”Hyvinvointialueiden” talousongelmat pahenevat edelleen. Elokuussa uutisoitiin, että ”hyvinvointialueet” ovat ylittäneet budjettinsa yhteensä yli 1,43 miljardilla eurolla. Siitä saakka, kun ”hyvinvointialueet” otettiin käyttöön, niillä on ollut käynnissä lähes jatkuvia säästökampanjoita, yt-neuvotteluita ja toimipisteiden ja palveluiden alasajoa. Viimeksi HUS ilmoitti 28 000 työntekijää koskevista yt-neuvotteluista. Tarkoituksena on irtisanoa ja lomauttaa työntekijöitä sekä tehdä muita säästötoimenpiteitä. Samanaikaisesti jatkuvasti puhutaan siitä, että terveydenhuollossa on liian vähän henkilökuntaa.
Julkisen terveydenhuollon palvelut eivät vastaa syvimpien ja laajimpien joukkojen tarpeisiin, vaan jättävät heidät heitteille. Terveydenhuollon työläiset ovat ylikuormittuneita. Valvira on huomauttanut, että useat ”hyvinvointialueet” eivät täytä lakisääteisiä velvollisuuksiaan erikoissairaanhoitoon pääsystä. Samalla hallitus aikoo pidentää hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Päivystystä ja synnytyksiä keskitetään: tammikuussa esiteltyjen suunnitelmien perusteella keskussairaaloiden, joissa on ympärivuorokautista päivystystä, määrää vähennettäisiin 5-8 sairaalaan koko maassa. Useilla ”hyvinvointialueilla” leikataan vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta ja vammaisten palveluista. Säästöt iskevät erityisesti niihin, jotka ovat haavoittuvaisimmassa asemassa: kansan vanhuksiin, vammaisiin, pitkäaikaissairaisiin ja raskaana oleviin kansannaisiin ja lapsiin. Vanhuksia, jotka ovat raataneet koko elämänsä, kohdellaan kuin he olisivat vain menoerä, jonka pitäisi kuolla pois. Jälleen uusien leikkauksien myötä köyhimmille joukoille saavutettavissa olevat terveyspalvelut rapistuvat entisestään ja hoitoon on yhä vaikeampi päästä. Samalla joukkojen terveysongelmat pahenevat entisestään. Lisäksi terveydenhuollon työläisten riisto vain kovenee, mikä näkyy esimerkiksi ylikuormittumisena.
Olemme jo aikaisemmin paljastaneet, miten ”hyvinvointialueet” ja Marinin ”vasemmistohallituksen” soteuudistus, joka mukamas palveli julkisen terveydenhuollon palveluiden parantamista, oli alusta lähtien täysin mätä, aiheutti alusta alkaen rahoituskriisin ja yhdessä aluevaalien kanssa palvelee yhä suurempien leikkauksien oikeuttamista vastaten väestön ikääntymistä ja ns. ”hyvinvointivaltion” kriisiä. Jo ensimmäisen vuotensa jälkeen vuonna 2022 ”hyvinvointialueet” ilmoittivat n. 1,2 miljardin euron alijäämästä ja useilla ”hyvinvointialueilla” aloitettiin kovat säästötoimet, joille joukkojen laajasti hylkäämillä aluevaaleilla pyrittiin antamaan legitimiteettiä. Samalla julkisen terveydenhuollon heikentymistä leikkausten seurauksena käytetään perustelemaan yhä suurempaa yksityistämistä ja valtiomonopolistisen kapitalismin kehitystä.
Haluamme jälleen muistuttaa siitä, mitä Maolainen Komitea Suomessa sanoi aiheesta tammikuussa 2022 aluevaalien alla:
“[Alue]vaalit tapahtuvat tuloksena osittaisesta niin kutsutusta sote-uudistuksesta, joka taantumuksen mukaan on tarpeellinen julkisten palveluiden “sopeuttamiseksi” väestön ikääntyessä ja muuttaessa keskuksiin. Näillä vaaleilla oikeutetaan leikkaukset, jotka on jo päätetty valtiovarainministeriössä. … Kun olemassaolevia resursseja on päätetty jakaa uudelleen, niin miten tahansa ne jaetaankin, jossain tulee aina leikkauksia. Myös uusi hallintoapparaatti tuottaa kuluja, joten “kustannusneutraalisuus” kannustaa entistä suurempiin leikkauksiin.
Toisena puolena on valtiomonopolistisen kapitalismin impulsoiminen antamalla “leveämmät hartiat”. Ottaen huomioon “hyvinvointialuelakiin” kirjatut kilpailua yms. koskevat säädökset, tämä tarkoittaa, että mm. niin sanottujen terveyspalveluyritysten kautta kulkevat finanssipääoman, sekä valtiollisen että ei-valtiollisen, voitot tulevat kasvamaan entisestään. Markkinan vuotuinen suuruus on noin 20 miljardia, enemmän kuin kaikkien ns. terveyspalveluyritysten nykyinen vuotuinen liikevaihto yhteenlaskettuna. Siitä riittää voittoja kotiutettavaksi. Ne ovat voittoja, joiden kääntöpuolena ovat tosiasiassa leikkaukset.”
”Hyvinvointialueet” edustavat siis yhä suurempaa pahoinvointia, sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentämistä, yhä voimakkaampaa kaupungistumista, joka osaltaan vaikuttaa riiston kiristymiseen, ja toisaalta monopolien yhä kasvavia voittoja. Opportunistit tietenkin väittävät, että asiat olisivat paremmin, jos ne olisivat hallituksessa, vaikka ne itse ovat kehittäneet ”hyvinvointialueet” ja toteuttaneet läpimädän soteuudistuksen. Vasemmistoliitto ja SDP ovat aivan yhtä lailla leikanneet köyhimmiltä, vanhuksilta, sairailta, lapsiperheiltä. Niiden on aivan turha esittää pöyristynyttä ”oikeistohallituksesta”, ja niiden yritykset johtaa joukkoja harhaan ovat rikollisia.
”Hyvinvointialueiden” tilanne osoittaa siis suomalaisen imperialismin kriisin syvenemistä. ”Hyvinvointivaltio”, joka on ollut keskeinen suomalaisen työväenluokan lahjontakeino, rapistuu entisestään väestön yhä ikääntyessä. Syntyvyys laskee rajusti johtuen imperialismin mädäntyneisyydestä. Ratkaisuna esitetään sorrettujen kansakuntien kiivaampaa riistoa ja työvoiman tuomista Suomeen, mutta samanaikaisesti porvaristolla on tarve hallita maahanmuuttoa. ”Hyvinvointivaltio” on kriisissä, koska se perustuu riistoon, sorrettujen kansakuntien vereen. Siksi opportunistien puheet sen pelastamisesta ovat myös katalia, sillä ne vaativat tämän riiston säilyttämistä ”pistinten rauhan” suojelemiseksi Suomessa. Lisäksi on huomattava, että tällaiset puheet ovat täyttä haihattelua; terveydenhuollon ongelmia ei korjata lisärahoituksella vaan vallankumouksella.