Yhdysvalloissa seurataan, miten ”vallanvaihdos” tulee vaikuttamaan ulkosuhteisiin.Demokraattipuoluetta edustavan Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on esitetty ”ihmisoikeuksien” ja liberaalien ihanteiden voittona. Tämän illuusion valossa Bidenin odotetaan tekevän ulkopolitiikkaa, joka Trumpin linjaa enemmän puolustaisi ”ihmisoikeuksia”. Totuus on kuitenkin se, että Biden on hegemonisen imperialistisen supervallan presidentti, joka edelleen palvelee tämän hegemonian ylläpitämistä sekä yhdysvaltalaisen finanssipääoman etuja. Aasiassa merkittävä kilpakumppani on kiinalainen sosiali-imperialismi, ja tähän vedoten Yhdysvallat todennäköisesti tiukentaa otettaan puolisiirtomaastaan Intiasta.
Yhdysvallat ovat viime vuosikymmenet tiivistänyt erityisesti sotilaallista yhteistyötä Intian vanhan valtion kanssa. Tämä yhteistyö on kehittynyt jokaisen presidentin kaudella alkaen Clintonista, ja Bidenin odotetaan edelleen kehittävän ja laajentavan sitä. Viime aikoina, Trumpin kaudella, yhteistyö on voimistunut yhteisten sotaharjoitusten sekä tiedustelutoiminnan kautta. Yhdysvallat on myös pyrkinyt kehittämään asekauppaa Intian vanhan valtion kanssa. Se myös tuki Intian vanhan valtion vuonna 2009 alkanutta kansanmurhaa muistuttavaa vastavallankumouksellista offensiivia operaatio Green Huntia 18 miljardin dollarin edestä sotilaallisen avun ja aseiden muodossa. Sotilaallisen avun kautta se siis pyrkii säilyttämään Intian näennäisesti itsenäisen, todellisuudessa yhdysvaltalaisen finanssipääoman hallitseman valtion kontrollissaan – sekä toisaalta hillitä kiinalaisen sosiali-imperialismin laajentumispyrkimyksiä.
Intia on myös tiivistänyt QUAD-yhteistyötään (Quadrilatelar Security Dialogue) Yhdysvaltain, Australian ja Japanin kanssa. Tätä yhteistyöfoorumia johtaa yhdysvaltalainen imperialismi, ja sen keihäänkärki on osoitettu Kiinaa vastaan sen sotilaallisen ja alueellisen vallan kasvun hillitsemiseksi. QUAD:n lausunnoissa korostuu huoli Kiinan ”uhitteluista”, ”sääntöperusteinen kansainvälinen järjestys” sekä alueen ”vapauden ja vakauden” turvaaminen. Tämä tarkoittaa kuitenkin ensisijassa yhdysvaltalaisen imperialismin intressien suojelemista.
Modin hindufasistinen hallinto on kaudellaan yhä enenevässä määrin kiihdyttänyt kansallista sortoa monikansaisessa maassa: esimerkkinä tästä on muslimivastainen kansalaisuuslaki. Sen lisäksi Modin hallinto on mm. koronaan vedoten lakkauttanut työlainsäädännön ”toistaiseksi”, sekä ajanut läpi ”markkinamyönteisen”, monopolisoitumista kehittävän maatalousreformin. Intia otti vuonna 2019 haltuunsa Kashmirin muslimienemmistöisen alueen poistaen sen ns. autonomian. Kashmiri-kansa käy alueella kansallista vapautustaistelua imperialisteja vastaan, ja Intian vanha valtio on vastannut tähän julmalla väkivallalla pyrkien näin murskaamaan vastarinnan sekä sitomaan alueen tiukemmin Intian hindufasistisen hallinnon kontrolliin. Kashmirin alueen tilanteeseen liittyy myös kiista Intian ja Pakistanin, joka Intian Kommunistisen Puolueen (Maolainen) analyysin mukaan on pääasiassa kiinalaisen finanssipääoman hallussa, välillä.
Biden on vaalikampanjassaan vaatinut Modin hallintoa ”palauttamaan kaikkien kansalaisten oikeudet Kashmirissa” ja ilmaissut ”pettymyksensä” muslimivastaisiin lakeihin. Nämä ovat kuitenkin vain korulauseita, kaunis ideaali, joilla ylläpidetään illuusiota hyväntahtoisista, rauhaarakastavista imperialisteista ja ”sääntöperustaisesta” maailmasta: maailmasta, jonka järjestys perustuu kansainväliseen lakiin. Todellisuudessa tätä lakia ja alkujaankin porvarillista ”ihmisoikeudet”-käsitettä tulkitaan kuten ne parhaiten hyödyttävät voimakkaimpia imperialisteja. Imperialistinen sorto sekä imperialismin sotaisa luonne eivät häviä porvariston näennäisillä ”linjamuutoksilla” tai kansainvälisillä sopimuksilla – imperialismi voidaan hävittää vain maailmanvallankumouksen kautta, mikä tänä päivänä tarkoittaa maailmankansansotaa. Biden tulee todennäköisesti hyväksymään Modin fasistisen politiikan sekä tukemaan sitä, sillä Intia on yhdysvaltalaiselle imperialismille merkittävä puolisiirtomaa sekä yhteistyökumppani kilpailussa kiinalaista sosiali-imperialismia vastaan, ja Modin hallinto palvelee sitä tukahduttamalla kansan oikeuksia ja vapauksia sekä hyökkäämällä vallankumousta vastaan maassa, jossa käydään pitkällistä kansansotaa.