Maanantaina pörssikurssit laskivat kaikkialla maailmassa sen jälkeen, kun Yhdysvallat julkaisi odotettua heikommat talouslukunsa. Japanin pörssi putosi 13%, jyrkimmin sitten vuoden 1987. Sen pörssi kutistui 1,1 biljoonalla dollarilla, mikä vastaa koko Ruotsin pörssin kokoa. Tähän vaikutti erityisesti Japanin keskuspankin päätös kiristää rahapolitiikkaa viennin edistämiseksi. Muualla maailmassa useat pörssit laskivat 3-4%.
Pörssikurssien voimakas lasku osoittaa keinottelun kiihtymistä. Markkinoilla yleistunnelma on hermostunut, mikä purkautuu herkästi paniikinomaisesti, jolloin sijoittajat pyrkivät kotiuttamaan voittoja. CLSA -finanssiyhtiön edustaja Nicholas Smith totesi: ”Minusta maailmanlaajuisilla markkinoilla on päättömän kanan hetki.”
Kapitalismin kehitys on luonut valtavat tuotantovoimat, yhteiskunnallisen tuotantotavan, mutta samalla se perustuu ristiriitaisesti tuotantovälineiden yksityisomistukseen ja riistoon, ja vallitsee tuotannon anarkia eli talous on suunnittelematonta. Kapitalismin talouskriisit ovat syklisiä kriisejä, jotka johtuvat siitä, että tuotanto laajenee nopeammin kuin kuluttajien ostovoima, syntyy siis liikatuotannon pulia. Näemme tämän kaikkialla ympärillämme: on olemassa valtavaa yltäkylläisyyttä ja armotonta köyhyyttä. Tuotantovoimat ovat siis kehittyneet asteelle, joka vastaa tuotantovälineiden ja tuotteiden yhteiskunnallista omistusta sekä luokkien olemassaolon lakkauttamista, mistä on osoituksena myös se, että porvaristo ei pysty hallitsemaan tuotantovoimia, vaan talouskriisit seuraavat toinen toistaan yhä kiihtyvään tahtiin. Tämä on keskeistä myös tässä pörssikurssien heilahduksessa, joka kertoo siitä, että imperialismin epävakaisuus lisääntyy ja kriisi syvenee.
Monopoli on yhteiskunnallisen tuotannon luontainen kehitys ja ilmaisee sosialismin kasvamista esiin kapitalismista. Samalla yksityisen omistuksen säilyessä ristiriita yhteiskunnallisen tuotannon ja yksityisen omistuksen välillä kärjistyy äärimmilleen. Tänä päivänä 10 suurinta osaketta – kaikki yhdysvaltalaisia – MSCI:n maailmanindeksissä muodostivat huhtikuussa yli viidesosan koko maailman osakemarkkinasta. Finanssipääoma puhuu ”Magnificent sevenistä” (Alphabet, Amazon, Apple, Meta Platforms, Microsoft, Nvidia ja Tesla), jotka ovat kaikki yhdysvaltalaisia teknologiayrityksiä. Osakemarkkinoiden keskittyminen on suurinta 60 vuoteen.
Voimakas keskitys kapitalismissa ei vähennä epävakaisuutta vaan lisää sitä, sillä se kärjistää äärimmilleen ristiriidan yhteiskunnallisen tuotannon ja yksityisomistuksen välillä. Tällainen historiallinen keskitys onkin edeltänyt suuria romahduksia, kuten esimerkiksi vuonna 1929. Nykyisen keskityksen taustalla onkin nähtävä kova keinottelu, joka liittyy uuden tekniikan (tekoälyn) kehitykseen – asia, jonka jo Lenin pani merkille.
Näiden suurten osakkeiden hinnat ovat historiallisen paisuneita. Osa porvarillisista asiantuntijoista arvioikin, että pörssikurssien lasku auttoi lievittämään tätä paisuneisuutta – vaikka se ei läheskään poistanut sitä eikä muuttanut osakemarkkinoiden keskittymistä – sekä myöskin kannustamaan keskuspankkeja alentamaan korkoja. On odotettavissa, että keskuspankit alentavat korkoja saadakseen rahan liikkeelle, mutta myös porvarilliset asiantuntijat katsovat, että toimi tulee jälleen liian myöhään. Esimerkiksi analyysiyhtiö BCA Researchin mukaan maailman keskeiset keskuspankit ovat aloittaneet elvyttämistoimensa ainakin 1950-luvulta alkaen aina jo taantuman alettua. Lisäksi keskuspankit eivät toimi koordinoidusti vaan yksin, mikä kertoo kapitalistisen talouden anarkiasta.
Engels sanoi, että suurten tuotanto- ja liikennelaitosten muuttuminen osakeyhtiöiksi osoittavat porvariston tarpeettomuuden: kapitalistilla ei ole enää mitään yhteiskunnallista tehtävää, ”jollemme ota lukuun tulojen kasaamista omaan kukkaroon, kuponginleikkausta ja pelaamista pörssissä”.Tämä koroillaeläjäkerros on siis täysin vieraantunutta tuotannosta, samalla, kun jatkuvat kriisit puretaan tuottajien, maailman työtätekevien joukkojen, niskaan. Samalla imperialistit ovat yhä suuremmissa vaikeuksissa, koska mitä enemmän ne hallitsevat kriisiä lisäämällä riistoa, sitä enemmän joukot nousevat kapinaan sitä vastaan.
Aika on siis täysin kypsä sosialismille. Lenin sanoi: ”Kapitalismin kehitys on mennyt niin pitkälle, että vaikka tavarantuotanto edelleenkin ”vallitsee” ja sitä pidetään koko talouden perustana, niin on sitä todellisuudessa jo horjutettu ja päävoitot joutuvat niille, jotka ovat ”neroja” finanssihuijausten alalla. Näiden huijausten ja petkutusten perustana on tuotannon yhteiskunnallistuminen, mutta ihmiskunnan, – joka on työllään päässyt tähän yhteiskunnallistumiseen, – saavuttama jättiläisedistys menee… keinottelijain hyväksi.” Näin hän siis kuvasi sitä, että imperialismissa on jo olemassa edellytykset sosialismille, mutta käytetäänkö tätä maailman väestön enemmistön hyväksi? Ei, vaan se hukataan päättömien kanojen sekasortoiseen säntäilyyn maailman pörsseissä.
Samalla, kun tuotantovoimien historiallinen kehitysaste vaatii sosialismia, se ei tule syntymään itsestään, vaan sen synnyttäminen vaatii vallankumouksen, johon maailman tilanne entisestään valmistelee joukkoja. AND päättää artikkelinsa pörssilaskusta tärkeään huomautukseen: ”Tämä ei ole ohimenevä tilanne, vaan imperialismin ennennäkemättömän kriisin ajanjakso. Imperialistit voivat yrittää kääntää tilanteen kasvattamalla kansanjoukkojen riistoa omissa maissaan ja sorrettujen kansakuntien riistoa, mutta ongelmana on, että tämä kasvattaa entisestään jo nyt kansan kapinoiden korkeaa tasoa ja räjähtävyyttä ympäri maailmaa, imperialistien tahdon vastaisesti.”