Helsingin Sanomat uutisoi koronatilanteen kiihtymisestä Helsingissä. Koronatapausten määrä on vain viikossa lähes kaksinkertaistunut, ja tapausten määrä on noussut 3459:ään (30.9.). Helsingissä ollaan siirtymässä kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on todennut, että he eivät pysy enää joukkoaltistumisten perässä ja resurssien tarve on suurempi kuin aikaisemmin. Koronatapausten määrä voidaan katsoa edelleen melko maltilliseksi, vaikka epidemian on sanottu karkaavan käsistä. Suomen kokonaistautilukumäärä on tänään mitattuna 9992, josta 8200 on parantunut taudista, tehohoidossa on 4 henkilöä ja kuolleiden määrä on noussut 344:ään (30.9.).
Epidemia on tietenkin otettava vakavasti, mutta rajoitusten on katsottu olevan yliampuvia. Tehopaikat ovat olleet sairaaloissa lähes tyhjillään ja useita leikkauksia ja vähemmän tärkeiksi luokiteltuja operaatioita peruttiin, jotta sairaaloissa olisi tilaa koronapotilaille. Tehopaikkoja lisättiin 300 paikasta 500 paikkaan, ja pahimmillaan tehohoidossa oli huhtikuussa yhtäaikaisesti 83 potilasta. Viime keväänä tehohoitopaikkojen riittävyyden perusteella tehtiin joka tapauksessa rajoitustoimia ja rajattiin demo-liberaalien perustuslaillisten oikeuksien toteutumista.
Nähtävästi, koska tehopaikkoja on ollut tyhjillään ja niitä on ollut enemmän kuin tarpeeksi, ei ole rajoituksilla juridista perustetta. Tämä jälleen vahvistaa sen analyysin oikeutta, että Marinin hallitus ja kumppanit ovat todella tehneet fasistisia toimia. Tehopaikkojen lisääminen ei ole ongelmallista, mutta se, että perustuslaillisia oikeuksia rajataan perusteettomasti on hyvin kyseenalaista. On todella tarpeen, että kansanjoukkojen terveydestä huolehditaan muun muassa testaamalla, jakamalla maskeja ja tarjoamalla kaikille terveydenhuoltoa.
Ravintoloiden aukioloaikoja rajataan jälleen kerran 8. lokakuuta alkaen, jolloin anniskelu on sallittu enintään puoleenyöhön asti ja ravintolat suljetaaan viimeistään yhdeltä yöllä. Tällainen muutaman tunnin anniskelurajoitus tuskin estää taudin leviämistä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan, saatetaan tiukempia rajoituksia ottaa käyttöön niillä alueilla, joilla epidemia on kiihtymisvaiheessa. Tällöin ravintolarajoitus aikaistuisi parilla tunnilla.
Puhetta on ollut myös maskilain säätämisestä, sillä kasvomaskisuositus ei ole toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toivomusten mukaisesti. Tosin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tätä vastustanut. Sosiaali ja terveysministeriön (STM) johtajan, Pasi Pohjolan mukaan, laaja maskipakko puuttuisi yksilön perustuslaillisiin oikeuksiin ja lain säätäminen edellyttäisi hyvin painavia perusteita. Tartuntatautilakiin ollaan tekemässä jälleen muutoksia, ja niitä on tehty pitkin epidemiakautta. Martin Scheinin mukaan maskipakon säätäminen ei vaadi kovinkaan suuria ponnisteluita ja olisi mahdollista, että lain yhteyteen säädettäisiin sakkorangaistus. Tämä on jälleen osoitus kriisin sysäämisestä joukoille, jolloin maskien kustantaminen jätetään jokaisen omaksi tehtäväksi ja lisäksi perusoikeuksia rajattaisiin jälleen hyvin vahvasti.