Brasiliassa on parhaillaan käynnissä yleisvaalit, joissa valitaan vanhalle vallalle presidentti, edustajainhuoneen ja senaatin edustajat, osavaltioiden kuvernöörit ja osavaltioiden paikallisparlamenttien edustajat. Näissä vaaleissa vanhat kansanviholliset “vasemmistoa“ edustava läpeensä korruptoitunut opportunisti Luiz Inácio Lula da Silva ja oikeistolainen populisti Jair Messias Bolsonaro pyrkivät pääsemään maan valtiaaksi. Kaikki Brasilian vallankumoukselliset ovat vaaliboikotin kannalla, ja työskentelevät herkeämättä demokraattisen vallankumouksen eteen. Suomessa kuitenkin on jonkin verran hyväuskoisia vasemmistolaisia aineksia, jotka näkevät vanhan ja korruptoituneen opportunistin Lulan pienempänä pahana ja ovat siksi kääntyneet hänen aisankannattajikseen keskusteluissa, jotka koskevat Brasilian yhteiskunnallista tilannetta sekä tätä parhaillaan käynnissä olevaa vaalifarssia. Punalipun toimitus haluaa julkaista tämän epävirallisen suomennoksen kirjoituksesta, jossa brasilialainen Köyhien Talonpoikien Liitto (Liga dos Camponeses Pobres [LCP]) tuomitsee vaalit ja kehottaa talonpoikaistoa vallankumoukseen. Alkuperäinen kirjoitus on luettavissa portugaliksi täällä.
Alas vaalifarssi sekä alati kiihtyvä sodankäynti talonpoikia ja kansaa vastaan. Kohti agraarivallankumousta!
Valheita ja riitelyä vain näyttääkseen kumpi on uskollisempi orja imperialismille, suurporvaristolle ja suurtilallisille.
Ainoastaan valtava byrokraattisen kapitalismin hajoamisen taloudellinen, poliittinen, sotilaallinen ja moraalinen kriisi imperialismin yleiskriisin keskellä, voi laittaa tämän vaalifarssin tekopyhät, pelkurimaiset ja kuvottavat “väittelyt” saamaan adjektiivin sanan “demokratia” kanssa.
1800-luvun saksalaisen taantumuksellisen Otto von Bismarckin elämänohje vaikuttaa nerokkaalta, mutta on vain yksinkertainen toteamus: ”Kukaan ei koskaan valehtele niin paljon kuin ennen vaaleja, sodan aikana ja metsästyksen jälkeen”.
Mutta se ei ole koomista, vaan traagista, kun nykyiset ehdokkaat puhuvat itsestään. Erityisesti Luiz Inacio, korruptoitunut unionisti Lula, ja roisto Jair Bolsonaro valehtelevat räikeästi. He ovat lähellä totuutta vain hyökätessään toisiaan vastaan väittelyissä. He kuitenkin tekevät hyökkäyksensä toisiaan vastaan vain hekilökohtaisista syistä, säilyttääkseen herruudelle, riistolle ja sorrolle perustuvan järjestelmän, joka upottaa maan kurjuuteen ja vereen. He ovat tuon järjestelmän hyväksi toimivia pettureita, ja tämän vuoksi he ansaitsevat brasilialaisten suuren enemmistön vihan ja vastenmielisyyden tunteet niskoilleen. Oman pienen kannattajakuntansa ulkopuolelta suurin osa heidän saamistaan äänistä tulee niiltä, jotka eivät halua toisen osapuolen voittavan.
