Julkaisemme epävirallisen käännöksen LCP:n julkilausumasta.
9. elokuuta 2024 tuli kuluneeksi 29 vuotta Corumbiaran talonpoikien sankarillisesta aseellisesta vastarinnasta. Vuonna 1995, suurtilalliset ja vanha valtio yrittivät hukuttaa talonpoikaistaistelun vereen ja halvaannuttaa näin maan ottamisen alueella ja koko maassa. Tästä huolimatta 600 perhettä, jotka olivat leiriytyneet vanhalle Santa Elinan tilalle, tekivät sankarillista aseellista vastarintaa veristä repressiota vastaan ja siitä, mistä piti tulla vain jälleen uusi joukkomurha, tulikin taistelu.
Sen jälkeen, kun talonpojat päihittivät kaikki asemiesten aseistautuneiden jengien hyökkäykset, maanomistajat painostivat silloisen kuvernööri Valdir Rauppin (PMDB) toteuttamaan joukkomurhasuunnitelman, jonka rahoittivat maanomistajat Antenor Duarte do Vale (eläköitynyt sotilas) ja Hélio Pereira de Morais, joka oli tilan väitetty omistaja.
Poliisivoimat ja asemiehet, jotka oli värvätty alueen tiloilta ja jotka olivat pukeutuneet poliisin univormuihin, alkoivat hyökätä leiriä vastaan elokuun 9:nnen pikkutunteina. Tuntien ampumisen jälkeen, kun työläisten ammukset loppuivat, murhanhimoinen poliisi tunkeutui leiriin. Antauduttuaan talonpojat joutuivat nöyryytetyksi, kidutetuksi ja heitä teloitettiin lähietäisyydeltä, ampumalla jopa pikku Vanessaa, joka oli vain 7-vuotias, selkään. Lukemattomien muiden elukkamaisuuksien joukossa he pidättivät nuoren talonpoika Sérgio Rodrigues Gomesin ja veivät hänet maatilalle, kiduttivat häntä useita päiviä kunnes tappoivat hänet, heittäen hänen revityn ruumiinsa jokeen alueella. Päiviä myöhemmin he murhasivat hänen toverinsa Manoel Ribeiron, joka tunnettiin Nelinhona, kunnanneuvoston jäsen Corumbiarasta, joka tuki talonpoikaistaistelua ja leirin asukkaita.
Virallisesti on dokumentoitu, että 11 talonpoikaa murhattiin ja kaksi poliisia tapettiin, mutta useita muita on ollut kadoksissa siitä lähtien. Sadoille jäi psykologisia ja fyysisiä seuraamuksia ja useat kuolivat näiden seurauksena myöhemmin. Valtion terrori ei johtanut useampiin kuolemiin johtuen talonpoikien sankarillisesta aseellisesta vastarinnasta, joka jopa epätasavertaisessa tilanteessa kohtasi hampaisiin asti aseistautuneet Rondônian poliisin tappajat ja asemiehet.
Katalat suunnitelmat talonpoikien terrorisoimiseksi ja taistelun maasta lopettamiseksi tehtiin tyhjiksi. Verinen repressio loi valtavan solidaarisuuden ja räjäytti joukkojen vihan, laukaisten uusien maanvaltauksien aallon ympäri maan. Corumbiaran sankarillinen aseistautunut vastarinta oli vedenjakaja taistelussa maasta Brasiliassa, uudentyyppisen talonpoikaisliikkeen äiti, joka teki pesäeron opportunistisen ja kansanpetturimaisen käytännön kanssa. Siitä lähtien talonpojat ovat enenevissä määrin saaneet nähdä, että agraarivallankumous tuo maata köyhille maaseudulla, ja että emme voi odottaa mitään muuta kuin petturuutta, almuja ja repressiota toisiaan seuraavilta hallituksilta. Ja juuri tätä polkua seuraamalla lukemattomat talonpoikaisalueet vallattiin Rondôniassa ja useilla muilla puolin maata, otettiin Uniãon maata ryöstävien suurtilojen käsistä, jaettiin pieniin osiin ja annettiin köyhille talonpojille, joilla oli vain vähän tai ei lainkaan maata.
