Ympäri maailman taantumus on hyökännyt työläisten oikeuksia vastaan ns. koronakriisin aikana, selviää Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön Global Rights Index 2021 -raportista.
Vuodesta 2014 alkaen tehtyjen raporttien historiassa kulunut vuosi on ollut synkin lakko-oikeuden sekä oikeuden toimia ammattiliitossa kannalta. Raportti panee merkille, että “vuonna 2021 lakkoja on vakavasti rajoitettu tai kielletty 129 maassa”, mikä jopa 87 % tutkituista maista. Se kertoo, että lakkoja “on tukahdutettu brutaalisti viranomaisten toimesta ja lakko-oikeuttaan harjoittaneet työläiset kohtasivat usein rikossyytteitä ja irtisanomisia”. Oikeutta työehtojen kollektiiviseen neuvotteluun rikottiin puolestaan 79 % maista, ja 74 % maista työläisiltä oli riistetty oikeus perustaa ja liittyä ammattiliittoon. Edelleen, 65 % maista työläiset eivät päässeet puolustamaan asiaansa oikeudessa. Sen sijaan ay-toimintaan osallistuminen saattoi johtaa vankeuteen 46 % maista, ja 30 % maista työläisiä vastaan hyökättiin väkivalloin. Ay-toimijoita murhattiin raportin mukaan kuudessa maassa.
Raportti panee merkille, että “monissa maissa koronavirusta on käytettyä verukkeena sananvapauden hillitsemiseen”. Se huomauttaa: “Vapauden ja demokratian rakennuspalikoiden järjestelmällinen purkaminen tapahtuu jatkuvien työläisten oikeuksiin ja työpaikkademokratiaan kohdistuvien hyökkäysten kautta, kun hallitukset tukahduttavat sanan- ja kokoontumisvapauden. Kuluneiden kahdeksan vuoden aikana Global Rights Index on dokumentoinut ennennäkemättömän kasvun hyökkäyksissä sanan- ja kokoontumisvapautta vastaan 26 %:sta vuonna 2014 – 43 %:iin vuonna 2021.”
Raportti kertoo myös työläisiin kohdistuneesta tarkkailusta sekä työläisille vihamielisistä lainsäädännön muutoksista.
Alueittain eriteltynä raportin mukaan heikoimmat oikeudet työläisillä oli Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella sekä Aasian–Tyynenmeren alueella, joissa oikeuksien tila oli välillä “oikeuksien järjestelmällinen loukkaaminen–ei ollenkaan takuuta oikeuksille”. Afrikassa ja Amerikoissa oikeuksien loukkaukset olivat säännöllisiä tai järjestelmällisiä, ja Euroopassakin toistuvia tai säännöllisiä.
On ilmeistä, että heikoimmat oikeudet ovat sorretuissa maissa, joista imperialismi riistää korkeat voittonsa, ja pahimpien firmojen joukkoon kuuluvat sellaiset suuret monopolit kuin yhdysvaltalainen Amazon tai ruotsalainen Ikea.
Silti huomionarvoista on, että täällä “demokraattisessa” Euroopassakin 73 % maista lakko-oikeutta loukattiin ja 54 % maista oikeutta kollektiiviseen neuvotteluun loukattiin. Huonoimpaan luokkaan, jossa ei ole mitään takuuta oikeuksien toteutumiselle, kuuluivat Euroopassa sijaitsevista sorretuista maista Valko-Venäjä, Turkki ja Ukraina.
Parhaaseen luokkaan, jossa oikeuksia loukataan vain satunnaisesti, kuuluivat kaikki Pohjoismaat sekä eräitä muita lähinnä eurooppalaisia maita. Ruotsalaisesta “kansankodista” ponnistaa kuitenkin sellainen työläisten vihollinen kuin Ikea, ja maassa lakko-oikeutta ei voi loukata – koska työläisaristokratia on sopinut porvariston kanssa, ettei lakko-oikeutta käytetä.
Suomessa pandemiaa on käytetty verukkeena, jolla on yritetty kiihottaa yleistä mielipidettä lakkoilua vastaan, ja myös luottamusmiesten ja ammattiliiton toimitsijoiden pääsyä työmaille on rajoitettu yritysten toimesta. Pandemian kestäessä työnantajat ovat myös päättäneet edistää pitkäaikaista haavettaan työehtosopimusjärjestelmän ja kollektiivisen sopimisen murentamiseksi.