Ensimmäisessä “väittelyssä” Luiz Inácio toisti, talonpoikaiston vastustaman ja maatalouteen erikoistuneen tutkijan professori Ariovaldo Umbelinon asiakirjoihin, faktoihin ja lukuihin perustuvassa artikkelissa paljastaman, valheen jonka mukaan hän olisi tasavallan presidenttinä ollessaan toteuttanut eniten uudistuksia maataloudessa. Toisaalta samassa tapahtumassa roisto Boslonaro kehui olleensa presidentti, joka oli jakanut eniten maata talonpojille, erityisesti talonpoikaisnaisille. Tuo sama Boslonaro julisti sodan talonpoikia vastaan Ribeirão Preton maatalousmessuilla heti ensimmäisten hallituskuukausiensa aikana ja sanoi suurtilallisille, jotka varastavat maata Liitolta, että “hallitukseni kuuluu teille”. Lisäksi toukokuun ensimmäisenä (1.5) päivänä vuonna 2021 pidettyjen “juhlien” aikana, puhuessaan ABCZ:n zebukarjankasvattajille, hän kutsui LCP:tä “terroristiseksi”. On myös syytä huomata että kukaan ei näissä vaaliväittelyissä haastanut näiden roistojen valheita. Loppujen lopuksi suurtilallisten asema on “pyhä”.
Ensimmäinen molemmila tuleva epäsuora suuri valhe pyrkii edistämään ajatusta siitä, että Brasilian valtion hallitukset jatkavat toistensa työtä täyttääkseen talonpoikien historiallisen vaatimuksen, jotta viljelymaat jaettaisiin niille, jotka asuvat ja työskentelevät niillä. Näillä valheilla pyritään rauhoittamaan maaseutua. Valheiden mukaan maattomien talonpoikien, vähän maata omistavien talonpoikien ja keskitalonpoikien historialliset vaatimukset muka täyttyisivät nykyisen vallan hallituksien aikana. Suoranainen valhe maassa, joka kuuluu maailmassa viiden suurimman maan joukkoon, mitä tulee maan keskittymisessä suurtilallisten käsiin, tämä on hirveä ennätys. Viljelymaat ovat keskittyneet pienelle vähemmistölle talonpoikien valtavan enemmistön kustannuksella. Senkin valehtelevat lurjukset ja roistot!
Sota maaseudulla
Kysymme siis seuraavasti: Miksi tämän taantumuksellisen hallituksen ja Bolsonaron johtamien “kuolemapartioiden” ensimmäinen toimenpide oli suurtilallisten ja heidän palkka-armeijoidensa pyssymiesten aseistaminen päästä varpaisiin asti? Miksi Bolsonaro antoi heille paikkoja hallituksessa? Miksi kenraalit vastaavat sellaisista organisaatioista kuin INCRA ja FUNAI? Miksi kansalliset turvallisuusjoukot, Luiz Inácion perustamat suurtilallisten etuja vartioivat asejoukot, viettävät kuukausia hotelleissa maan sisäosissa, alueilla joilla talonpojat taistelevat viljelymaista? Miksi konfliktit maaseudulle ovat lisääntyneet? Miksi kymmeniä talonpoikia, alkuperäiskansojen edustajia ja quilombolojen asukkaita on murhattu rankaisematta? Miksi Bolsonaro puolustaa näiden murhiin syyllistyneitä poliiseja (laittomuuksien poissulkeminen)? Miksi sadat talonpojat ovat nykyään poliittisina vankeina Brasiliassa? Tästä asiasta valehtelevat “vasemmistolaiset“ opportunistit vaikenevat pelkurimaisesti. Miksi kansanasianajajien koteihin tunkeudutaan, heidän puheluitaan kuunnellaan sekä heidän toimintaansa pyritään kriminalisoimaan ja heitä pyritään asettamaan syytteeseen? Jos perusongelmat olisi ratkaistu, niin miksi talonpojat eivät ole lakanneet vastustamasta, taistelemasta ja valtaamasta viljelymaata edes yhdeksi päiväksi? Miksi maaseudun pientuottajat (kuten esimerkiksi maidontuottajat kaikkialla Brasiliassa) protestoivat joka vuosi katkaisemalla teitä ja jakamalla maitoa kansalle? Miksi kuolemanpartiot “pääkallot”, joita käytetään yleisesti verilöylyissä slummeissa, pääasiassa köyhää mustaa väestönosaa vastaan, ovat levinneet nyt myös kaikkialle maaseudulle koko maassa? Miksi maahan tuodaan nykyaikaisia kapinanvastaiseen sodankäyntiin soveltuvaa tekniikkaa Israelin sionistisesta terroristivaltiosta? Miksi jenkkien johtamat sotaharjoitukset ovat lisääntyneet valtavasti Brasilian viidakoissa? Tapahtuuko kaikki tämä siksi, että Luiz Inácio ja Jair Bolsonaro ovat täyttäneet “perustuslaillisen” velvollisuutensa toteuttaakseen “maareformin”?
