Chilessä, kansanjoukot ovat joutuneet maksamaan kovan hinnan koronapandemiasta niin taloudellisesti, poliittisesti kuin terveydellisestikin. Monet ovat menettäneet työpaikkansa, kun valtio on asettanut kovia sulkutoimia. Tämän seurauksena joukot näkevät nälkää, eivätkä he saa hankittua elantoa. Köyhä kansa on protestoinut ympäri Chileä, etenkin pääkaupunki Santiagossa.Taistelut ovat luoneet edelleen uskoa sen puolesta, että proletariaatti tulee murskaamaan imperialismin ja patriarkaalisen sorron. Joukot ovat ymmärtäneet, että on heidän tehtävänsä kääntyä luokkasolidaarisuuden puoleen ja taistella vaatimustensa puolesta. Kansa on osoittanut solidaarisuutta keskenään ja he ovat organisoineet kansankeittiöitä.
Kansankeittiöillä on pitkä perinne työtaisteluissa. Chilessä ensimmäinen kansankeittiö perustettiin 1900-luvun alussa, jolloin salpietari-työläiset organisoivat useita lakkoja ja vaativat parempia elinoloja. Naiset olivat perinteisesti vastuussa keittiöistä ja naiset päättivät lakkojen alkamisajan. Erityisesti Chile muistaa toveri Teresa Floresia, joka ajoi ”Suljettujen keittiöiden lakkoa” ja edisti miesten mobilisaatioihin osallistumista. Naiset ovat läpi 1900- luvun ollut vastuussa kansan ruokkimisesta. 80-luvulta on viimeisin proletariaatin muisto kansankeittiöstä, kun sotilas-diktatuurin aikana naiset johtivat vastarintaa taisteluissa sekä diktatuurin lakkauttamiseksi että nälän ja työttömyyden lopettamiseksi.
Naisten vahva rooli keittiössä on osa patriarkaalista sortoa, jolloin naisten harteille kaatuu tuotannollisen työn lisäksi rasittavat kotityöt. Silti naiset eivät anna kansan nähdä nälkää ja he jatkavat edelleen tänä päivänä itsensä organisoimista sortoa vastaan. Chilessä naiset ovat esittäneet kutsun heidän tukemiseksi ja roolien vaihtamiseksi kansankeittiöissä, jotta naisten kaksinkertainen sorto ei kasva entisestään. He vaativat, että rakentaessaan tietään sosialismin kautta kommunismiin, kotityöt ja toiminta, joita kansa vaatii, jakautuisivat yhteisvastuullisesti. Naisten ja miesten tulee taistella rinnakkain patriarkaatin, nälän ja kapitalismin murskaamiseksi, sillä patriarkaalinen sorto on osa luokkasortoa. Siksi, naisten ja miesten välinen todellinen tasa-arvo on saavutettavissa vasta, kun porvariston valta vaihtuu proletariaatin valtaan, kun sosialismin kautta ihmiskunta astuu lopulta kommunismiin.