Megaprojekteja, kuivuutta ja ryöstöä: tätä jenkki-imperialismi vaatii Meksikolta

Sheinbaum AMLO:n kanssa.

Julkaisemme epävirallisen käännöksen Red Heraldin artikkelista.

Hiljattain Atlantic Council, yhdysvaltalainen ajatuspaja, joka analysoi, mitä ainoa imperialistinen supervalta tarvitsee kolmansilta mailta turvatakseen finanssipääoman tarpeet, on julkaissut uuden raportin jenkki-imperialismin vaatimuksista Meksikoa kohtaan. Näiden vaatimusten joukossa yksityiset ulkomaaninvestoinnit megaprojekteihin ovat pääasia, vaatien jälleen kerran maan myymistä imperialistien intressien eduksi.

Näin tehdäkseen ne tarvitsevat hallitsevien luokkien lakeijoita, jotka varmistavat, että nämä vaatimukset täytetään, joten uudet vaalit Meksikossa ovat näytelleet merkittävää roolia tässä. Hiljattain Claudia Sheinbaum valittiin Meksikon uudeksi presidentiksi. Häntä ylistettiin, koska hän on ensimmäinen nainen maan historiassa, joka on päässyt tähän asemaan. Kuitenkin naisen valitseminen presidentiksi ei ollut muuta kuin sitä, että byrokraattinen kapitalismi pesee kätensä ja yrittää markkinoida imperialistien uutta lakeijaa niin kutsuttuna ”edistyksellisenä”, mutta hän on vain sama susi toisen lampaan vaatteissa.

Claudia Sheinbaum on ”teknokraatti”, jolla on kytköksiä sionismiin, hän on läheinen comprador-porvariston kanssa ja jenkki-imperialismin republikaanisiiven kanssa, sekä liittolainen ranskalaiselle ja espanjalaiselle imperialismille Euroopan unionissa. Hän on räikeä opportunisti, joka edustaa ”AMLO:n” [entinen presidentti Andrés Manuel López Obrador] politiikan jatkamista ja joka harjoittaa kaupankäyntiä naisten päivittäisillä vaatimuksilla käyttäen postmodernia demagogiikkaa ”lasikattojen rikkomisesta”, ”sukupuolten tasa-arvo, sukupuolen asialista, naisten aika”, ja hän menee vieläkin pidemmälle, varastaen lauseita zapatismilta (”ei ikinä enää Meksikoa ilman meitä”). Hän on suurporvariston ja imperialismin vastenmielinen palvelija, joka tulee hoitamaan Meksikon presidentin virkaa.

Meksiko USA:n tärkeimpänä ”kauppakumppanina”

Vuonna 2023 Meksikosta tuli Yhdysvaltojen tärkein ”kauppakumppani”. Vaikka imperialistit ja heidän lakeijansa yrittävät esittää tämän suhteen ”tasa-arvoisena” ja jopa ”hyvänä” Meksikolle, se tarkoittaa vain sitä, että Yhdysvaltojen intressit pääasiallisena ja ainoana hegemonisena supervaltana ovat nyt muuttuneet ja se tarvitsee sitä, että Meksiko turvaa, että imperialististen hallitsevien luokkien tarpeet täytetään hinnalla millä hyvänsä.

Atlantic Council itse kirjoittaa:

Tuotannon palauttamisesta lähelle on tullut lisääntyvässä määrin kiirellistä Kiinan ja Yhdysvaltain välisten jännitteiden kiristymisen myötä. Eräs tavallinen skenaario, josta kuulimme keskusteluissamme on, että tuottajat suunnittelevat siirtävänsä kokoamis-, testaus- ja pakkaustoimintonsa Kiinasta Meksikoon.”

Joten Meksiko voi olla hyvä ”kauppakumppani” Yhdysvalloille, koska se voi tuottaa korkean voittoasteen imperialisteille, vaarantamatta tätä maan poliittisen tilanteen takia, koska Meksikon hallitsevat luokat ovat jenkki-imperialismin herruuden alaisuudessa ja varmistavat voitot sille hinnalla millä hyvänsä ja epäilemättä myös sen oman kansan intressien kustannuksella.