Agraarivallankumous antoi suurimman iskun Bolsonaron ja kenraalien kansanmurhaiselle sotilashallinnolle
Ei ole olemassa helppoa tietä maan valtaamiseksi, niin se on ollut vuosisatoja Brasiliassa. Mutta tietoisesti taotulla johdolla, joukkojen politisaatiolla, organisoimisella ja taistelevuudella ja agraarivallankumouksen linjaa soveltamalla on mahdollista kohdata ja voittaa latifundio ja sen kätyrit ja vallata maa.
Kun Santa Elinan taistelun vuosipäivä (2020) koitti, sadat LCP:n johtamat talonpojat valtasivat loput tämän tilan maista (tänäpäivänä nimeltään Nossa Senhora Aparecida) ja pystyttivät Manoel Ribeiro-leirin. Perheet kohtasivat ja vastustivat niillä keinoilla, joita heillä oli, ja päihittivät suurmaanomistajien aseistautuneiden jengien, jotka koostuivat poliiseista ja asemiehistä, saarrot ja päivittäiset hyökkäykset, ja päihittivät Rondônian eversti Marcos Rochan, maanomistajien ja Bolsonaron kihon, mobilisoiman jättiläismäisen sotakoneiston.
Tultuaan karkotetuksi ja pakoon ajetuksi useiden kuukausien ajan, pystymättä kertaakaan tunkeutumaan Manoel Ribeiron alueelle, sotilaspoliisi saarsi koko alueen, tukki tiet ja polut, harjoittaen kaikenlaista kaltoinkohtelua kansaa vastaan, ympäröi leirin valtavalla poliisikontingentilla, johon kuului joukkoja kansallisista turvallisuusjoukoista, jotka osavaltion hallitus lähetti. Kun poliisit tunkeutuivat leiriin toteuttaakseen suunnitelmansa pidättää ja murhata johtajia ja suorittaa jälleen uusi talonpoikien joukkomurha, he kohtasivat tyhjän alueen ja banderollin, joka vainoaa heitä niin, ”Me tulemme takaisin voimakkaampina ja paremmin valmistautuneina!” Edellisenä yönä perheet perääntyivät organisoidusti ja niin, ettei heitä nähty, pelkurimaisen sotilaspoliisin nenien alla, aiheuttaen jälleen moraalisen tappion tälle imbesillien ja aseettomien köyhien ihmisten murhaajien joukon komentajille ja niitä johtavien poliitikkojen koplalle. Aivan, kuten täytimme lupauksemme, jonka teimme elokuussa 1995, valtaamalla suurimman osan Santa Elinan maista, on varmaa, että palaamme voimakkaampina ja paremmin valmistautuneina valtaamaan loput näistä talonpoikien ja alkuperäiskansan verellä kastelluista maista, ennemmin tai myöhemmin!
Toinen kova isku Bolsonaron ja kenraalien kansanmurhaiselle sotilashallinnolle tehtiin Tiago Campim dos Santosin alueen asukkaiden toimesta Porto Velhossa. Kovien ja veristen taisteluiden päivänä tuhannet talonpojat kohtasivat suurella taistelevuudella kaikenlaiset puolisotilaallisten ryhmien ja eri poliisivoimien hyökkäykset valtavissa operaatioissa. Vaikka he maksoivat korkean hinnan tovereidensa pidätyksillä ja kuolemilla, tämän ja sitä ympäröivien alueiden talonpoikaisjoukot vastustivat kaikkia hyökkäyksiä, aiheuttivat vakavia iskuja suurtiloille ja vanhalle valtiolle ja saavuttivat monia voittoja, pääasiassa heidän edelleen omistamiensa maiden valtauksen.
