YK:n ydinasekieltosopimus voimaan – Suomi ei mukana

YK hyväksyi vuonna 2017 ydinasekieltosopimuksen, joka kieltää valtioita kehittämästä, testaamasta, valmistamasta, kuljettamasta, varastoimasta, omistamasta ydinaseita sekä kieltää niiden sijoittamisen toisen valtion alueelle ja niillä uhkaamisen. Sopimuksen puolesta äänesti 122 maata. Sopimus astui voimaan 22.1.2021, kun sen oli ratifioinut 61 maata. Kaikki ydinasevallat, Nato-maat sekä Australia, Japani ja Etelä-Korea vastustivat sopimusta. Myöskään Suomi ei osallistunut neuvotteluihin eikä äänestänyt sopimuksen puolesta, perusteluinaan se, että suurin osa muistakaan Euroopan valtioista ei allekirjoittanut sopimusta, ydinasekieltosopimuksessa eivät ole mukana ydinasevallat ja sopimus saattaisi heikentää aikaisemman ydinsulkusopimuksen, jossa myös ydinasevallat ovat mukana, merkitystä.

Maailmassa ydinaseita on tiettävästi Yhdysvalloilla, Venäjällä, Iso-Britannialla, Kiinalla, Ranskalla, Intialla, Pakistanilla, Pohjois-Korealla ja Israelilla. Näistä Intia, Pakistan, Pohjois-Korea ja Israel eivät ole sitoutuneet vuonna 1970 voimaan tulleeseen ydinsulkusopimukseen, joka antaa Yhdysvalloille, Venäjälle, Kiinalle, Ranskalle ja Iso-Britannialle – eli YK:n turvallisuusneuvoston pysyville jäsenille – ”väliaikaisen” oikeuden ydinaseisiin, ja velvoittaa valtiot käymään neuvotteluja ydinaseiden kieltämiseksi ja aseistariisunnan toteuttamiseksi. Alun perin sopimuksen oli tarkoitus olla 25 vuoden mittainen, mutta vuonna 1995 se muutettiin ”toistaiseksi voimassa olevaksi”. Viiden vuoden välein pidetään konferenssi, jossa tarkistetaan tilanne ja pyritään toteuttamaan sopimuksen 6. artiklan mukaisia neuvotteluja, jotka ovat todellisuudessa olleet pelkkää sanahelinää. Juuri voimaan astunut ydinasekieltosopimus on ydinaseiden vastustajien mielestä aiempaa voimakkaampi työkalu ydinsulkusopimuksen 6. artiklan toteuttamiseksi – harmi vain, että ydinasevallat ja niiden lakeijat voivat kieltäytyä allekirjoittamasta ja ratifioimasta sopimusta. Tämäkin osoittaa, miten YK todellisuudessa palvelee voimakkaimpien imperialistien etuja, eivätkä sanat paperilla muuta imperialismin sotaisaa luonnetta.

Suomi on perustellut kantaansa korostamalla vanhaa ydinsulkusopimusta, joka sallii ydinaseet vain voimakkaimmille imperialisteille, ja vedonnut siihen, että monet muutkaan Euroopan maat eivät ole ydinasekieltosopimusta ratifioineet. Suomalainen imperialismi pyrkii siis näin mielistelemään suurempia imperialisteja. Suomi on imperialistinen maa, mutta se joutuu tällä hetkellä tyytymään muiden imperialistien myötäilyyn ja näiden keskinäisten ristiriitojen hyödyntämiseen sen omien päämäärien edistämiseksi. Kuitenkin silläkin on omat hegemoniset pyrkimyksensä. Näemme Suomessakin yhä kehittyvää yhteiskunnan militarisaatiota, jossa porvaristo valmistautuu sotaan: esimerkiksi taantumuksellisten asevoimien kehittäminen, maanpuolustusta ihannoiva propaganda, kansalaisten totuttaminen yhä sotaisimpiin toimenpiteisiin kuten liikkumisen rajoittamiseen pandemian nojalla sekä esimerkiksi poliisin toimivaltuuksien lisääminen. Suomelta ydinaseet on kielletty jo vuonna 1947 Pariisin rauhansopimuksen nojalla, vaikka tämän sopimuksen sitovuutta jatkuvasti vähätelläänkin porvariston taholta. Toinen syy siis sille, miksi Suomi ei halua tukea ydinaseiden kieltoa, on sen suurporvariston haave omasta ydinaseesta, vaikka toistaiseksi tämä haave on täysin epärealistinen.

Ydinase on pelote muille imperialisteille, ja tunnemme historiasta ydinaseiden aiheuttamat kauheudet ja sen, kuinka erityisesti siviilit kärsivät pommituksissa. Kuitenkin niiden merkitystä paisutellaan pelotteena maailman kansoja vastaan: kuten puheenjohtaja Mao opettaa meille, imperialistit ja taantumukselliset ovat todellisuudessa paperitiikereitä. Sorretut kapinoivat, pyrittiin heidän kahleitaan sitten millä tahansa kauheuksilla lujittamaan, sillä läpi historian sorretut luokat ovat aina kapinoineet ja lopulta lyöneet alas vanhat hallitsijansa. Imperialistit ja taantumukselliset joutuvat käyttämään kaikkein julmimpiakin keinoja takertuakseen valtaan järjestelmässä, joka ajautuu jatkuvasti yhä syvempään kriisiin, ne joutuvat riistämään yhä vain kovemmalla kädellä maailman kansoja pitääkseen yllä asemaansa. Kuitenkaan tämä ei tarkoita, että kansanjoukot passiivisesti alistuisivat elämään kurjuudessa ja lyötyinä, päin vastoin se paljastaa imperialismin todelliset kasvot ja nostaa joukot taisteluun sitä vastaan. Luokkataistelun tuloksena on kehittynyt proletariaatin sotilaallinen teoria, jonka avulla joukkojen oikeutettu kapina ei valu hukkaan eikä edes ydinase voi sitä kukistaa: kansansota. Joukkoihin ja niiden maailmaa muuttavaan voimaan nojaava kansansota on aseemme imperialismia ja imperialistien aseiden voimaan nojaavaa sotilaallista teoriaa vastaan; vain kansansodan kautta voidaan voitokkaasti hävittää vanha valta, rakentaa uusi ja kulkea aina kommunismiin asti, ja näin lopettaa kaikki sodat.

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.