Lokakuussa 2023, Andrés Manuel López Obrador oli Meksikon presidentti ja valmisteli maaperää nykyiselle tilanteelle, antoi ”rahallisia kannustimia” yhtiöille, jotka investoivat sektoreihin, joiden tuotanto oli aiemmin Kiinassa ja lähialueella, eli puolijohteet, elektroniset komponentit, akut, moottorit, lannoitteet ja lääkkeet, jotta nämä ”voisivat” saapua Meksikoon.

Jopa näistä verohelpotuksista ja olosuhteista huolimatta, imperialistit haluavat lisää investointeja maan infrastruktuuriin, koska kuten Atlantic Council selittää, ”yhtiöt epäröivät, koska niillä ei ole vakuuksia siitä, että investoinnista saadaan korkea vaste.”

Korostamme tässä Monterreyn, joka on yksi Pohjois-Meksikon ”teollisuuskaupungeista” lähellä USA:n rajaa, tapausta. Tämä kaupunki, jossa on 5,2 miljoonaa ihmistä 40 kilometrin säteellä, ja joista 25 prosenttia on 25–34-vuotiaita, joita porvaristo voi käyttää halpana ja erikoistuneena työvoimana, voi ajatuspajan tilastojen mukaan ”saavuttaa jopa 6,6 miljoonaa kuluttajaa”. Selvästi tämä on hyvin makea pala, koska kiihdyttämällä byrokraattista kapitalismia se saavuttaa suuremman kasvun voitoissa. Kaikki tämä menettämättä poliittista valtaa, koska Meksikon valtio kumartaa imperialistisen porvariston tarpeille ja tarjoaa taloudellisen ja polittisen takauksen.

Monterrey kartalla.

Nämä ”teollisuuskaupungit”, kuten Mexíco, Guadalajara, Querétaro and Guanajuato eivät ole uusia, vaan imperialismi käytti samaa järjestelmää jo kolonialististen enklaavien muodossa Kiinassa, kuten Hong Kong tai Taiwan, jotka annettiin brittiläiselle ja japanilaiselle imperialismille kullekkin siirtomaina. Nämä kaupungit, vaikka ne kuuluivatkin muodollisesti puolifeodaaliselle tai puolisiirtomaalle, kuten Meksiko tai Kiina tuossa hetkessä, ovat käytännössä hallitsevan imperialismin omistamia, koska imperialistisen porvariston politiikka määrää. Näin balkanisaatiota edistetään ja näiden maiden alistaminen on helpompaa imperialismille.

Todiste tästä räikeästä alistumisesta on esimerkiksi taloudellisen ja oikeudellisen avun suuri määrä yrityksille, jotka ”sijoittavat alueeseen”. Näin porvariston investoinnit minimoidaan, ja melkein kuin lahja, tämä maksetaan valtion kirstusta, eli kansan maksamista veroista. Nämä rahakannustimet, jotka annetaan samalla tai sen jälkeen, kun on luotu tietty määrä työpaikkoja – jälleen, pääosin imperialistinen porvaristo hyötyy tästä – ovat maan ostamisen kustannuksia varten, toimitilojen uudistamiseksi tai hankkimiseksi tai uusien toimitilojen rakentamiseksi, sopimuksia sähköä varten, liittymismaksuja maakaasua, nestemäistä polttoainetta ja vettä varten, teollisuustarvikkeiden ja -teknologian hankkimiseksi, minkä lisäksi on helpotuksia sosiaaliturvamaksuihin, stipendejä koulutusta varten, alennuksia rajatulleihin, julkisten instituutioiden tukea esimerkiksi vettä tai sähköä varten, työntekijöiden etsimisessä ja kaikkien toimenpiteiden hoitamisessa. Käytännössä, Meksikon valtio on antanut palan maataan imperialistiselle porvaristolle lahjaksi, jotta tämä voi, niin pian kuin mahdollista, riistää sen kansaa.