Vain kansan taistelu voi voittaa vallankaappaus-tyyppisen Bolsonarismin
Bolsonaron ja kenraalien huonon hallinnon alaisuudessa latifundio kävi uuteen offensiiviin taistelua maasta vastaan – entistä aseistautuneempaan, väkivaltaisempaan ja häpeämättömämpään. Vanhasta ammuskelusta tehtiin virallista valtion politiikkaa, tänään peiteltynä vartioyritysten toimintana, jota johtavat ex-sotilas- tai ex-sotilaspoliisipäälliköt, ja jotka kohtaavat kansan vain oikeuslaitoksen, lainsäädännön ja taantumuksellisten asevoimien ja poliisivoimien jättiläismäisten apparaattien suojeluksessa. Tähän puolisotilaalliseen voimaan liittyvät maanomistajat, asemiehet ja muut perseennuolijat raskaasti aseistautuneina, useat naamioituneina, sosiaalisen median mobilisoimina; he saapuvat leireille ja alueille poliisin rinnalla häätääkseen, pidättääkseen ja murhatakseen talonpoikia.
Tämä todellisuus ei muuttunut lainkaan hallituksen vaihtumisen myötä. Vuonna 2023 rikottiin makaaberi maaseudun konfliktien määrän uusi ennätys Brasiliassa. Cleide ja Fumaça, pariskunta, joka tuki taistelua maasta, murhattiin kidutuksen jälkeen Amazonasin eteläosassa. Mãe Bernadete, quilombolajohtaja, murhattiin asemiesten toimesta Bahiassa, vaikka hän oli osavaltion poliisin ja poliisin suojeluksessa, siitä syystä että hän vannoi kuolemaa latifundiolle. Vuonna 2024 alkuperäiskansan johtaja Nega Pataxo Hã Hã Hãe murhattiin kylmäverisesti myöskin Bahiassa everstin jälkeläisen toimesta, joka valtasi Caramuru-Catarinan alkuperäiskansojen maan, muiden fasistien aseellisessa saattuessa, sen jälkeen, kun sotilaspoliisi oli tiedottanut näille, että alkuperäiskansan jäsenet eivät olleet aseistautuneita. Puolisotilaalliset voimat myös valtasivat 4 maa-aluetta, jotka kuuluvat Guarani-Kaiowá-kansalle ja ampuivat kaksi alkuperäiskansan jäsentä (Mato Grosso do Sulissa).
Kohtaamme oikeistohallituksen, joka on koalitiossa valheellisen vasemmiston taantumuksellisten ja opportunistien kanssa, jotka maalaavat itsensä kansan taistelun väreillä, mutta palvelevat latifundiota, imperialismia, pääasiassa jenkki-imperialismia, ja suurporvaristoa. Luiz Inácio ei ole täyttänyt yhtään tärkeää vaalilupaustaan, jonka hän teki kansan liikkeen ruohonjuuritasolle: agraarireformi, ”Uuden toisen asteen koulutuksen” peruuttaminen, menetettyjen työntekijöiden oikeuksien palauttaminen, korkojen laskeminen, korkeakoulutuksen parantaminen, hän ei ole täyttänyt yhtäkään!
Tämänhetkinen presidentti ylläpitää epäoikeudenmukaista suurtilojen etuoikeuksien järjestelmää: ne eivät maksa veroja viennistä, ne eivät kerää sosiaaliturvamaksuja, ne eivät maksa velkoja pankille, ne saavat traktorin salaisesta budjetista ja suurimman maataloustukipaketin maan historiassa! Ja edelleen ne riistävät halpaa tai orjatyövoimaa. Bolsonaro lähti, mutta maan puolikoloniaalinen herruus, joka on tuominnut meidät vuosisadoiksi pelkiksi raaka-aineiden toimittajiksi vieraille valloille, pysyy. Latifundio on Brasilian syöpä, tämän kansamme sorron ja riiston järjestelmän mätä perusta, loputtoman poliittisen, taloudellisen, yhteiskunnallisen, moraalisen ja nyt sotilaallisen kriisin perusta.
Valheellinen vasemmisto sovittelee edelleen taantumuksellisten asevoimien yläesikunnan kanssa. Kenraalit, jenkkien johdon alaisuudessa, ohjaavat joukkojaan kohti sotilaallista interventiota askel askeleelta käyttäen instituutionaalista polkua, käyttäen Bolsonaristista oikeistoa, suurtilallisiin ja poliisivoimiin kytkeytynyttä kuten Tarcísiota, joka on ”maltillisempi” ja helpompi hallita kuin Bolsonaro.
