Suomalainen imperialismi on suhteellisen pieni ja edellyttää suurempien (supervaltojen) leveämpiä hartijoita omien intressiensä turvaamiseksi, etenkin kauempana sen lähivaikutuspiiristä (Baltia). Sen vaikutusvalta Afrikan valtioissa on pientä. Osviittaa antaa tavaraviennin tilastot, jonka mukaan vuonna 2019 tavaraviennistä 2,5% suuntatui Afrikan mantereelle, mikä tarkoittaa 1,5 miljardin euron edestä tavaraa. Suhteutettuna BKT:hen ja tavaravientiin esimerkiksi Saksaan tai Iso-Britanniaan luku on pieni. Afrikan merkitys ei volyymissa mitattuna ole suomalaiselle imperialismille se tärkein nautinnan kohde. Tästä huolimatta suomalaisen imperialismin monopoleille Afrikan valtioilla on strateginen merkitys. Suomalainen imperialismi, kuten muutkin, haluavat osallistua Afrikan valtioiden, siirto- ja puolisiirtomaiden uudelleenjakamiseen, mikä on interimperialistisen kilpailun ja ristiriidan kehittymistä. Suomalaisen imperialismin läsnäolo on keskittynyt oleellisesti pohjois-, itä- ja eteläosissa, kun taas läntisestä Afrikasta puuttuvat täysin suuurlähetystöt. Nyt suomalainen imperialismi suunnittelee tuplaavansa kaupan volyymin vuoteen 2030 mennessä.1 Afrikka ei ole siis suomalaisille monopoleille täysin yhdentekevä, kuten tulemme pian huomaamaan.
Porvaristo haluaa lisää sotilaita Afrikkaan, etenkin Sahelin alueelle ja Maliin, joissa on YK:n riistorauhanturvaoperaatioita. Afrikka oli tärkeä 1800-luvulla pääoman kasaamiselle Euroopassa, sitä se on myös 2000-luvulla, mistä kertoo se, että YK:n “rauhanturvaoperaatioista” 8/13 on Afrikassa ja EU:n operaatioista 8/15. Suomalaisten sotilaiden läsnäolo keskittyy edelleen ns. Laajennetun Lähi-idän alueelle, kun taas vain 1/10 on sijoitettuna Afrikkaan, edelleen todistaen Afrikan suhteellisen pienen merkityksen suomalaisille monopoleille. 2 Porvaristo haluaa muuttaa tämän asetelman, koska imperialistien kilpailu mantereella kiihtyy, etenkin luonnonvaroista, jalometalleista, jotka ovat välttämättömiä kasvavalle akkuteollisuudelle ja ns. “vihreälle siirtymälle”. Suomalaisella imperialismin rooli sotilaallisissa operaatioissa on yleensä ollut “selustan turvaaminen” ja siis vakaiden markkinaolosuhteiden luominen monopoleille voittojen nylkemiseksi. Tässä kontekstissa on myös nähtävä suomalaisten joukkojen lisääminen Afrikassa. Siellä on raaka-aineita, jotka ovat monopoleille elintärkeitä, maat ovat sorrettuja, joissa kehittyvät kärjistyneet ristiriidat, sisällissodat ja aseellinen kamppailu, byrokraattinen kapitalismi ja puolifeodalismi. Maailmanvallankumouksen kontekstissa se tarkoittaa sitä, että nämä maat ovat sen myrskynsilmässä.
Koboltti on kuin uusi kulta. Sitä ollaan ennen käytetty väriaineena, mutta sen merkitys on kasvanut nyt kun pääomaa kasautuu “vihreään” teknologiaan, puhelimiin, kannettaviin tietokoneisiin, yleensä siis akkuihin ja ennenkaikkea sähköautoihin. Se on siis varsin tärkeä raaka-aine imperialisteille ja Kongon demokraattinen tasavalta vastaa arviolta jopa 70% maailman kobolttituotannosta. Tämä “kuparivyö” sijaitsee Kongon eteläisimmissä provinsseissa, Lualabassa ja Haut-Katangassa. Maa tuotti vuonna 2018 110 tuhatta tonnia kobolttia markkinoille. Alue ulottuu 500 km päähän pohjoisen Zambian puolelle. Koboltti on välttämätön raaka-aine sähköautojen korkeajänitteisten akkujen tuotannossa, joiden lukumäärä on kaksinkertaistunut vuosina 2017-18 5.1 miljoonaan kappaleeseen. 3
Kongon kansakunnan muodostumisen prosessi alkaa 1870-luvulta, kun maa läänitettiin Belgian kuningas Leopold II:lle, jolloin maasta tuli de facto Belgian kuningaskunnan siirtomaa (luovutettaan Leopold II:lta Belgian porvarilliselle valtiolle 1908). Tunnettuja ovat belgialaisen siirtomaaisännän harjoittama riisto ja silmitön terrori norsunluun ja luonnonkumin tuotannon maksimoisiksi: miljoonia tapettu ja pahoinpidelty. Maasta muodostuu puolisiirtomaa 1960 jolloin se saa poliittisen itsenäisyyden. Maan riippuvuus ulkomaisista monopoleista säilyy, eikä maan taloutta kehitettä omavaraisuuden ja kansan ehdoilla. Vuonna 1965 maassa tapahtuu sotilasvallankaappaus ja maan nimi muutetaan Zaireksi 1971. Valtaan astuu Mobutu Sese Seko, joka lakeili jenkki-imperialismia mm. Angolan sodassa, sekä sodassa Ruandan kanssa 1996. Seuraavana vuonna yli 30 vuotta hallinnut presidentti joutuu maanpakoon ja maa nimetään Kongon demokraattiseksi tasavallaksi. Tällöin soditaan ensimmäinen Kongon sota ja seuraava Kongon sota vuonna 1998. Maa on sorrettu, eli puolisiirtomaa. Sodissa taistelevat paikalliset aseelliset ryhmittymät, usein etnisin perustein, mutta kysymyksessä on interimperialistinen kilpailu maan luononvaroista, sillä jokainen aseellinen ryhmittymä palvelee vain jotain imperialistia ja/tai monopolia. Myös 2007 nähtiin Kivun konflikti, jossa armeijan kenraali Lauren Nkudan aloittaa aseellisen kamppailun paikalla olevia YK:n rauhanturvajoukkoja vastaan, joita on maassa enimmillään 16 tuhatta osana vuonna 2002 alkanutta MONUC-operaatiota maan “vakauttamiseksi”, eli riistorauhan saattamiseksi. Maan demokraattisesta kriisistä ja interimperilaistisesta kilpailusta kertoo se, että maassa on yli 100 aseellista ryhmittymää ja maan lyhyt itsenäisyyden historia on täynnä sisällissotia. 4 Valankumouksen aste maassa on uusdemokraattinen, sillä kansakunnan muodostumisen prosessi on kesken. Joukot eivät pidä itseään kongolaisina, vaan ennemmin noudattavat vanhollisia heimoperinteitä.