Imperialisteilla on tarve megaprojekteille, ei kansalla

Kuten meksikolaiset toverit ovat aiemmin paljastaneet, megaprojektit kuten Maya-juna tai Tehuantepecin kannaksen valtamerten välinen käytävä ei täytä kansan etuja ja on aiheuttanut kuolemaa ja tuhoa maaseudun talonpoikaistolle, jotka puolustivat maataan imperialistista invaasiota vastaan. Vaikka Meksikon nukkehallitsijat ovat ottaneet kannan imperialistien puolesta ja jatkavat tätä sotaa kansaa vastaan, käyttäen miljoonia pesoja imperialististen ja monopolististen yhtiöiden intresseissä, samalla kun syvimpien ja laajimpien joukkojen demokraattisia oikeuksia vastaan hyökätään ja nämä oikeudet kiistetään kerta toisensa perään.

Nyt imperialistit vaativat, että näitä megaprojekteja viedään yhä pidemmälle, mutta myös, että hallitus varmistaa niiden läpiviemisen kansan vastarinnasta ja taistelevuudesta huolimatta. Sheinbaum on jo ottanut ensimmäiset askeleet tässä asiassa. Rauhoittaakseen mahdollisia sijoittajia hän piti virassa aikaisemman valtiovarainministerin, joka johtaa Ecanalia, yksityistä yhtiötä, joka tekee makrotaloudellista analyysia Meksikosta imperialisteille, jotka sijoittavat Meksikoon. Joitakin päiviä Sheinbaumin valinnan jälkeen, valtiovarainministeri antoi julkisen lausunnon, että uusi hallitus on sitoutunut ”makrotaloudelliseen vakauteen” ja ”budjettikuriin”.

Maa- ja jokiliikenteen parantaminen sekä rajan parantaminen ovat tarpeen jenkki-imperialisteille, jos he haluavat vähentää kuljetuskuluja. Heidän vaatimuksissaan teknologisesti edistynein mahdollinen infrastruktuuri, joka pystyy takaamaan ”soljuvamman” liikenteen on tarpeellista, koska jopa vain minuuttien viive aiheuttaa tuhansia ”tappioita” heidän voitoissaan.

Joten he vaativat, että Meksiko ei vain sijoita miljoonia USA:n ja Meksikon välisen rajan päivittämiseen läpivalaisuteknologialla ja moottoriteillä reittien lyhentämiseksi vaan myös laittaa enemmän resursseja laittomien aktiviteettien kuten aseiden, huumeiden ja ihmisten virran vähentämiseksi. Kuitenkin 17 miljoonasta ei-rekisteröidystä aseesta Meksikossa suurin osa tulee Yhdysvalloista, joka on suurin asemarkkina maailmassa, ja jenkki-imperialismi tarvitsee huumeita huumatakseen ja pitääkseen hallinnassa oman kansansa, josta yhdellä kuudesta on ongelmia huumeriippuvuuden kanssa. Häpeämättömästi he syyttävät laittomia rajanylityksiä pääasiallisena syynä ongelmille rajaliikenteeseen liittyvissä toimissa, ja näin he vaativat turvallisuustoimien kiristämistä varmistaakseen vähimmän mahdollisen määrän salakuljetusta mutta samalla paremman virtaavuuden liikenteessä. Siispä jenkki-imperialismi ei vain tarvitse lisää infrastruktuuria vaan myös nukkemaisia hallitsevia luokkia, jotka jatkavat sotaa kansaa vastaan estääkseen ongelmia rajalla, jotka voivat vaikuttaa heidän taloudellisiin intresseihinsä.

Tämän lisäksi jenkki-imperialismi vaatii halpaa ja rajoittamatonta pääsyä käsiksi energia– ja vesivarantoihin. Maassa, jossa sähkökatkokset ja kuivuus on köyhimpien Meksikon osavaltioiden arkea, erityisesti Etelä-Meksikossa, imperialistit haluavat halpaa ja rajoittamatonta pääsyä käsiksi näihin tärkeisiin varoihin, jotka eivät aina ole tarjolla kansalle. Tehdäkseen niin ne vaativat enemmän yksityistä ”sijoittamista” uusiutuvaan energiaan, joka laskisi hintoja yhdessä putkistojen kanssa, joihin varastoitaisiin Yhdysvalloista ostettua maakaasua.

