Hankamäen teos ja naisviha Suomessa

Jukka Hankamäki perussuomalaisten poliittisessa tilannekatsauksessa Helsingisssä.

Kuvassa naisvihamielisen- ja rasistisen kirjan julkaissut Jukka Hankamäki.

Viime viikolla mediassa heräsi kohu sosiaalipsykologi ja filosofi Jukka Hankamäen uudesta teoksesta Totuus kiihottaa. Perussuomalaiset julistivat kirjan ajastuspajassaan, mutta myöhemmin joutuivat kohun takia toteamaan, että teos ei edusta Perussuomalaisten kantaa. Hankamäen ”tieteelliseen tutkimukseen” perustuva teos sisältää avoimen naisvihamielisiä ja rasistisia väitteitä. Ongelmana ei ole kuitenkaan vain Hankamäen tapaiset avoimesti sovinistiset henkilöt tai Perussuomalaiset, vaan ongelman juuri löytyy porvarillisesta ja patriarkaalisesta yhteiskunnasta.

Hankamäen väitteet eivät ole uusia vaan hän on esittänyt niitä jo ainakin 2000-luvun alkupuolelta asti. Tekstikokoelmassaan Filosofiset viuhahdukset: Populaarifilosofisia tekstejä sekseistä, vallasta ja filosofisista liikkeistä, Hankamäki tukee sanoillaan kansallismielistä Suomen Sisua, kirjoittaa naisen olemuksesta lihallisena olentona, asettaa feminismin pyrkimyksen olevan naisten suosimisessa miesten yli ja kiistää naisten alisteisen aseman yhteiskunnassa. Hankamäki kirjoittaa pitävänsä ongelmallisena heteromiesten alistuneisuutta naisiin nähden ja naisten seksuaalista estoisuutta. Kohukirjassa Hankamäen muita absurdeja väitteitä ovat väitteet siitä, että valkoinen mies ei voi syyllistyä raiskaukseen ja, että “lutkanarsistit”, joilla hän viittaa naisiin, käyttävät seksuaalista valtaa alistaakseen miehiä. Hänen mukaansa valtamedia, ja jopa koko yhteiskunta on naisten talutusnuorassa.

Viime vuosikymmenen lopulla kohua herätti myös sosiologi Henry Laasanen samanlaisilla naisvihamielisillä väitteillä. Laasanen asettaa vastaavalla tavalla kuin Hankamäkikin, naisen ikään kuin etuoikeutettuun asemaan, syystä, että naisella on hänen mukaansa seksuaalista valtaa, jolla se alistaa miehiä. Myös Kristillisdemokraattien vuonna 2019 eduskuntavaaliehdokkaana ollur Tapio Puolimatka on letkauttanut teoksessaan hyvin kyseenalaisia ajatuksia mm. vihapuhe- käsitettä vastaan, joka oikeuttaa kaikenlaiset taantumukselliset ajatukset ”demokratian nimissä”.

Kaikki nämä väitteet ovat valheellisia ja niiden yksi tarkoitus on vahvistaa nykyisen yhteiskunnan taantumuksellisimpia tendenssejä. Suomessa naisten kohtaama väkivalta on Euroopan huippua. Taantumuksellisilla väitteillä pyritään lisäämään työväenluokan riiston ja sorron voimistamista. Hankamäen ja ideologisten kollegoiden ajatuksista tulee pienin ja hitain askelin hyväksyttävämpiä yhteiskunnassa. Tämä on fasisoitumisen prosessia. Kaikenlaiset naisvihamieliset ja fasistiset ajatukset pyrkivät edelleen heikentämään naisten asemaa ja lisäämään proletariaatin kahtiajakoa miehiin ja naisiin, suomalaisiin ja maahanmuuttajiin.Tämä heikentää työväenluokan yhtenäisyyttä ja taistelua sortavaa luokkaa vastaan.

