Ruotsin 2018 vaaliboikottikampanjassa todettiin parlamenttivaalien olevan “valinta ruton ja koleran välillä”.
Suomalaiset kommunistit ovat aktiivisesti toimineet eri tavoin porvariston diktatuurin vaaleja vastaan. Osa tätä on ollut marxilais-leniniläis-maolaisen boikottilinjan esittäminen joukoille, mutta samalla on myös syvennetty ymmärrystä vaaleista ja siitä, miten työväenluokka suhtautuu niihin.
Eräs kampanjan havainto on, että äänestysaktiivisuus tulee mahdollisesti hieman nousemaan. Syitä tähän ei ole vaikea etsiä. Vuonna 2015 aloittanut Sipilän hallitus on herättänyt poikkeuksellisen suurta vihaa laajalti väestössä, mitä on käytetty hyväksi äänestäjien mobilisoimisessa.
Työväenluokan oikeutettuun suuttumukseen ovat onnistuneet tarttumaan eritoten sosialidemokraatit ja perussuomalaiset. Sosialidemokraattien suhteen kyse on siitä, että he ovat onnistuneet esittämään politiikkansa työväenluokalle edullisempana vaihtoehtona, kun taas perussuomalaisia äänestävistä työläisistä monet tunnustavat suoraan, etteivät kannata puolueen politiikkaa vaan äänestävät sitä protestina.
Sosialidemokraatit ja perussuomalaiset toimivat porvariston diktatuurin varaventtiileinä, kun ne hukuttavat joukkojen oikeutetun vihan vaaliuurniin. Tämä seikka vahvistaa marxilais-leniniläis-maolaisen boikottilinjan ainoaksi oikeaksi linjaksi suhteessa porvariston diktatuurin vaaleihin nykyisenä historian aikana, eikä äänestysaktiivisuuden mahdollinen kasvu muuta tätä faktaa, vaan entisestäänkin vahvistaa sitä.
Tulevaisuudessa suomalaisten kommunistien on parannettava ymmärrystä siitä, miten porvariston diktatuurin varaventtiilit pystytään paljastamaan joukoille. Sosialidemokraattien mukanaolo seuraavassa hallituksessa tulee auttamaan tätä työtä. Toiseksi on hankittava tarkempaa käsitystä siitä, miten työväenluokan eri kerrokset suhtautuvat vaaleihin ja porvariston diktatuurin varaventtiileihin.
– Toimitus