Myös vesi on avaintekijä, jota yhtiöt tarvitsevat varmistaakseen korkeat voittonsa. Vaikka Pohjois-Meksiko on kärsinyt useista vesipulista, jotka ovat aiheuttaneet kuolemia, ja Etelä-Meksiko on kärsinyt vakavista rankkasateista, jotka ovat vaikuttaneet kansan vesivarantoihin, imperialistit vaativat, että eri Meksikon osavaltioiden hallitukset varmistavat niiden vesivarannot kaikissa tilanteissa, tappaen talonpoikien sadon. Periódico Mural on aiemmin kirjoittanut Oaxacasta, jossa kuivuus johti sairaalan toimintojen lakkaamiseen vesipulan vuoksi. Samanlainen tilanne oli kuudessa koulussa köyhillä alueilla, joita tukee ei valtion infrastruktuuri vaan yksityisyritykset, jotka paisuttavat hintoja. Mutta kansainväliset ja turismiin liittyvät yritykset kuten kylpylät, hotellit, virvoitusjuoma- ja oluttehtaat jatkoivat toimintaansa kuin ennenkin.

https://redherald.org/2024/03/23/oaxaca-without-water-drought-or-looting/

Sheinbaum, aivan kuten AMLO, imperialismin nukke

Imperialistien herrutta legitimoivat puolifeodaalisen ja puolikoloniaalisen maan hallitsevat luokat, joiden vastuulla on taata ulkomaiset intressit hinnalla milla hyvänsä. Tämän artikkelin kautta olemme paljastaneet useita poliittisia toimia, jotka Meksikon edellinen presidentti, Andrés Manuel López Obrador, teki taatakseen ne. Nyt on Claudia Sheinbaumin vuoro täyttää tehtävänsä maansa myyjänä.

Tämä niin kutsuttu ”kauppasuhteiden tiivistäminen” ei vain vaikuta maaseudun syvimpiin ja laajimpiin joukkoihin, mutta myös kaupunkien työläisiin, joiden täytyy kohdata yritys heikentää heidän työoikeuksiaan ja koulutukseen liittyviä oikeuksiaan. ”Samanlaiset huolet ympäröivät Meksikon työlainsäädäntöä ja kansainvälisesti tunnustettujen oikeuksien heikkoa valvomista – mukaanlukien ammattihdistysten muodostaminen, kilpailukykyiset palkat ja turvalliset työolot – jotka voisivat johtaa kohdennettuihin tullimaksuihin tai jopa täydellisiin kieltoihin Yhdysvaltain markkinoilla sellaisten yritysten tavaroita kohtaan, jotka eivät noudata näitä lakeja”, sanoo Atlantic Councilin asiakirja.

Tämän lisäksi on täydellinen muutos koulutusvaatimuksissa erikoistuneiden työläisten puutteen takia imperialismin nykyisten tarpeiden vuoksi, tämä on siis puolijohteisiin ja muuhun vastaavaan teknologiaan liittyen. Tehdäkseen näin ne vaativat lyhyempiä ja erikoistuneempia koulutuksia, jotka myös alentavat työläisten palkkoja, koska työtä varten vaaditaan alempi koulutustaso.

Nämä ovat kaikki jenkki-imperialismin vaatimuksia, joissa aiemmin AMLO, ja nyt Sheinbaum, joutuvat kohtaamaan Meksikon kansan taistelevuuden. Olemme aiemmin raportoineet opettajien liiton CNTE:n [Coordinadora Nacional de Trabajadores de la Educación] taistelevista toimista. CNTE on lakkoillut ja järjestänyt boikottikampanjan Kansanvirtaus – Punaisen Auringon kanssa.

Se, että Meksikosta on tullut Yhdysvaltain ”kauppakumppani numero yksi” tarkoittaa vain enemmän kansallista alistamista, enemmän yliriistoa proletariaatille ja kansalle, enemmän maiden ryöstämistä talonpojilta, jotka työskentelevät niillä, enemmän rappiota pikkuporvaristolle ja voimakkaampaa monopolien painetta kansallisen porvariston yli; tämä tosiasia kehittää vielä enemmän olosuhteita uusdemokraattisen vallankumouksen voitokkaalle kehitykselle.

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.