Suomalaisen imperialismin intressit ovat selvät. Sen silmissä kiiltää koboltti, joka on akuteollisuudelle välttämätön raaka-aine. Etenkin sähköautotuotannossa kunnostautunut monopoli Valmet on kehittänyt akkutuotantoa Suomesssa, Salossa ja Uudessakaupungissa. Se valmistaa tier-1–litiumioniakkuja, joita käytetään sähköautoissa. 5 Kobolttia käytetään myös muihin akkuihin, kuten puhelimien ja läppärisen jne. Se on siis varsin tärkeä raaka-aine. Siksi niistä käydään niin kiivasta kilpailua, siksi Kongon demokraattisen tasavallan kaltaiset sorretut maat ovat sodan ja kurjuuden riivaamia. 30% tuotannosta syntyy käsinkaivannalla, jota tehdään pimeästi ja johon osallistuu laajalti lapsityövoimaa. Nämä käsinkaivaajat tienaavat keskimäärin 1-2 dollaria päivässä ja he altistavat itseään myrkylliselle koboltille ilman suojavarusteita. Kaivosten sortumat ja onnettomuudet ovat yleisiä. Samalla kiinalaisyhtiöiden (sosiali-imperialismi) kaivosten vartijat ampuvat ja terrorisoivat heitä, koska lapset joutuvat kaivamaan kaivoksilla laittomasti perheitänsä eläättääkseen. Tästä huolimatta, että Kongon demokraattinen tasavalta vastaa yli 70% maailman kobolttituotannosta on se maailman 4. köyhin valtio. Mitä tämä on muuta kuin imperialismia, kansakunnan alistamista puolisirtomaaksi? Tässä pelissä suomalainen imperialismi on “kokoaan suurempi” peluri, sillä Suomi on heti Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin koboltin jalostaja. Kokkolassa on suuri koboltin jalostamo, jossa koboltia jalostetaan sähköautojen ja puhelimien akkujen käyttöön, sekä Applen laitteisiin. Vuonna 2018 15% maailman kobolttikemikaaleista on tuotettu Suomessa. Markkinaosuudesta ei ole varmaa tietoa. 6
Suomalainen imperialismi on kiillottanut mainettaan “kehitysyhteistyöllä” ja “kehitysavulla”, mutta todellisuudessa sen todelliset intressit ovat imperialistisia: halvat raaka-aineet, työvoima ja markkinat. Tässä tapauksessa koboltti. Suomalainen imperialismi on suhteellisen pieni, joten se toimii pääasisaa YK:n kautta sotilaallisesti, sekä osallistumalla supervaltojen sotilaallisiin operaatioihin. Se on hyvin erikoistunutta, kuten koboltin ja akuttuonannon kohdalla on kysymys. Afrikalla on kapea, mutta vaikuttava merkitys suomalaisille monopoleille. Strateginen merkitys on pienempi kuin esim. Virolla, mutta kuitenkin sillä tasolla, että porvaristo haluaa lisätä sotilaallista läsnäoloa alueella monopolien toiminnan turvaamiseksi. Ongelmana sillä on oma sotilaallinen heikkous imperialistina, sekä kiristyvä kilpailu Afrikan siirto- ja puolisiirtomaista. Toisaalta kriistyvä kilpailu etenkin supervaltojen välillä avaa suomalaiselle imperialismille näköaloja parantaa omia asemiaan. Kuva Suomesta “hyväntekijänä” on porvariston luoma illuusio suomalaisen imperialismin oikeuttamiseksi ja valkopesemiseksi, sekä viherpesemiseksi, kun lapsityövoimalla louhittua kobolttia käytetään “vihreän” tekonologian tarpeisiin.
Lähteet:
1 https://yle.fi/uutiset/3-11843307
2 https://yle.fi/uutiset/3-11840109
4 https://www.globalis.fi/Konfliktit/Afrikka/kongon-demokraattinen-tasavalta