Valtiosihteeri Martti Hetemäki.
Jälleen on havaittavissa useita merkkejä imperialismin kriisiytymisestä. Osa tehdyistä talousanalyyseistä on synkkiä talouden elpymisen nopeuden suhteen, osa analyyseista on taas hieman optimistisempia. Joka tapauksessa on selvää, että talouden elpyminen vaatii suuria ”rakenteellisia uudistuksia” ja leikkauksia. Talouskriisi tulee mitä ilmeisemmin syvenemään, niin Suomessa kuin maailmallakin. Tästä seuraa vastarinnan kasvaminen, jonka merkkejä näkyy jo nyt. Kriisin syveneminen ja vastarinnan nousu tapahtuvat maailmassa epätasaisessa kehityksessä; Vaikka kriisin syveneminen ja vastarinnan nousu ei näy vielä Suomessa kärjistyneesti, tilanne tulee muuttumaan, kun porvaristo alkaa kurittamaan joukkoja todenteolla pääomansa suojelemiseksi.
Talouden kriisiytyminen näkyy usealla alalla, niin pankkimaailmassa, kuin auto- ja asuntokaupassakin. Useimmat Euroopan autotehtaat ovat olleet suljettuina maaliskuun puolesta välistä toukokuun alkupuolelle. Tehtaat on avattu, mutta ne eivät ole vielä täydessä käynnissä. K-Auton toimitusjohtaja Johan Friman ennakoi: ”Mikäli uusien asiakastilausten volyymit eivät nopeasti lähde tästä nousemaan, uusia lomautuksia ja irtisanomisia tullaan varmasti syksyllä näkemään. Jos sitten viruksen pelätty toinen aalto iskee, on tilanne luonnollisesti vieläkin vaikeampi.”
Luottolaitos Hypo ennustaa markkinakatsauksessaan, että asuntojen hinnat tulevat laskemaan keskimäärin viisi prosenttia. Asuntomarkkinat ovat olleet huonossa kunnossa jo maaliskuusta alkaen. Huhtikuussa asuntokauppojen määrä laski 40 prosenttia verrattuna helmikuuhun. Hypo uskoo, että jo ensitalvena asuntojen hinnat tasaantuisivat entiselleen, mutta tämä vaatisi talouden kunnollisen elpymisen.
Pankkimaailmassa kriisiytyminen näkyy tuloksien romahtamisina. Tanskan suurimman pankin Danske Bankin tulos laski tammi-maaliskuussa jo 1,3 miljardia Tanskan kruunua eli 170 miljoonaa euroa tappiolle. Norjan suurimman pankin Den Norske Bankin tulos romahti yli 40 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan vain runsaaseen viiteen miljardiin Norjan kruunuun eli 460 miljoonaan euroon. Ruotsalaisen SEB-pankin tulos romahti lähes 60 prosenttia noin kolmeen miljardiin Ruotsin kruunuun eli 280 miljoonaan euroon.
Vientialoihin Suomessa kriisi on vasta iskeytymässä syksyllä. OP arvioi, että vientiteollisuuden toipuminen on hitaampaa kuin rakenteeltaan toisenlaisissa talouksissa. Arvion mukaan Suomen vienti supistuu tänä vuonna 11,5 prosenttia ja ensivuodelle OP ennustaa 8 prosentin kasvua. Kuntarahoituksen mukaan Suomen teollisuuden elpyminen on kiinni siitä, miten rajusti koronakriisi iskee teollisuuteen. Ennusteen mukaan vienti laskee tänä vuonna 14 prosenttia ja tuonti sekä investoinnit laskevat kymmenen prosenttia.
Lomautusluvut ovat edelleen korkeat. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on yli 130 tuhatta kokoaikaisesti lomautettua työntekijää enemmän kuin helmikuun lopussa. Yhteensä lomautettuja on yli 150 tuhatta. Valtionyhtiö Finnair on ilmoittanut jatkavansa lomautuksia vuoden 2021 maaliskuun loppuun saakka. Myös VALMET Automotive on aloittanut yt-neuvottelut Uudenkaupungin autotehtaalla, joka vaatii 1210 työntekijän lomautuksia.
Kuntarahoituksen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote laskee tänä vuonna seitsemän prosenttia ja ensi vuonna toipuminen yltää vain kolmeen prosenttiin. OP:n ekonomistit ennustavat BKT:n laskevan tänä vuonna 6 prosenttia ja ensi vuonna se kääntyisi 3,5 prosentin nousuun. OP:n mukaan nousu lähtee liikkeelle vaiheittain, kun yksityinen kulutus kasvaa.Vientiteollisuus muodostaa Suomen bruttokansantuotteesta kuitenkin merkittävän osan. Jos ja kun se kärsii, on talouden elpyminen hidasta ja vaikeaa, eikä yksityisen kulutuksen piristyminen yksinään sitä pelasta.
Suomen julkisen talouden velka kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna 74 prosenttiin ja ensi vuonna 77 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viime vuonna velkasuhde oli 59 prosenttia. Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman jälleenrakennustyöryhmän raportin mukaan, julkisen velan ja bruttokansantuotteen suhteen taittaminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista noin 7 miljardilla eurolla, mikä taas edellyttää 240 000 uutta työpaikkaa. Hetemäki ja kumppanit toteavatkin, että näin suuri työllisyyden muutos vaatisi suuria rakenteellisia muutoksia ja työvoiman kysyntää, jotka eivät yksinään edes riittäisi ratkaisemaan julkisen talouden ongelmia. Talouden elvytys lisää edelleen julkisen sektorin velkaantumista.
Hetemäen ja työryhmän uusi selvitys, kuten myös Vihriälänkin työryhmän selvitys, esittää selkeästi porvariston ainoan suunnitelman. Tavoitteena on yhdistää valtiomonopolistista kapitalismia ennätyksellisen lisäbudjetin kautta rakenteellisiin uudistuksiin, joita ovat mm. eläkeiän nosto ja paikallinen sopiminen työpaikoilla. Tämän lisäksi on selkeästi ilmaistu, että nämä toimet eivät yksinään riitä ja tulevaisuudessa tullaan tekemään mittavia menoleikkauksia. Selvitykset osoittavat tavoitteet tukea suurporvaristoa ja kurittaa joukkoja.