Niinistö ja Stoltenberg ovat tavanneet aiemminkin erittäin lämpimissä väliessä. Kuva Münchenin turvallisuuskonferenssista 2015. Mikähän mahtaa miehiä noin ilostuttaa?
Sotilasliitto Naton korkein elin, Pohjois-Atlantin neuvosto, vieraili Suomessa 25.–26.10. Vierailu oli sikäli historiallinen, että se ei ole ennen vieraillut Suomessa, mikä kertoo aikojen muutoksesta. Muutosta on sekä kansainvälisellä areenalla että Suomen asemassa.
Vierailun suurin huomio keskittyi luonnollisesti suomalaisen imperialismin päänä toimivan presidentti Niinistön ja Naton pääsihteeri Stoltenbergin tapaamiseen, jonka lehdistötilaisuus on kokonaan katsottavissa englanniksi netistä. Lisäksi Naton edustajat tapasivat muuta Suomen valtiojohtoa kuten ulkoministerin ja puolustusministerin, sisäministerin ja eduskunnan puhemiehen. Edustajat kävivät myös yhdessä ulkoministerin ja armeijan komentajan kanssa tarkastamassa Kaartin jääkärirykmentin.
Julkisuuteen nostettiin vierailun pääteemoiksi “kansainvälisen rauhan ja vakauden rakentaminen” sekä entistä parempien suhteiden luominen kumppaneihin, joista Stoltenberg toistuvasti puhui Presidentinlinnan lehdistötilaisuudessa. Puhuessaan Naton strategisen konseptin uudistamisesta hän selitti omasta näkökannastaan katsoen maailmassa tapahtuneita muutoksia:
“Kehitimme ja hyväksyimme uuden strategisen konseptin viimeksi vuonna 2010. Mutta nyt olemme sopineet, että meidän tulisi kehittää ja hyväksyä uusi strateginen konsepti, koska maailma on muuttunut perustavanlaatuisesti. Esimerkiksi nykyinen strateginen konsepti viittaa Venäjään strategisena kumppanina, ja tämä oli ennen Krimiä, ennen Venäjän merkittävää sotilaallista varustautumista, joka johti INF-sopimuksen poismenoon. Me tuskin mainitsemme ilmastonmuutosta ollenkaan. Nyt olemme tajunneet, että ilmastonmuutos on tärkeää turvallisuudellemme, ja sen tulisi heijastua strategisessa konseptissamme. Ja Kiinaa ei mainita sanallakaan.”
Kiinasta hän korosti: “Me emme pidä Kiinaa vihollisena”, mutta “Kiina asettaa haasteita turvallisuudellemme”. Hän selitti Kiinan aseistautumista, erityisesti ydinasevarustelua, todeten: “Tällä on merkitystä turvallisuudellemme. Nämä aseet, nämä ydinkärjet voivat yltää koko Natoon, koko Eurooppaan.” Lisäksi hän puhui Kiinan taloudellisista pyrkimyksistä: “Kiina investoi raskaasti kriittiseen infrastruktuuriin, kontrolloidakseen kriittistä infrastruktuuria Euoopassa. Meillä oli [Niinistön kanssa] tärkeä keskustelu 5G:stä”, joka on hänen mukaansa “taloutemme perusta tulevaisuudessa” inttäen sen merkitystä ns. turvallisuudelle. “Toiseksi, me näemme, että Kiina ei vain yritä kontrolloida kriittistä infrastruktuuria Euroopassa, vaan myös tulee hyvin paljon lähemmäksi kyberavaruudessa. Ja me näemme heidän operoivan avauudessa. Kaikella tällä on merkitystä kaikkeen, mikä liittyy kommunikaatioon, monet toiminnot Maassa ovat riippuvaisia satelliiteista ja kaikista suorituskyvyistä, joita meillä on avaruudessa.”
Kokonaisuutena ottaen Stoltenbergin mukaan tilanne on kylmimmillään sitten kylmän sodan päättymisen, viitaten erityisesti Venäjään, jonka suorat diplomaattiset yhteydet Natoon ovat katkenneet.
Niinpä hän selitti jenkki-Naton tarpeita: “Kumppanuudet ovat tärkeitä, koska ennen kaikkea kilpailullisempi maailma ja haastavampi turvallisuusympäristö tekevät vielä tärkeämmäksi Natolle työskennellä lähimpien kumppaniensa kanssa, Enhanced Opportunities -kumppanien kanssa, Suomi yhtenä niistä. Tämä on asia, jota me arvostamme suuresti. Se on äärimmäisen tärkeää, ja erityisesti tulee turvallisuustilanne Itämeren alueella, tällä alueella. Nato on läsnä Baltian maissa ja Pohjoismaissa. Suomi ja Ruotsi ovat tärkeitä kumppaneita, ja kunnioitamme ja arvostamme suuresti, että voimme työskennellä yhdessä, harjoitella yhdessä, kommunikoida ja vahvistaa kumppanuuttamme. Me tervehdimme myös sitä tosiasiaa, että Suomi osallistuu Naton eri tehtäviin ja operaatioihin, ja myös meidän läsnäoloomme esimerkiksi Irakissa. Joten uskon, että kumppanuudesta tulee vielä tärkeämpää ja tämä uusi strateginen konsepti tulee painottamaan ja osoittamaan ja alleviivaamaan kumppanuuden tärkeyttä erityisesti läheisten kumppanien kuten Suomen kanssa.”
