Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan epidemian hoito on talouspolitiikkaa, eikä valtio voi elvyyttää yhtä paljon kuin keväällä.
On jälleen aika käsitellä imperialismin kriisiytymistä ja niin kutsuttua ”koronakriisiä” imperialistisen Suomen kannalta ja kansanjoukkojen kannalta. Mitkä ovat talouden näkymät? Onko tulossa niin sanottu toinen aalto? Käsittelyssä on myös uutiset, jotka koskevat valtiontaloutta, työtä- ja kansan toimeentuloa, maskeja ja rajoituksia. On nähtävä, että pandemia ja maailmantalouden tilanne on todenteolla pahenemassa, joka väistämättä vaikuttaa myös Suomen talouteen.
Ensin, epidemian tilanteesta yleisesti Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan suomalaisyritykset arvioivat suhdanteen heikentyneen entisestään ja näkymät näyttävät synkältä syksyä ajatellen. Sen mukaan ”koronakriisi” kohtelee toimialoja hyvin eri tavalla. Palveluala palautuu sen mukaan rajoitustoimien helpottaessa ja kaupan ala on pärjännyt verraten hyvin. Teollisuudessa ja rakennusalalla imperialismin kriisi on kärjistymässä.
Ennuste teollisuusalan synkästä tulevaisuudesta on ollut tasaisesti esillä porvarillisessa mediassa. Teknologiateollisuudenkin mukaan syksyn tilanne näyttää huonolta, vaikka toista koronavirusaaltoa ei tulisi. Onkin muistettava, että korona ei itsessään aiheuta talouskriisiä, vaan, kuten Marx on sanonut, (talous)kriisit ilmaantuvat sykleinä, tasaisin aikavälein, jotka ovat seurausta ylituotannon kriisistä. Siinä kärjistyy ristiriita ylitsepursuavan rikkauden, tuotantovoimien ja laajojen kansanjoukkojen rajallisen kulutuskyvyn, köyhyyden välillä. Koronapandemia osoittaa miten imperialismin aikakautena ei ole mahdollista pitää huolta kansanjoukkojen terveydestä ja elämästä.
Koronan toinen aalto on voimissaan Euroopassa ja maailmalla, eikä edes ensimmäisestä aallosta olla vielä selvitty. Suomeen toinen aalto on tulossa tai joidenkin analyysien mukaan se on jo aluillaan. Helsingissä nähtiin ennennäkemätön tilanne, koronaneuvontapuhelin ruuhkautui ja testijonot ovat venyneet parin päivän mittaisiksi. Helsingin Sanomat kertovat tapauksesta, jossa sote-alalla työskentelevä yritti saada itselleen varattua aikaa koronatestiin, takaisinsoiton tullessa aamuyöllä neljän aikaan. Tämä osoittaa kuinka valmistautumattomia Suomessa ollaan jälleen kerran. Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen arvion mukaan, syksyllä testaaminen voi ruuhkautua uudelleen, kun etätyörajoitukset puretaan ja nuhakuumeaika alkaa.
Sairaaloiden kapasiteetteja ja valmistautumattomuutta kuvaa hyvin kommentti: ”Kyllä se valitettavasti näyttää siltä, että joka viikko tilanne huononee. Keskiviikon 29 tartuntaa näyttää tosi huonolta. En usko, että selviämme ilman rajoitustoimia…´´. 29 tartuntaa on hyvin pieni määrä, eikä HUS usko selviävänsä edes näin pienten lukujen tullessa ilmi. Myös Jyväskylässä, Turussa ja Tampereella on ollut päivien mittaisia jonoja koronavirustesteihin, Jyväskylässä on voinut joutua jonottamaan jopa viikon.Sairaaloiden hoitojonojen uskotaan pidentyvän syksyllä entisestään. Tällä hetkellä yli puoli vuotta odottaneiden jonot ovat kasvaneet kuusikertaiseksi HUSin alueella kesä-heinäkuussa.
Ahdinkoa on sairaaloiden lisäksi kunnilla. Moni kunta lomauttaa syksyllä opettajia, joka OAJ:n mukaan estää keväällä etäopetuksen ja koulujen sulkemisen seurauksena syntyneiden oppimisvajeiden tasaamista. Jo helmikuussa uutisoitiin kuntatalouksien synkistä luvuista. Helsinki eroaa tässä muista kunnista 400 miljoonan positiivisella tuloksella.
Tänä vuonna yli 500 000 nuorta ja nuorta aikuista eivät ole saaneet töitä edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen blogissa kirjoittaneen Pertti Taskisen mukaan finanssikriisin jälkeen vuonna 2010 tilanne näytti yhtä huonolta kuin tänä vuonna. Suhdannevaihteluiden seuraukset näkyvät vahvimmin nuorten työllistymisessä, jotka ovat vasta astuneet työelämään.
Meyer Turku ilmoitti yt-neuvottelujen tuloksista, jossa 166 jää ilman työtä. Myös vaatealalla on näkyvissä irtisanomisia ja lomautuksia. Marimekko, Nanso ja H&M on ilmoittanut lomautuksista. H&M lisäksi on osa-aikauttanut kaikki työntekijänsä. Helsingin Sanomat kertovat vaatealalla työskentelevien ongelmista, mm. taukojen pitäminen on vaikeutunut huomattavasti henkilöstön vähennyksien seurauksena. Pamin mukaan kaupan alalla on usein nuoria töissä, jotka tekevät osa-aikaista työviikkoa. Nuorina ja kokemattomina voi olla vaikea vaatia oikeuksiaan, eikä työntekijät halua leimautua ”hankaliksi työntekijöiksi”.
Lähes koko Suomessa on nyt annettu maskisuositus. Ongelmana on kuitenkin se, että maskien hinnat ovat melko korkeat, eikä syvimmillä joukoilla ole laittaa 70-200 euroa ylimääräistä rahaa kuukaudessa maskien ostamiseen. Tämä hinta on paljon myös ihan hyvin toimeentulevallekin työläiselle. *Toisaalta, kunnat ovat alkaneet jakamaan kasvomaskeja. Ainakin Turussa, Jyväskylässä ja Helsingissä jaetaan kasvomaskeja ilmaiseksi. Siksi, spekulaatio maskien taloudellisesta taakasta on jokseenkin epätosi.*
Rajoituksia on nyt purettu, mutta koronaviruspandemian pahentuessa on keskusteltu uusista rajoituksista. Pääministeri Sanna Marinin mukaan uusien rajoitusten asettaminen on mahdollista, mutta niiden ”inhimillinen ja taloudellinen hinta on kuitenkin kova”. Myös valtiovarainministeri Matti Vanhasen lausunto puoltaa tätä, rajoitukset ovat liikaa taloudelle. THL:n mukaan emme kuitenkaan selviä ilman rajoitustoimia.Näyttää siltä, että uusien kovien rajoitusten asettaminen on liian kova isku porvaristolle. Tämän takia osittain koronaviruksen taltuttaminen on asetettu joukkojen vastuulle mm. maskisuositusten muodossa.
* Korjaus spekulaatioon kasvomaskien taloudellisesta taakasta tehty 17.8.2020.