Jos joidenkin on vaikea uskoa kansanjoukkoja, rehellistä intelligentsijaa ja Köyhien Talonpoikien Liittoa, niin antakaamme vanhan järjestelmän siviilivartijana (tai demokraattisen oikeusvaltion suojelijana, kuten opportunistit sanovat) toimivan Liittovaltion korkeimman oikeuden (STF) vastata heille. Kun tämä mätä ja rappeutunut instituutio keskeytti pandemiaa syynä käyttäen viime hallituskaudella talonpoikien viljeymaiden pakkolunastukset, samoin kuin eliittijoukkojen ja murhanhimoisten erikoisyksiköiden sijoittamisen slummeihin, näin se epäsuorasti tunnusti väiteemme todeksi. STF ei olisi tehnyt tätä päätöstä, ellei se olisi pelännyt väkivaltaa järjestelmää vastaan. Uhkana oli että vuosien 2013 ja 2014 kapinat käynnistyvät uudelleen. Nuo kapinat haastoivat imperialismin, suurporvariston ja suurtilalliset. Todellisuudessa lakeja kuitenkin sovellettiin edelleen kostoksi Bolsonaron hyökkäyksille tätä tuomioistuinta (STF) vastaan, ja joukkojen kiihkeän sekä taistelevan vastarinnan edessä (kuten tapahtui vuonna 2021 vallankumouksellisilla alueilla Tiago Campim dos Santosissa, Ademar Ferreirassa ja Manoel Ribeirossa Rondônian osavaltiossa). STF ei estänyt joukkomurhia Rio de Janeiron slummeissa, ja tämä rikollinen oikeus hyväksyy alkuperäiskansojen vainot, käyttämällä teesiä “aikaan kuuluvasta kehityksestä“, kun alkuperäiskansat vaativat oikeutta omiin maihinsa. STF ei kokoonnu, pyydä tutkintaa tai tee väliintuloa, vastoin kansainvälistä mielipidettä, hallituksien toimiin, siksi sen asema on synkkä. Jos hallitukset pyrkisivät vähänkään noudattamaan vuoden 1988 perustuslakia ja kunniottaneet alkuperäiskansojen asuinalueita, ei olisi tätäkään ongelmaa. Collorin, Itamarin, FHC:n, Luiz Inácion ja Dilman, Temerin sekä vielä vähemmän Bolsonaron hallitukset eivät ole tehneet mitään tämän asian edistämiseksi. Itse asiassa STF teki “aikaan kuuluvasta kehityksestä” oikeudellisen poikkeaman ja antoi sille “laillisuuden” luonteen, antaen kongressin suurmaanomistajille aikaa vahvistaa laki perustuslain muutoksen kautta. Eivätkö kaikki nämä tapahtumat ja toimenpiteet, yhdessä poliisivoimien toimenpiteiden kanssa, todista tämän saastaisen väittelyn päävalheen valheeksi nätetyksi? Meille tämä riittää toistaiseksi, mutta meidän velvollisuutensa on myös mitätöidä kaikki valheet.
