Julkaisemme epävirallisen käännöksen meksikolaisessa Periódico Mural-sanomalehdessä julkaistusta kirjoituksesta. Kirjoituksessa käsitellään ensi vuonna Meksikossa käytäviä presidentinvaaleja. Alkuperäinen kirjoitus on luettavissa espanjaksi täällä ja epävirallinen käännös englanniksi löytyy The Red Herald-verkkosivustolta täältä.
Seuraavanlainen analyysi tulevista vaaleista ja kansallisesta tilanteesta saapui sähköpostiimme. Uskomme että on tärkeää levittää tätä artikkelia, jonka Proletaarisen Vallankumouksen Kulttuurillisen ja Tieteellisen Opintokeskuksen toverit lähettivät meille.
Vuoden 2024 presidentinvaalien lähestyessä suurporvariston eri ryhmien väliset ristiriidat kärjistyvät. Porvariston edustajien kesken tapahtuvat yhteentörmäykset on ymmärrettävä vanhan valtion hallituksesta kiistelevien porvareiden keskinäisten ristiriitojen heijastuksena. Tämä yhteentörmäys ei näy vain koalitioiden välillä, vaan jopa niiden sisällä, kuten morenistien sisäinen ristiriita osoittaa meille.
On totta, etttä Meksikon päätaantunmukselliset julistavat nyt ”neljättä muutosta”, mutta on ymmärrettävä, jotta molemmat comprador- sekä byrokraattinen porvaristo haluavat ylläpitää heidän hallussaan olevien yritysten vallan poliitikkoja kohtaan. He säilyttävät tämän vallan, asettamalla puolueisiin heidän omia lakeijoitaan. Nämä henkilöt eivät edusta moraalista auktoriteettiä, vaan ovat puhtaasti tekemässä porvareille oikeita poliittisia päätöksiä.
FAM:n puolella Xóchitl Gálvez oli voittaja PAN-PRI-PRD. Kuten AMLO oli jo odottanut, hänet asetettiin Claudia X:n vastaehdokkaaksi.
4T:n puolella Claudia Sheinbaum valittiin MORENA-PT-PVEM:n johtajaksi. Kuten on ilmeistä, resurssien säästämiseksi, hän nauttii istuvan presidentin hänen hyväkseen tekemästä propgandasta. Hän on obradoristien ehdokas.
Kansan kannalta näiden koalitioiden ja ehdokkaiden välillä ei ole perustavanlaatuista eroa. Ensimmäinen koalitio edustaa comprador-porvaristoa ja toinen koalitio edustaa byrokraattista porvaristoa. Molemmilla on teknokraattiset tavoitteet ja molemmilla on suorat yhteydet imperialisteihin, lähinnä jenkki-imperialismiin. Tietysti myös molemmat takaavat imperialistien taantumukselliset suunnitelmat vahvistamalla byrokraattista kapitalismia, sekä hukuttamalla kansat vereen jos nämä kapinoivat imperialistien megaprojekteja vastaan. Kapinat kuitenkin nousevat, tätä kehitystä ei voida pysäyttää.
Tulevina päivinä tulemme näkemään koalitioiden muutoksia ja hajoamisia, sekä lopulta oikeistolaisen kansalaisliikkeen (myös suurporvariston edustajia) nostamisen. Näin häpeämättömästi kilpaillaan äänistä, niittä jopa ostetaan sekä pyritään hyödyntämään loisten tavoin raunioita, työttömyyttä, näkää sekä väkivaltaa. Tällainen on poliittinen skenaario vuodesta 2024!
Se on ilkeä noidankehä. FAM sanoo, että: ”Meksikon on muututtava” ja 4T sanoo, että: ”Muutoksen on jatkuttava”. MC, sillä ei ole mitään konkreettista merkitystä, osallistuu se tai ei. Sen ehdokkaiden tarkoitus on saada niiden kansalaisten äänet, jotka on johdettu harhaan. MC osallistuu vaaleihin vain siksi, että voi asettaa seuraaviinkin vaaleihin ehdokkaita. Kaikki ehdokkaat ovat siis samaa, sukupuolesta tai asemasta riippumatta! He ovat hallitsevien luokkien plaveluksessa, ja se yhdistää heitä!
Totuus on että vuoden 2024 vaalit järjestetään keskellä sotaa kansaa vastaan, jota ei voi enää piiotella. Kaikkialla taantumuksellinen väkivalta vahvistuu asevoimien ja sotapäälliköiden välien yhteistyön kautta, kansan parhaat ainekset ovat antaneet lukuisia uhreja, kuolleina sekä kadonneina.
Demokraattien ja vallankumouksellisten on työskenneltävä yhteisen polun löytämiseksi, jonka avulla voimme kiihdyttää joukkojen keskuudessa järjestäytynyttä sekä aktiivista vaaliboikottia tulevaa farssia vastaan. Tämän vuoksi on mobilisoitava suuri boikotti, joka ei vain heijastele massojen väsymistä vanhaan valtaan, vaan antaa joukoille pohjan joukkojen omien uuden vallan organisaatioiden muodostamiseksi.
Meksikon kansalla on oikeus nähdä, että samat puolueet jotka haluavat joukkojen ääniä, rakentavat tukikohtansa suurtilallisten ja suurporvariston keskuuteen, sekä ylläpitävät omaa diktatuuriansa ennennäkemättömällä väkivallalla, liitossa sotapäälliköiden ja järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.
Kymmenien kaupunkejen ja yhteisöjen Michoacánissa, Guerrerossa, Oaxacassa ja Chiapassa massojen luottamus vaaleihin on mennyt. Nyt myös luokkatietoisuus työläisten keskuudessa on nousussa. Työläisistä yhä useampi on sitä mieltä, että voimme luottaa omiin voimiimme ja voimme synnyttää uuden vallan. Meidän on jatkettava taistelua niitä vastaan jotka haluavat vain yhteisöjemme ja lähiöidemme asukkaiden äänet!
Nykyään eidtyksellisten organisaatioiden ja taistelevien yhteisöiden on käytävä yhteiseen ponnisteluun, yhteiseen prosessiin, joka takaa joukoille taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen riippumattomuuden vanhasta valtiosta. Vanhan vallan bakteerit voidaan tuhota vain uusdemokraattisella vallankumouksella, jota Meksikon köyhä kansa jo vaatii.
Kansan polun on oltava: itsemääräämisoikeus, itsehallinto ja itsepuolustus, kolme perustavanlaatuista kriteeriä territorioiden vapauttamiseksi ja uuden vallan kehittämiseksi. Kommunisti David Alfaro Siqueirosin sanoin: Ei ole muuta polkua kuin meidän!
Vaalit eivät ole ratkaisu, ratkaisu on vallankumous!
Älä äänestä, organisoidu ja taistele!