Selvitysryhmän puheenjohtaja ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä
Imperialismin kriisiytyessä ja Suomen talouden ajautuessa taantumaan, porvaristo joutuu pohtimaan erilaisia keinoja pääomansa suojelemiseksi. Niin sanotun koronakriisin seurauksena, lomautukset ja irtisanomiset ovat historiallisen korkeita, joista osa on aiheutunut akuutista koronatilanteesta, kuten ravintoloiden ja kauppojen sulkemisesta. Todellisuudessa pahin on vielä edessä. Tämän puolesta puhuvat suunnitteilla olevat leikkaukset ja työehtojen heikennykset, kuten myöskin teollisuuden umpikujaan ajautuminen.
Toistaiseksi eniten lomautettuja on kaupan, teollisuuden, majoitus- ja ravintolapalveluiden aloilla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maaliskuun puolivälin jälkeen on lomautettu yli 200 000 työntekijää ja irtisanottuja on 20 000. Vuoden 2008 finanssikriisin lomautusluvut olivat tätäkin pienemmät.
Teollisuuteen kriisi on vasta leviämässä. Metsäyhtiö Stora Enso ja konepajayhtiö Wärtsilä kertoivat heikentyneistä tuloksista. Teollisuussijoitukset ovat teettäneet kyselyn, jonka mukaan koronakriisi on vähentänyt liikevaihtoa kaikilla teollisuuden aloilla. Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras ennustaa, että: ”Teollisuus tulee olemaan syvissä ongelmissa toisella ja kolmannella kvartaalilla [huhti-syyskuussa]”. Teollisuusyritysten toimintaa vaikeuttaa esimerkiksi esteet koneiden asentamisessa ja liikkumisrajoitusten aiheuttamat ongelmat ylläpidon palveluissa.
Suomessa teollisuusyritykset, jotka ovat kytköksissä turismiin ja matkailuun, kokevat kovan kolauksen. Tällaisiin yrityksiin kuuluvat mm. suomalaiset telakat. Maailman kahden suurimman risteily-yhtiön Carnivalin ja Royal Caribbeanin tulevaisuus näyttää synkältä. Synkältä näyttää myös esimerkiksi Suomen meriteollisuuden keskipisteen Meyerin telakan tulevaisuus, jos risteilyalus-yhtiöt kaatuvat. Meyer on laajentanut YT-neuvotteluja jo nyt 450 työntekijän irtisanomiseksi, ja se lomauttaa sekä osa-aikaistaa 900 työntekijää.
Suomen talouden tuottavuuden ja työllisyyden nostamiseksi, työelämäprofessori Vesa Vihriälä kumppaneineen ovat esittäneet ‘lääkkeensä’ hallitukselle. Paketti on kolmivaiheinen, jossa kahdessa ensimmäisessä keskitytään valtiomonopolistiseen kapitalismiin, jolloin valtio antaa suoraa tukea yrityksille, rahoittaa tie- ja ratahankkeiden aloittamista ja asuntorakentamista. Muutaman vuoden päästä siirrytään kolmanteen vaiheeseen, niin kutsuttuun ‘kipupakettiin’. Tällöin hillitään velkaantumista sopeuttamalla, joka tarkoittaa erilaisia leikkaustoimia ja työehtojen heikennyksiä. Vihriälän työryhmä haluaa muun muassa ehkäistä työmarkkinoilta ennen eläkeikää vetäytymistä ja lisätä paikallista sopimista työpaikoilla.
Vihriälän raportin mukaan julkisen talouden sopeuttamisen täytyy alkaa viimeistään vuonna 2023, jolloin järjestetään myös seuraavat eduskuntavaalit. Tämä tarkoittaa sitä, että Marinin hallitus ja hallituspuolueet pesevät kätensä, ja seuraava hallitus väristä riippumatta aloittaa leikkaustoimet. Talouskriisin syventyessä porvariston on otettava kovemmat keinot käyttöön, jolloin taloudellisen ahdingon taakan loppuen lopuksi kantaa kansanjoukot. Lomautuksia ja tulevia leikkuksia ei voi hyväksyä ”yhteisen hyvän” nimissä. Emme ole samassa veneessä, vaikka porvaristo ivallisesti näin kuuluttaakin.