Ei “asutusta”, ei omistusoikeutta eikä viljelymaata
Mitä tulee väitteisiin maan jakamisesta, niin Bolsonaro valehtelee yhtä paljon kuin Lula, “tuhansista luovutetuille maille asettatuneista perheistä”. Ensinnäkin, kun Bolsonaro viittaa omistusoikeuksiin, hän antaa ymmärtää, että viljeymaata annetaan pienviljelijöille. Näistä ilmoitetuista jaetuista viljelymaista valtaosa, omistetun maan määrällä mitattuna, on jaettu suurmaanomistajille. Suurtilallisista jokainen voi laillisesti vaatia jopa 2500 hehtaaria maata Amazoniassa (kun maavarkaan vaatiman viljelymaan pinta-ala on tätä suurempi, hän voi laittaa sen lastensa nimiin). Suurtilallisten vaatimusten täyttäminen on osa Bolsonaron antikommunistista ja LCP:n vastaista kampanjaa (hän myös vahvistaa, että Maattomien Työläisten Liike (Movimento dos Trabalhadores Sem Terra [MST]) ei ole enää ongelma).
Mitä nykyinen hallitus on tehnyt ns.”siirtokuntien” suhteen, joissa talonpojat ovat asuneet vähintään 20 vuotta, joista INCRA (Instituto Nacional de Colonização e Reforma Agrária) on velkaa pankeille miljardeja realeja – luottoina, kaivoina, teinä ja niin edelleen. INCRA antaa talonpojalle väliaikaisen omistusoikeuden viljeltävään maahan, omistusoikeus ei kuitenkaan ole lopullinen ja tästä maasta on talonpojan maksettava, ilman notaarin hyväksyntää, suuri summa. Talonpoika/maanviljelijä joutuu ottamaan lainaa ja joutuu näin pankin kynsiin sekä velkaantuu entisestään, lopulta menettäen maansa. Mitä tulee INCRA:n viimeisten 10 vuoden aikana miehittämiin ja jakamiin viljelymaihin, on niillä talonpojalle arvoa vielä vähemmän kuin aiemmin mainituilla mailla. Bolsonaro luovuttaa surullisen kuuluisat toimilupa- ja käyttösopimukset (CCU) viljelymaihin, joihin talonpojilla ei ole varaa, he ovat hallituksen ohjelmien vankeina, ohjelmien joihin ei ole ollut INCRA:lla rahaa sitten Dilma Roussefin ajoista lähtien. Mikä on sen nöyryyttävämpää kuin mennä pankkiin tällaisen toimiluvan kanssa, joutua siellä jonon hännille ja lähteä kotiin tyhjin käsin, kun pankinjohtaja sanoo, että heidän on saatava INCRA:n vanhatkin velat ensin takaisin…
Tämä on totuus Bolsonaron ajan viljeysmaiden omistussuhteista ja politiikasta, joka todellisuudessa käy sotaa talonpoikia, alkuperäiskansoja ja quilombolojen asukkaita vastaan, asein ja ilman aseita. Tavoitteena tällä politiikalla on keskittää entistä enemmän maanomistusta Brasiliassa ja luovuttaa rikkautemme imperialismille saadaksemme niistä murusia.
Mistä kaikki alkoi?
Luiz Inácio käytti ensimmäisenä menetelmää numeroiden manipuloimiseksi, toisen maareformin kansallisen suunnitelman (II PNRA), Työväenpuolueen (Partido dos Trabalhadores [PT]) hallituksen ensimmäisen suunnitelman epäonnistumisen jälkeen (joka on tasavallan presidentin perustuslaillinen velvollisuus), yrittäen siirtää viljelymaiden laillistamista (karkeasti sanottuna maaomistukset) pois maatalouteen lliityvistä uudistuksista. Professori Ariovaldo Umbelino raportoi:
“… II PNRA:n lopulliset tulokset osoittavat, että INCRA:n tuona ajanjaksona julkaisemia 448 954 edunsaajasuhdetta kohden oli vain 163 000 perhettä, jotka viittasivat uusiin siirtokuntiin… Loput perheet liittyivät maan laillistamiseen (113 000), maan uudelleenjärjestelyyn (171 000) ja tulvien uhrien uudelleensijoittamiseen (2 000)…”
