Toukokuun lopulla Manoel Ribeiro-leirin perheet päättivät kansankokouksessa yksimielisesti vetäytyä Santa Elinan suurtilalta vallatuilta mailta. Päätös vetäytymisestä tehtiin, koska haluttiin välttää vuoden 1995 vuoden “Corumbiaran verilöylyn“ toistuminen. Elokuusta 2020 leirillä olleet köyhät talonpojat vastustivat urhollisesti sotilaspoliiseita ja tilanherrojen aseistamia pistoleroja.
On huomioitava että perheet eivät saaneet elää hetkeäkään rauhassa ja keskittyä vain maanviljelyyn, sillä vanhan vallan uhkailu oli päivittäistä. Aluksi syksyllä 2020, talonpoikia uhkaili “vain“ tilanherrojen aseistama guaxeboje niminen rikollisjengi, mutta ajan kuluessa se korvattiin poliisilla ja myöhemmissä vaiheissa paikalle tuotiin myös sotilaspoliiseita. Kaikki tämä tapahtui “Santa Elinan teurastajan“ eversti Marcos Rochan käskyistä.
Rondônian hallitus käytti suuret summat verorahoja talonpoikien piinaamiseen, samalla kun koko osavaltio sekä koko Brasilia kärsi koronapandemiasta. Taantumuksellisilla ei sanojensa mukaan riittäneet rahat terveydenhoitoon, mutta silti heiltä löytyi rahaa helikoptereihin, lentokoneisiin, droneihin, pippurisumutteisiin ja luoteihin, joilla päivittän pyrittiin pelottelemaan talonpoikia. Lisäksi vanha valtio alkoi vainoamaan leirin tukijoita ja suoritti jopa tukijoiden joukoissa täysin laittomia vangitsemisia.
Välissä jopa taantumuksellisten oma tuomioistuin käski lopettaa hyökkäykset leiriläisiä vastaan, mutta poliisi vähät välitti tällaisista päätöksistä, se itse asiassa toi paikalle vain lisää joukkoja. Hyökkäykset leiriä vastaan kiihtyivät erityisesti sen jälkeen, kun Bolsonaro julisti taistelun leiriä vastaan. Tovereita joutui vangituksi ja on todistettu, että heidät lavastettiin syylisiksi.Voimme siis nähdä, että Brasiliassa laki, kuri sekä järjestys koskevat vain köyhiä. Maanomistajat saavat sen sijaan tehdä mitä heitä huvittaa.
Tapahtumat todistivat koko maailmalle, että fasistinen Bolsonaron hallinto on valmis järjestämään verilöylyn köyhiä talonpoikia vastaan, jos tilanherrat sellaista pyytävät. Vallankumoukselliset talonpojat eivät taipuneet pelottelun edessä, mutta he katsoivat viisaaksi vetäytyä keräämään voimia ja tulla takaisin myöhemmin paremmin valmistautuneempana suorittamaan agraarivallankumousta, jonka tarkoituksena on tuhota suurtilat ja jakaa viljelymaat niiden todellisille viljelijöille.
LCP korostaa, että se ei taistele vain pelkästään maan vuoksi, vaan tehdäkseen uusdemokraattisen vallankumouksen, joka takaa paremman Brasilian lapsillemme ja lastemme lapsille. LCP on järjestäytynyt taistelemaan kansakunnan loisia vastaan, lopettaakseen sorron ja hyväksikäytön koko Brasiliassa. Taistelu ei ole vielä loppu ja agraarivallankumous etenee koko maassa. Yhdeksän kuukauden aikana Manoel Ribeiro-leirin käymät taistelut opettivat paljon kuinka suuria taisteluita käydään tulevaisuudessa.
Leirillä saadut oppitunnit palvelevat vallankumouksellisia talonpoikia koko organisaation kurinalaisuuden kehittämisessä. Esimerkiksi leirillä joukot saivat päättää kaikesta yhdessä käytyjen keskustelujen jälkeen. Keskusteluja seurasi aina äänestys, joka velvoitti vähemmistöä alistumaan enemmistön päätökseen. Johtavissa asemissa olevat toverit oli suoraan erotettavissa, joukkojen äänestyksellä. Naisten osallistumista päätöksentekoon lisättiin ja lapsille järjestettiin koulutusta, urheilua ja kulttuuria. Arjen tehtäviä varten perustettiin työvaliokunnat, jotka pyrkivät ratkaisemaan esimerkiksi terveydenhuoltoon, logistiikkaan, tuotantoon, koulutukseen ja kulttuuritoimintaan liittyviä ongelmia. Mitä tulee koronaan, leirillä tartunnat pysyivät koko ajan hallinassa! Nämä yhdeksän kuukautta todistivat, että kansanvaltainen järjestelmä on ylivoimainen harvainvaltaan verrattuna.
Lopuksi LCP toteaa, että vallankumoukselliset talonpojat tulevat vielä takaisin ja ottavat Santa Elinan suurtilan maat itselleen. Niiden maiden vuoksi on uhrattu niin paljon köyhien talonpoikien ja alkuperäiskansojen verta, että taistelua ei voida jättää puolitiehen.
Viva a Revolução Agrária! Eläköön agraarivallankumous!