Thaimaan protesteista

Thaimaassa mielenosoittajat heittivät maalia Thaimaan poliisin päämajan portin päälle 18. marraskuuta 2020.

Thaimaassa on ollut edellisen vuoden elokuusta lähtien suuria mielenosoituksia. Parlamentti edelleen harkitsee uuden perustuslain asettamista, jossa kuningashuoneelle asetettaisiin yhä suuremmat valtaoikeudet. Useat tuhannet mielenosoittajat, joka ovat pääosin opiskelijoita, ovat vaatineet nykyisen pääministerin Prayat Chan-o-chanin erottamista, sekä vastustaneet uutta edelleen taantumuksellista perustuslakia. Mielenosoitukset ovat ajoittain kehittyneet väkivaltaiseksi, poliisin vastatessa väkivalloin joukkojen suuttumukseen. Myös taantumuksellisen valtion lakeijat nk. monarkistit ja oikeutetusti kapinoivat nk. demokratia-aktivistit ovat ottaneet yhteen mielenosoituksissa. Tällä hetkellä 12 mielenosoitusten johtajaa odottaa korkeat, jopa 15 vuoden tuomiot kuningashuoneen arvostelemisesta.

Hallitusmuodoltaan Thaimaa on perustuslaillinen monarkia, joka on ollut vuoden 2014 tapahtuneesta sotilasvallankaappauksesta lähtien sotilasjuntan johtama. Juntan nimi on ironisesti ”Rauhan ja järjestyksen kansallinen neuvosto” (NCPO) ja sitä johtaa asevoimien komentaja, kenraali Prayut Chan-o-cha.Vuonna 2014 voimaan tulleen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää yksikamarinen ei vaaleilla valittava parlamentti, jonka jäsenet sotilasjuntta valitsee ja kuningas nimittää. Prayuth valittiin jatkamaan pääministerinä kesäkuussa 2019, vaikka toki Prayut Chan-o-chata esitettiin tuomittavaksi oikeudessa, sillä hän on jatkanut kenraalin pestissä siitä huolimatta, että on pääministerin virassa.Oikeuden päätöksellä, hänellä on kuitenkin lupa jatkaa pääministerin virassa. Tämä päätös johti jälleen joukkojen suureen liikehdintään kaduilla.

Thaimaassa on ollut useita vallankaappauksia ja mullistuksia toisen maailmansodan jälkeen.Vallankaappaukset ovat aina tapahtuneet joukkojen protesteja vastaan, esimerkiksi vuoden 1976 uusi sotilasjuntta kukisti Bangkokin opiskelijamielenosoitukset verisesti. Merkittävä päivämäärä Thaimaan historiassa on vuosi 1932, jolloin vallankumousta seurasi siirtymä absoluuttisesta kuningas Prajadhipokinin autokratiasta perustuslailliseen monarkiaan. Vuodesta 1932 laskien, vuonna 1991 tapahtui jo 17. sotilasvallankaappaus (kun lasketaan mukaan sotilasvallankaappaus yritykset). Vuoden 1992 jälkeen maassa on ollut heikkoja ja lyhytaikaisia siviilihallituksia 2000-luvun alkuun asti, kun taas vuonna 2006 nähtiin jälleen sotilashallinto vuoteen 2008 saakka. Viimeisimpänä sotilasvallankaappauksena on nähty vuoden 2014 vallankaappaus.

Thaimaan taantumuksellinen valtio on ollut läheinen yhdysvaltalaisen imperialismin kanssa toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien, jolloin Thaimaa sai Yhdysvalloilta taloudellista ja teknistä apua, koska se oli strategisesti tärkeä tukikohta Vietnamin sodassa. Jenkkien rooli Thaimaassa on myös turismin kasvussa. Thaimaan turismi on peräisin Vietnamin sodan ajolta, jolloin jenkki-sotilaat viettivät aikaa Thaimaassa mm. hyväksikäyttäen naisia, jolloin myös prostituutio lähti kasvuun. Tämä ällöttävä perinne on edelleen voimissa Thaimaassa, joka on ns. tavallisen turismin lisäksi seksi-turismin maa, jossa useat suomalaisetkin vuosittain tekevät vierailuja. Turismin osuus Thaimaan BKT:sta on laskettu olevan 6% paikkeilla, se on lisäksi Thaimaan suurin työllistävä ala. Vastaavasti noin 40 prosenttia thaimaalaisista työskentelee maataloudessa, jonka osuus BKT:sta on noin 10%.

Yhteenvetona,Thaimaa on yhteiskuntamuodoltaan puoli-koloniaalinen, sekä puoli-feodaalinen. Vallankumouksen aste Thaimaassa on täten demokraattinen.Thaimaan pääasiallinen sortava imperialisti on- ei niin yllättäen- yhdysvaltalainen imperialismi, aiemmin Thaimaa on ollut ranskalaisen ja brittiläisen imperialismin ja kolonialismin pelinappulana. Joukkojen protestit Thaimassa on osa jatkumoa, jossa se on ollut, ja on edelleen jenkki-imperialismin sortama, ja jossa joukkojen oikeutettu kapina on kerta toisen jälkeen tukahdettu sotilasvallankaappauksilla. Tämä ei tarkoita, että joukot vaipuisivat tai niiden tulisi taipua tappiomielialaan, päinvastoin. Joukot tarvitsevat kaikissa tapauksissa voittoonsa johtajaa, kommunistista puoluetta, jota niillä ei vielä ole. Siltikään joukot eivät koskaan lakkaa taistelemasta.

* Punalipun toimitus kehottaa lukijoita lisäksi lukemaan Tjen Folket Median kirjoittaman mielenkiintoisen artikkelin vallankumouksellisten historiasta Thaimaassa.

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.