Tämä on epävirallinen käännös chileläisen El Pueblo-lehden numero 93 kirjoituksesta. Lehdessä käsiteltiin laajemmin poliittisia vankeja Chilessä ja maailmalla.
Puheenjohtaja Gonzalo, maailman vaarallisin poliittinen vanki
Puheenjohtaja Gonzalo, joka on Abimael Guzmán Reinoson puoluenimi, on Perun kommunistisen puolueen (PKP) suuri johtaja (jefatura), joka johti Perun vallankumousta vuonna 1980 alkaneessa kansansodassa. Valtava ideologinen vaikutus joka puheenjohtaja Gonzalolla ja PKP:lla oli Perun kansalle ja maailmanvallankumoukselle, teki hänen vangitsemisestaan ensisijaisen tehtävän Perun hallitukselle ja Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvellulle (CIA). Hänen vangitsemisensa syyskuussa 1992, kansanmurhaaja Alberto Fujimorin hallituksen aikana, pyrittiin esittämään “vuosisadan vangitsemisena”. Mutta Perun uusdemokraattisen vallankumouksen pidättämiseksi ei riittänyt sen johdon vangitseminen, vaan on välttämätöntä tähdätä hänen arvovaltansa tuhoamiseksi kommunistijohtajana ja pyrkiä viemään tunnustus hänen ideologialtaan: maoismilta ja gonzalon ajattelulta.
Häntä yritettiin pilkata ja kuvata häviäjänä. Hänet esiteltiin lehdistölle häkin sisällä, vanginhaalareissa ja vankinumerossa. Sotavankinakin ollessaan puheenjohtaja Gonzalo kuitenkin lähetti viestin kommunisteille ja Perun kansalle julistaen: “Me täällä olemme kansan lapsia. Me taistelemme näissä juoksuhaudoissa, ja teemme näin siksi, että olemme kommunisteja! Koska olemme täällä puolustamassa kansan etuja, puolueen periaatteita ja kansansotaa. Me teemme näin ja jatkamme sitä! ” Hän kuvaili omaa vangitsemistaan vain “mutkaksi“ vallankumouksen tiellä.
Puheenjohtaja Gonzalo tuomittiin sotaoikeudessa elinkautiseen vankeuteen, Fujimorin hallituksen toukokuussa 1992 hyväksymän lakinumero 25.475 lakipykälien 15 ja 16 mukaan. Laki oltiin tehty vasta Fujimorin vallankaappauksen jälkeen ja koko oikeudenkäynti oli näytösoikeudenkäynti. Vastaaja joutui istumaan peilin edessä, pystymättä näkemään kuka tuomitsi häntä ja tuomitsijoiden äänet lähetettiin vääristyneenä kaiuttimien kautta.
Myöhemmin tämä ensimmäinen oikeudenkäynti julistettiin perustuslain vastaiseksi, koska se ei noudattanut minkäänlaisia oikeudenkäynnin periaatteita. Uusi oikeudenkäynti järjestettiin 5.marraskuuta vuonna 2004. Tämä oli viimeinen tilaisuus jossa puheenjohtaja Gonzalo on päässyt ilmaisemaan itseään kansainvälisen lehdistön edessä, lehdistö oli eristetty äänieristettyyn huoneeseen. Ainoat sanat jotka saatiin nauhoitettua olivat: “Eläköön Perun kommunistinen puolue! Kunnia marxismi-leninismi-maoismille! Eläköön kansansodan sankarit!”, näiden huutojen jälkeen mikrofonit hiljennettiin eikä lehdistö saanut enää kuulla mitä oikeudenkäynnissä puhuttiin. Oikeudenkäynti jatkui 12.marraskuuta, eikä lehdistön enää sallittu olla paikalla, kaksi tuomaria vetäytyi tehtävistään ja oikeudenkäynti päättyi kaaokseen. Lehdistön ei sallittu olla paikalla myöskään vuosina 2005 ja 2006 käydyissä oikeudenkäynneissä, joissa puheenjohtaja Gonzalo tuomittiin taas elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Uusin elinkatuinen vankeusrangaistus annettiin vuonna 2014.
