Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris matkusti kesäkuun alkupuoliskolla Meksikoon ja Guatemalaan solmimaan sopimuksia maiden ”kehityksen” edistämiseksi, tosiasiassa jenkki-imperialismin otteen lujittamiseksi. Bidenin hallinnon tavoitteena on tämän ”yhteistyön” avulla väitetysti estää pakolaisten saapuminen Yhdysvaltoihin. Suurin osa saapuu Meksikosta, El Salvadorista ja Hondurasista, paeten köyhyyttä ja väkivaltaa, jota imperialismi heille tarjoaa. Bidenin hallinto esittäytyy edistysmielisenä, kritisoiden Trumpin hallinnon ”kovaa” maahanmuuttopolitiikkaa, samalla, kun se erottaa lapsia vanhemmistaan ja pitää heitä epäinhimillisissä olosuhteissa rajalla, ja edelleen palvelee yhdysvaltalaisen finanssipääoman etuja.
Bidenin hallinto on tammikuusta lähtien karkottanut suuren osan rajalle saapuvista vedoten Trumpin hallinnon aikaiseen säädökseen julkisesta terveydestä. Yksin saapuvat lapset kuitenkin otetaan vastaan osana perheenyhdistämisprosessia, ja tuhansia lapsia odottaa pakolaiskeskuksissa epäinhimillisissä olosuhteissa jälleennäkemistä perheidensä kanssa. Lasten turvapaikkahakemusten käsittely voi kestää jopa neljä vuotta, ja heitä uhkaa karkoitus, mikäli he eivät saa turvapaikkaa: tänä vuonna Yhdysvallat on karkottanut jo 35 000 lasta. Harris korosti tapaamisessaan Guatemalan presidentti Giammattein kanssa, ettei Yhdysvaltoihin kannata edes yrittää, sillä se tulee edelleen turvaamaan rajansa – eli sama, kova maahanmuuttopolitiikka jatkuu. Bidenin hallinto on myös esittänyt 7,9 biljoonan dollarin lisärahoitusta Yhdysvaltain maahanmuuttoviranomaiselle ICE:lle, mikä merkitsisi 312,2 miljoonan dollarin lisäystä verrattuna Trumpin hallintokauteen.
Bidenin hallinto pyrkii ehkäisemään pakolaisuutta ”ratkomalla” ongelmia Keski-Amerikan maissa: Harris kertoi tapaamisessaan Guatemalassa, että Yhdysvallat perustaa ns. ”korruptionvastaiset joukot”, jotka kouluttavat Guatemalan viranomaisia kitkemään korruptiota, lähettämään Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusviraston viranomaisia Guatemalaan kouluttamaan rajavartijoita sekä esitti 4 biljoonan tukipakettia talouskasvun edistämiseksi ja 310 miljoonaa dollaria humanitääristä apua. Meksikossa Harris solmi samankaltaisia ”avustussopimuksia” esimerkiksi työllisyyden parantamiseksi sekä vahvisti Meksikon valtion asemaa rajavalvonnassa. Nämä sopimukset eivät suinkaan ratkaise näiden jenkki-imperialismin sortamien puolifeodaalisten puolisiirtomaiden ongelmia, ne eivät tyrehdytä epätoivoisten ihmisten virtaa Yhdysvaltoihin, vaan alistavat Keski-Amerikan maat yhä voimakkaammin jenkki-imperialismin ikeeseen voimistamalla Yhdysvaltain sekaantumista maiden valtiokoneistoon sekä syventämällä maiden poliittista ja taloudellista kahletta Yhdysvaltoihin.
Latinalainen Amerikka on maailman ainoalle hegemoniselle supervallalle merkittävä alue, ns. Yhdysvaltain ”takapiha”. Se on suuri manner täynnä arvokkaita luonnonvaroja ja työvoimaa, ja Yhdysvaltain ”kehitysohjelmien” tarkoitus on vain pitää tämä arvokas alue hyppysissään ja samalla suojata omaa tonttiaan esimerkiksi lujittamalla Meksikon asemaa rajavalvonnassa. Latinalainen Amerikka on kuitenkin imperialismin heikko lenkki ja maailmanvallankumouksen myrskynsilmä. On selvää, että imperialismin yleiskriisi vain syvenee ja vastarinta Latinalaisen Amerikan maissa kehittyy, kuten näemme esimerkiksi Brasiliassa ja Kolumbiassa, ja tämä maanosa tulee näyttelemään keskeistä roolia maailmanvallankumouksessa, joka viimein hävittää imperialismin kahleet.