On tärkeää nähdä yhteiskunnan yleinen fasisoituminen, joka Suomessa tapahtuu hitaasti ja salakavalasti. Liberaalit esiintyvät tällaisten Hankamäen kirjan tapaisten kohujen keskellä edistyksellisinä, jopa Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-ahokin näyttäytyy maltilliselta ja suvaitsevalta. Halla-ahohan tunnusti Perussuomalaisten nuorten Toni Jalosenkin olevan ajattelematon julistaututessaan avoimesti fasistiksi. Fasistinen agenda edistyy, kun samankaltaisissa tapauksissa kaikkein radikaalisimmat ainekset rajataan ulos ja vähitellen muut porvarilliset ainekset yhtyvät. Tämä näkyy Toni Jalosen ja Ano Turtiaisen erottamisina ryhmistä. Aiemmin pahaksi luokiteltu Timo Soini on muuttunut hyväksi tyypiksi, samalla kun paha Halla-aho on noussut politiikassa. Jälleen kuvio näkyy tilanteessa, jossa Halla-ahosta ollaan tekemässä hyvää tyyppiä, kun verrataan puolueen avoimesti radikaaleihin aineksiin, kuten edellä mainittuihin Toni Jaloseen, Ano Turtiaiseen ja Jukka Hankamäkeen. Yhteiskunnan fasisoitumisen prosessissa, jopa nämäkin henkilöt voivat näyttäytyä tulevaisuudessa hyviltä tyypeiltä.

Liberalismin fasisoituminen niin ikään näkyy nykyisenkin hallituksen valmiuslain asettamisessa,jossa kiellettiin kansalaisilta perusoikeuksia, kuten mielenosoittamisoikeus ja liikkumisoikeus. Tästä ihmisoikeus professori Martin Scheinin on esittänyt kritiikkiä perustuslakiblogissaan. Liberaalien puheet ”antifasistisen konsensuksen” etenemisestä merkitsevät tuen antamista liberalismin fasisoitumiselle, jos ja kun rasismi ja naisvihamielisyys ymmärretään ikään kuin irrallisena asiana porvarillisesta yhteiskunnasta. Nykyinen hallitus on antanut hyväksyntänsä “Suostumus 2018” -kansalaisaloitteelle, jonka vaatimus on kiistämättä oikeutettu. Tämä kansalaisaloite ja muut pienet juridiset muutokset eivät kuitenkaan poista itse ongelmaa, naisiin kohdistuvaa seksuaalista – ja muuta väkivaltaa. Pienet juridiset muutokset ovat ainoita asioita, joita liberaalit kykenevät tai edes haluavat tehdä naisten hyväksi.

On selvää, että liberalismi ei voi vapauttaa meitä fasismista, sovinismista ja misogyniasta. Emme voi tukea liberaalia “teoriaa” kasvavasta antifasistisesta konsensuksesta, jonka ytimenä on todellisuudessa vanhan kapitalistisen, imperialistisen, sovinistisen ja patriarkaalisen yhteiskunnan puolustaminen. Sovinismi ja rasismi eivät missään tapauksessa ole irrallaan porvarillisesta yhteiskunnasta. Kaikkein räikeimmin ja avoimimmin tällä hetkellä porvarillista puolueista Perussuomalaiset edustavat näitä taantumuksellisia ilmentyimä, mutta yhteiskunnan fasisoitumisen prosessissa, ja muka kasvavan ”antifasistisen konsensuksen” prosessissa, fasistisia tendenssejä voi edustaa puolueet väristä riippumatta. Niin kauan kuin elämme luokkayhteiskunnassa tulee olemaan suoranaista naisvihaa ja työväenluokan yhtenäisyyden hajauttamisen pyrkimyksiä. Vain ja ainoastaan koko työväenluokan järjestäytyessä,  sosialistisen vallankumouksen kautta, ja prosessissa, jossa sosialismista siirrytään kommunismiin, tulee naisiin kohdistuva viha ja sorto murskatuksi.

This entry was posted in Uutiset. Bookmark the permalink.

Leave a Reply