Täydellisellä eristämisellä pyritään murskaamaan hänen taistelutahtonsa
Puheenjohtaja Gonzalo on ollut vuodesta 1992 lähtien maanalla sijaitsevassa sellissä Callaossa, tämä erillinen vankila on rakennettu merivoimien tukikohtaan. Tukikohta on hyvin linnoitettu ja sitä ympäröivät äärimmäiset turvatoimet. Hänelle on määrätty äärimmäisen tiukka eristys, jossa sallitaan valvottua ulkoilua 30 minuuttia päivässä, mutta ei mahdollisuutta puhua, lukea tai kirjoittaa. Tästä perulainen tiedotusväline uutisoi vuonna 2005.
Vuonna 2012 YK:n kidutuksen vastainen komitea, vahvisti tilanteen käytyään paikan päällä ja ilmaisi raportissaan: “olevansa huolissaan olosuhteista Callaon merivoimien tukikohdassa, korkean turvatason vankilassa, jossa käytetään pitkitettyä eristämistä, kommunikointi kieltoa” ja vaati, että Perun valtio “käyttäisi eristystä viimeisenä keinona ja mahdollisimman lyhyen ajan, mahdollisuuksien mukaan oikeudellisen valvonnan avulla” ja “häntä kohdeltaisiin Yhdistyneiden Kansakuntien vankien kohtelua koskevien vähimmäissääntöjen mukaisesti”.
Puheenjohtaja Gonzalon täydellinen eristäminen, joka on kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja humanitaarisia oikeuksia vastaan, kertoo vain sen ettei vallankumouksen suuri johtaja ole tehnyt mitään rauhansopimusta taantumuksellisen Perun valtion kanssa, eikä hänellä ole vaatimusta “poliittisesta ratkaisusta kansansodasta johtuviin ongelmiin”.
Täydellisen eristämisen käyttäminen on edelleen välttämätöntä vanhalle Perun valtiolle sen pyrkiessä toteuttamaan toisen osan yrityksestään kansansodan jarruttamiseksi: se yrittää esittää, että sitä olisi “kaduttava” ja oltava halukkaita tekemään sopimuksia kansansodan tien hylkäämiseksi. Tätä täysin monopolistien käsissä oleva tiedotusvälineistö on toistellut useita kertoja. Kuitenkin kaikki tiedot jotka yhdistävät puheenjohtaja Gonzalon “rauhankirjeisiin” ja Movadef-ryhmään, ovat tulleet epäsuorista lähteistä – Perun tiedustelupalvelulta, hänen asianajajiltaan tai entisiltä PKP:n keskuskomitean jäseniltä, jollainen oli hänen entinen kumppaninsa Elena Iparraguirre – jonka on annettu haastatteluissa puhua julkisesti, joka on väittänyt, että hän ja Abimael (kuten hän nyt häntä kutsuu) ovat luopuneet aseellisen toiminnan polusta ja tulleet siihen tulokseen, että “hyväksymme tasavallan kehittymisen legaalista tietä”. Ainoa todennettavissa oleva asia on kuitenkin se, että puheenjohtaja Gonzalon oletetusta “katumuksesta” vallankumouksen, maoismin ja kansansodan polun suhteen ei ole koskaan esitetty näyttöä.
Taantumukselliset eivät halua murskata puheenjohtaja Gonzaloa vain fyysisesti, vaan he haluavat murskata hänen ajatuksensa, koska se on tällä hetkellä proletariaatin ideologian korkein sovellus. Gonzalon ajattelu saa kommunistit nousemaan kaikkialla, minne nämä siemenet putoavat, ylittäen kaikki esteet ja vastoinkäymiset.
Tällä hetkellä Kansainvälisen kommunistisen liikkeen eri organisaatiot tutkivat ja tunnustavat entistä enemmän puheenjohtaja Gonzalon panoksen maailmanvallankumoukseen ja on käynnistänyt pysyvän kampanjan iskulauseella “puolustakaa puheenjohtaja Gonzalon terveyttä ja elämää”. Hän on maolainen poliittinen vanki, joka on maailman vaarallisin vanki imperialismille ja kaikille maailman taantumuksellisille.