Sen lisäksi, että Luiz Inácio saavutti hieman yli 1/3 aiotusta tavoitteesta ja oli asuttanut vähemmän perheitä kuin maansa myyjä FHC. Luiz Inácio antoi siis hyvää esimerkkiä häntä seuraaville, kuinka palvella suurtilallisia ja pettää talonpoikaismassat. Hänen oppipoikansa Bolsonaro ei anna hänen valehdella. Myös Amazonian julkisten maiden laillinen luovutus suurtilallisille, Bolsonaron käytäntöjen mukaisesti, tulee Luiz Inácion toimesta maaliskuussa 2008 tehdystä väliaikaisesta toimenpiteestä 422, josta sitten tehtiin 1.päivä elokuuta vuonna 2008 laki nro 11.763. Tuo laki on räikeä loukkaus Brasilian perustuslakia kohtaan (tätäkään STF ei ole vastustanut), jolla sallitaan avoimesti maata varatavien suurtilallisten laillistaa omaisuutensa. Lain voimaan tuloon asti julkista maata asuttaneella oli ollut oikeus enimmillään 300 hehtaariin, ja loput valtion täytyi takavarikoida maattomien perheiden asuttamiseksi. Luiz Inácio nosti tämän rajan 1 500 hehtaariin. Professori Ariovaldo sanoi tuolloin: “… Siten yhteensä lähes 183 miljoonan hehtaarin alue julkista maata luovutettiin suurmaanomistajille.
Imperialismin agentin Luiz Inácion, korruptoituneen unionisti Lulan, maanpetos
“Hallituksen maareformin” haudankaivaja oli Luiz Inácio. Hän väitti, että Brasiliassa olisi tilaa sekä pientalonpojille että suurtilallisille. Hän kutsui suurtilallisia sankareiksi. Hän ei arvostellut (kuten oli luvannut) FHC:n väliaikaista toimenpidettä, joka esti miehitettyjen maiden tarkastuksen niiden jakamiseksi. Hänellä oli keskeinen rooli keskusteluissa talonpoikaisliikkeen kriminalisoimiseksi. Silloin kun Luiz Inácio oli tasavallan presidenttinä, hän on sitä mieltä että kansanjoukkojen toiminta Pernambucon tapahtumissa oli rikos. Pernambucossa suurtiallisten pyssymiehet hyökkäsivät talonpikien kimppuun, ja talonpojat eliminoivat näistä hyökkääjistä kolme. Tuosta taistelusta Luiz Inácio, yhdessä sellaisten olioiden kanssa kuin kongressin presidentti José Sarney ja STF:n puheenjohtaja Gilmar Mendes, sanoi monopolilehdisölle antamassa haastattelussa: “Älä väitä minulle, että se oli laillista itsepuolustusta.”
Lula perusti maaseutuväestölle valitustoimiston, houkutellakseen talonpojat neuvottelupöytään. Hän sai talonpoikaisjohtajista tottelevaisimmat toimittamaan sotilaspoliisin tuhoamisryhmille ja suurtilallisten pyssymiehille, niiden talonpoikien nimet jotka eivät antautuisi. Hän loi Kansalliset Turvallisuusjoukot, jotka ovat siitä lähtien toimineet vallankumouksellista talonpoikaisliikettä vastaan. Hän lähetti armeijan ja kansallisjoukot taistelemaan LCP:tä ja talonpoikia vastaan, kun talonpojat takavarikoivat Etelä-Parassa yhdeltä UDR:n perustajalta, Jairo Andradelta suurtilan, jolla pidettiin orjia. Lula järjesti myös yhden alueen suurimmista sotilasoperaatioista mahtavia araguaiasissejä vastaan käytyjen kampanjoiden aikana. Parassa hän yhdessä Ana Júlia Carepan (PT) kanssa antoi tuhansia hehtaareja metsää Santarémin alueella metsäteollisuuden vapaaseen käyttöön.