Myös saalistajista voi tulla saaliita!
Emme voi odottaa vanhalta valtiolta mitään kansan eduksi. Kaikki ne, jotka tilasivat ja suorittivat elokuussa 1995 tehdyt rikokset ja useat talonpoikien joukkomurhat ovat edelleen ilman rangaistusta. Pelkurimaiset BOPE:n tappajat, jotka veivät toveriemme Gedeonin, Rafaelin, Amarildon, Amaralin, Kevinin, Rodrigon, Ranielin ja monien muiden hengen, ovat ilman rangaistusta. Mutta älkääpä unohtako hyvät herrat, me tarkistamme laskun ja te maksatte kalliisti! Kuten eräs laulumme sanoo: ”Hänen, joka määrää tapettavan, täytyy myös kuolla!”
Valtaisa talonpoikaiston mobilisaation aalto nousi mielenosoituksissa, maan haltuunotoissa, vanhan valtion instituutioiden päämajojen valtauksissa, taisteluissa valtauksien laillistamisen puolesta ja jopa kansanoikeudessa maan anastusta ja suurtilojen rikoksia vastaan.
Corumbiaran loistokkaan ja sankarillisen talonpoikaisvastarinnan vuonna 1995 jälkeen brasilialaiset talonpojat löysivät työläis-talonpoikaisliittouman ja agraarivallankumouksen, ja tämä on se, mitä latifundio, savijalkainen jättiläinen, pelkää! Latifundiota vainoaa ja kauhistuttaa se, että se tietää, että koko sen etuoikeus ja voima, jolla se kerskailee, on syvällä sisimmässän sen suurin heikkous, koska sen imperiumi perustuu hirviömäiseen, pelkurimaiseen ja vuosisatoja vanhaan jatkuvaan miljoonien köyhien joukkojen verenvuodatukseen.
Corumbiaran ja monien muiden alueiden, joilla työläiset seuraavat agraarivallankumouksen tietä, talonpoikien sankarillisen aseellisen vastarinnan esimerkki on tänään enemmän elossa kuin koskaan, ainoa keino tuhota suurtilat ja antaa maata niille, jotka työskentelevät sillä, luoden näin perustan latifundiojärjestelmän vuosisataisen herruuden pois pyyhkimiseksi, demokratisoida maanomistus, johdattaa maamme kohti uutta demokratiaa, yhdistäen maaseudun ja kaupunkien työläiset ja luoda uusi Brasilia, jossa kansa voi todella hallita, turvata oikeutensa ja pyrkimyksensä ja harjoittaa todellista oikeutta!
Kuten LCP:n kansallinen komissio totesi: ”Taistelumme on oikeutettu, asiamme on pyhä! Kutsumme ja kannustamme talonpoikia aseistamaan itsepuolustusjärjestöjä taistelussa maasta samalla mitalla ja kalibeerilla! Kutsumme talonpoikaisjohtajia, jotka eivät polvistuneet, valtausjohtajia, alkuperäiskansoja, quilombolajärjestöjä, yhteisöjä, joihin padot, kaivostoiminta ja eukalyptysplantaasit vaikuttavat, proletaarisia joukkoja ja muita työläisiä kaupungissa, jotka taistelevat enevissä määrin poljettujen oikeuksiensa puolesta, yhtyäkseen rintamaan uljaan talonpoikaistomme kanssa seuraten agraarivallankumouksen tietä.”
Ikuinen kunnia ja ylistys Corumbiaran aseellisen talonpoikaisvastarinnan sankareille!
Ikuinen kunnia ja ylistys Brasilian kansan sankareille, jotka vuodattavat vertaan taistelussa agraarivallankumouksen puolesta!
Vallatkaa maa! Kuolema latifundiolle! Eläköön agraarivallankumous!
LCP – Rondonian ja Länsi-Amazonin Köyhien talonpoikien liitto
Elokuu 2024