Kuvassa Intian taantumuksen arvio maolaisten vaikutuksesta eri osavaltioissa.
Haluamme lyhyesti raportoida Intian kansansodan tapahtumista viime aikoina.
Helmikuun 11. päivänä Intian vanhaa valtiota palvelevat joukot, jotka käsittivät noin viisikymmentä taistelijaa, jotka olivat kerätty Keskuspoliisin reservijoukkojen (CRPF) erikoisjoukkueesta (SAT) ja paikallisista poliisivoimista sekä Jharkhand Jaguar -joukoista, joutuivat Intian kommunistisen puolueen (maolainen) johtaman Kansan sissivapautusarmeijan (KSVA) väijytykseen Lugupaharin metsäalueella Jharkhandin osavaltiossa. Kaksi taantumuksellista haavoittui ja taantumuksen joukot joutuivat kutsumaan lisää joukkoja paikalle. KSVA:n taistelijat onnistuivat vetäytymään paikalta ennen taantumuksellisten lisäjoukkojen saapumista.
Helmikuun 7. päivänä taantumuksellisten erikoisjoukkojen (STF) upseeri kuoli astuessaan KSVA:n asettamaan omatekoiseen miinaan. KSVA:n taistelijat olivat asentaneet useita miinoja Peddagellurin kylän alueella, lähellä Chhattisgarhin osavaltion pääkaupunkia Raipuria.
Lisäksi Intian porvarilliset tiedotusvälineet ovat jälleen täynnä uutisia KSVA:n taistelijoiden väitetyistä antautumisista tai kuolemista taisteluissa. Suurin osa näistä uutisista on valetta, joilla pyritään torjumaan kansansodan leviämistä. Usein kuvissa olevat kuolleet ovat tavallisia köyhiä talonpoikia, jotka taantumuksen armeija tai poliisi on tappanut ja pukenut näille tappamisen jälkeen KSVA:n univormun.
Intian kansansotaa pidetään yleisesti jatkumona Naxalbarin talonpoikaiskapinalle. Naxalbari on muutaman tuhannen asukkaan kylä Intiassa, Länsi-Bengalin osavaltiossa. Kylän asukkaista enemmistö oli köyhiä talonpoikia, jotka elivät tilanherrojen täydellisen mielivallan alla. Kylässä esimerkiksi nälkäkuolemat olivat todellinen vitsaus aina huonoina satovuosina. Talonpojat eivät omistaneet ollenkaan maata tai jos omistivat, he omistivat sitä niin vähän, että se ei riittänyt turvaamaan toimeentuloa. Tilanherrat sen sijaan omistivat lähes kaikki viljelykelpoiset maat ja pakottivat kiskurihinnoin talonpojat vuokraviljelijöiksi.
Tuohon aikaan Intian kommunistisessa puolueessa (marxilainen) toimi ryhmä, joka tunnusti marxismi-leninismi, Mao Tsetungin ajattelun. Ryhmän johtajana oli intialainen kommunisti Charu Mazumdar, joka kaukonäköisesti ohjasi ryhmän kaaderit agitaatio- ja propagandatyöhön Naxalbarin köyhien talonoikien keskuuteen. Kommunistit alkoivat organisoimaan talonpoikia perustamaan talonpoikien komiteoita, joihin valittiin edustajat köyhien talonpoikien yleisellä äänestyksellä.
Vuoden 1967 maaliskuussa Naxalbarin köyhät talonpojat saivat tarpeekseen tilanherrojen harjoittamasta sorrosta ja riistosta. Kansanjoukot olivat tulleet vakuuttuneiksi siitä, että he voivat itse päättää omasta kohtalostaan ja päättivät ajaa tilanherrat pois, sekä jakaa maat köyhille talonpojille. Talonpojat kukistivat alkeellisin asein tilanherrojen aseelliset joukot ja asettivat joka puolelle punaisia lippuja merkeiksi uudesta vallasta alueella. Muutamat pahimmista tilanherroista saivat kuolemantuomion kansanoikeudessa.
Saman vuoden toukokuun lopulla kuitenkin tilanherroja palveleva Intian vanha valtio saapui paikalle asevoimineen ja onnistui kukistamaan sankarillisesti taistelleet talonpojat. Vanha valtio tappoi ja vangitsi lukemattomia talonpoikia kostoksi siitä, että nämä nousivat kapinaan sortoa vastaan. Tilanne palautui sedulla jokseenkin samanlaiseksi kuin se oli ollutkin, ja tätä se on edelleen vuonna 2021, tilanherrat palasivat maan omistajiksi ja köyhät talonpojat raatavat aamuhämärästä yömyöhään näiden hyväksi, saaden osakseen nälkää ja kurjuutta. Agraarivallankumouksen siemen oli kuitenkin kylvetty, ja köyhien talonpoikien taistelu maasta on jatkunut katkeamattomana tähän päivään asti.
Naxalbar on jäänyt elämään Intian kansan muistiin ja Intiassa sana naxaliitti on synonyymi maolaiselle. Nykyään Intian kansansotaa johtaa Intian kommunistinen puolue (maolainen) joka perustettiin vuonna 2004, useamman marxismi-leninismi-maoismin ideologian tunnustavan organisaation toimesta.