PT:n hallituksen alaisuudessa murhattiin raa’asti LCP:n johtajia ja aktivisteja sekä talonpoikaisliikkeen militantteja joukkoja. Syvä viha jota Lula ja hänen puolueensa tuntee LCP:tä kohtaan johtuu kahdesta syystä: 1) ne haluavat imarrella suurtilallisia, eli “eliittiä”. Tämä on erityisen halpamaista koska Lula puolueineen väittää joukoille, taistelevansa “eliittiä” vastaan ja näyttelee “vasemmistolaista”. 2) koska vallankumoukselliset pyrkivät paljastamaan hänet ja hänen puolueensa. Luiz Inácio toimi myös alkuperäiskansoja vastaan kieltäytymällä tunnustamasta heille pyhiä, heidän esi-isiensä maita. Jäljellä olevia quilomboloja kohtaan hän esitti yhteistyöhaluista ja yritti yllyttää massat massoja vastaan (quilombolot vs. taisteleva talonpoikaisliike).
Agraarivallankumous lakaisee pois kaiken tämän roskan, tuhoaa suurtilallisten vallan ja antaa maan niille, jotka siellä työskentelevät!
Kaikesta tästä johtuen ei ole yllättävää, että Luiz Inácion ja Bolsonaron hyökkäykset ja syytökset toisiaan vastaan ovat tyyppiä “pata kattilaa soimaa”. Tämä antaa hieman maailmanlopun kuvan tietämättömille, mutta olemme byrokraattisen kapitalismin ja imperialismin aikojen lopussa. Vaakalaudalla ei ole tämän valheellisen demokratian pelastaminen, sillä se perustuu maanomistuksen keskittymiseen, vientiin tarkoitettuun alkutuotantoon, luonnonrikkauksien luovuttamiseen imperialismille ja kansan hyvinvointimuruille, talutusnuorana kansalle. Tällä byrokraattisella kapitalismilla ei ole pelastusta, mutta jos sitä ei kukisteta, se aiheuttaa edelleen epäonnea kansalle ja koko kansakunnalle. Brasilia ei ole maa, kuten jotkut uskovat, jossa poliittisella järjestelmällä menee väliaikaisesti huonosti, taloudella menee väliaikaisesti huonosti ja suurtilallisilla sattumalta menee hyvin. Suurtilallisilla “menee hyvin” sen vuoksi, koska Brasilialla menee huonosti. Suurtilallisilla “menee hyvin”, koska imperialistinen suunnitelma tälle banaanitasavallalle, on kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä syventää asemaamme puolisiirtomaana.
Jos aikoina, jolloin kriisi oli lievempi, vaalifarssi saavutti vain huteria ja ohimeneviä tuloksia, niin tällä kertaa tulokset ovat vieläkin huonompia. Kriisi pahenee, kurjuus lisääntyy, sota kansaa vastaan kiihtyy, omaisuuden haltuunotot lisääntyvät ja joukkomurhia tehdään entistä enemmän, ja tämä inhottaa kaikkia. Tämän edessä kaikki nämä valheet kumotaan salamaniskuilla, kun kansa räjähtää kärsivällisyytensä loputtua, joka on jo ylittänyt rajansa.
Tämä on todellisuutta. Kaiken kaikkiaan vaalifarssin suuria hyötyjiä ovat imperialismi, suurporvaristo ja suurtilalliset. Ketä tahansa äänestäminen merkitsee ääntä tämän järjestelmän säilyttämisen puolesta ja sen ymmärtämättä jättämistä, että järjestelmä on mätä, vaatii kaatamista ja että massat taistelevat ja voivat voittaa. Rondonian talonpojat osoittivat tämän kukistamalla röyhkeän roiston talonpoikaistaisteluissa vuosina 2020 ja 2021 Rondoniassa. Taistelut, joita lehdistömonopoli yritti piilottaa suojellakseen suurtilallisia, jotka varastavat maata liitolta ja ovat luonnon tuhoajia, joita tämä sama lehdistö Network Globon johdossa väittää demagogisesti puolustavansa.
Kohottakaamme punalippumme yhä korkeammalle! Agraarivallankumous tulee voittamaan!
Älä äänestä! Taistele!
Kauan eläköön agraarivallankumous!
Köyhien Talonpoikien Liiton kansallinen komissio – Brasilia
Syyskuu 2022