinutkaan olla (…) [kaikki tämä] osoittaa hallinnon aikeet pitää hallituksensa hinnalla milla hyvänsä, omaksuen tosiasiassa fasistisen käytöksen”. Ja he tuomitsevat myös sen, että opportunismi ja taantumus yhtyivät parlamentissa hyväksymään “etenevän voimankäytön, sortokoneiston jäsenten janoaman legaalin työkalun jota se on valmis epäröimättä valmis käyttämään mobilisaatioiden kulussa”. “… Tämä tarkoittaa, että jo ennen nykyistä repressiokampanjaa oli olemassa täysin määritelty suunnitelma poliittisten aktivistien vainoamiseksi ja neutralisoimiseksi”, muistaen että ennen CONAIE:n tapaamista ryhmä nuoria oli jo pidätetty syytettynä “terrorismista” ja kumouksellisista “aktiviteeteista”.

Vallankumoukselliset painottavat myös: “Lasso on osoittanut, ettei hän tarvitse kansalliskokousta hallitakseen; hän on kehittänyt populistisen kampanjan voittaakseen tukijoita pahoinpidellyistä kansalaisista; hän on vetänyt Yhdysvallat ja Israelin sisäisen turvallisuuden asioiden, näin yhä enemmän luovuttaen kansallista suvereniteettia; lopuksi, hän nojautuu repressioon yrittäessään ylläpitää hallitusta ja poliittista projektia, joka tähtää byrokraattisen kapitalismin uudelleenkäynnistämiseen suur-comprador-porvariston, suuryritysten, pankkiirien, tilanherrojen ja maahantuojien eduksi”.

Näin ollen, he vahvistavat että “ei ole kääntymistä takaisin, tämän mobilisaation täytyy mennä pohjalle ja huipulle, meidän täytyy saada pankkiiri ulos hallituksesta, meidän täytyy neutralisoida imperialismin suunnitelma syventää maamme puolikoloniaalisuutta, meidän lopettaa taistelulla -ei vain taantumuksen päämäärät, vaan myöskin suurporvariston syrjivä ja rasistinen ahnaus, joka karkeilla teeskentelyillä oksentaa feodaalista härskiyttä”.

Vallankumoukselliset aloittivat myöskin sarjan julkaisuja nettisivuillaan, osoittaen tarvetta tuomita sortovallan rikokset, vaatia kaikkien poliittisten vankien välitöntä vapautusta, sekä särkeä pasifistisen illuusiot luottamisesta imperialismia, pääasiassa yhdysvaltalaista palvelevan Ecuadorin vanhan porvari-tilanherravaltion lupauksiin.

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.