Edelleen, hän määritteli Suomen ja Naton yhteisiä intressejä: “Turvallisuus Itämeren alueella mutta myös Pohjoismaissa [High North]. Yhdessä teemme euro-arktisesta alueesta turvallisemman ja vakaamman, pitäen sisällään Naton Enhanced Forward Presence -ohjelman Baltian alueella, ilmavalvontatehtävämme sekä tietysti Suomen sitoutumisen kansalliseen puolustukseensa”, mainiten muutamaankin kertaan Suomen armeijan Nato-yhteensopivuuden. Edelleen, hän selitti, että “Venäjä jatkaa aggressiivista käytöstään naapureitaan kohtaan ja kauemmas, ja Kiina kasvattaa taloudellista ja sotilaallista mahtiaan. Kohtaamme kyberuhkia ja terrorismia sekä ilmastonmuutoksesta johtuvia turvallisuushaasteita.” Sen sijaan Nato, hänen mukaansa, työskentelee “kansainvälisen rauhan ja vakauden hyväksi länsi-Balkanilta Irakiin”.
Niinpä hän hahmottelee Suomen roolia: “Suomi on hyvin läheinen Natolle, joten Naton ovi pysyy auki, mutta se on Suomen asia päättää”. Ja: “Kuten presidentti Niinistö sanoi, dialogi on tärkeää, ja Nato uskoo dialogiin myös tietysti Venäjän kanssa. Venäjä on naapurimme. Venäjä investoi raskaasti uusiin, moderneihin ydinasesuorituskykyihin. Meidän täytyy vähentää jännitteitä ja erityisesti, kun ajat ovat yhtä vaikeat kuin nyt, on vieläkin tärkeämpää puhua Venäjälle, ja siksi toivotan tervetulleeksi myös sen tosiasian, että Suomi näyttelee roolia pyrkien muodostamaan yhteyttä. Suomi kykenee käymään merkityksellistä dialogia Venäjän kanssa, ja se voi auttaa Natoa meidän suhteissamme Venäjään.” Noita Suomen Venäjälle ylläpitämiä, Natolle hyödyllisiä suhteita hän luonnehti “pragmaattisiksi”.Mainittakoon myös, että hän viittasi myönteisessä sävyssä Helsingin vuoden 1975 ETYK-konferenssiin, jossa vallinneesta “Helsingin hengestä” Niinistö jälleen kerran jankutti.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Yllä on selvyyden vuoksi esitetty Stoltenbergin sanat mahdollisimman tarkasti. Ne tulevat ymmärrettäviksi, kun muistetaan, että “mitä enemmän he puhuvat rauhasta, sitä enemmän he valmistelevat sotaa”, kuten puheenjohtaja Gonzalo on sanonut. Toiseksi, Nato ei ole mikään tasa-arvoisten maiden sotilasliitto, vaan jenkki-imperialismin hallitsema sotilasliitto, johon kuuluu sen itsensä lisäksi toisen ja kolmannen maailman maita. Naton asemahtiin perustuu nykyinen “pax Americana” (yhdysvaltalainen, pistimin ylläpidetty maailmanrauha).
Ennen kaikkea hänen puheensa nostavat kaksi uhkakuvaa tuolle: ydinasesupervalta Venäjä ja suurimpiin lukeutuva imperialistinen valta Kiina. Suomen asema koskee maantieteellisistä ja historiallisista syistä erityisesti Venäjää, ja tehtävät Stoltenberg määritteli täsmällisesti: 1. ylläpitää vahvaa ja Nato-yhteensopivaa kansallista armeijaa; 2. kehittää jenkki-Naton hyväksi diplomaattisia suhteita Venäjälle. Erityisesti jälkimmäisen huomioon ottaen Suomesta on jenkki-Natolle eniten hyötyä, kun se ei liity siihen, vaan Suomen Nato-kumppanuus kehittyy aina vain läheisemmäksi.
Niinistö, joka on ennen ollut avoin Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja, tietää tämän ja siksi hän on luopunut Suomen Nato-jäsenyyden ajamisesta. Sen sijaan hän höpöttää “Helsingin hengestä” ja “dialogista” jne. Tämä on suomalaisen imperialismin paikka imperialistivaltojen joukossa, sillä meikäläisen porvariston taloudelliset tai sotilaalliset voimat eivät muuhun riitä. Sen paikkana on olla “rauhanvälittämisen suurvalta”, kuten takavuosien iskulause kuului, ja tämä pitää sisällään Nato–Suomi–Venäjä-suhteet (Suomen asema tällaisena välittäjänä on ainutlaatuinen), osallistumisen kansainvälisiin tehtäviin sekä “uskottavan puolustuksen” ylläpitämisen sodan varalta.
Heti tapaamisen jälkeen Niinistö kiiruhtikin sopimuksiaan vastaavasti julkistamaan tulevan Venäjän-vierailunsa heti loppuviikosta.
Todelliset internationalistit vastustavat Suomen ja Naton kumppanuutta, sillä se merkitsee osallistumista imperialistisen ryöstön saaliinjakoon, suomalaisen finanssipääoman lihottamista sorrettujen kansakuntien verellä.