Namibia: Mielenosoituksia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan

Namibiassa nuoret ovat mobilisoineet mielenosoituksia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kansa raivoistui kun poliisi löysi satamakaupunki Walvis Baysta 20-vuotiaan huhtikuussa kadonneen Shannon Wasserfallin jäännökset. Marssseja on ollut Windhoekissa ja muissa Namibian kaupungeissa. Eräs aktivisti Tobias kertoi: “Haluamme vain mennä ulos taloistamme klo 18 jälkeen ja tuntea olomme turvalliseksi”.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja naismurhat on jatkuva ja iänikuinen ongelma Namibiassa ja ympäri maailman. Poliisille raportoituja väkivalta tapauksia on ollut Namibiassa alkuvuodesta kuukausittain vähintään 200 ja viimeisen 18 kuukauden aikana on ilmoitettu yli 1600 raiskaustapausta. Nämäkin ovat vain poliisille raportoituja tapauksia, todellisuudessa väkivaltaa ilmenee huomattavasti enemmän. Koronaviruspandemia ja rajoitukset ovat vaikeuttaneet naisten tilannetta entisestään, sillä monet ovat joutuneet elämään eristyksissä pahoinpitelijöidensä kanssa.

Mielenosoittajien laatimassa vetoomuksessa, kehotettiin viranomaisia julistamaan valtion hätätila naisiin kohdistuvan väkivallan vuoksi ja asetettamaan etusijalle seksuaalirikollisten ja murhaajien rangaistuslakien kiireellinen tarkistaminen. Lisäksi järjestö sisar Namibia, julkaisi sosiaalisessa mediassa 10 kohdan toimintasuunnitelman, jota hallitusta kehotetaan käyttämään.

Naisiin kohdistunutta väkivaltaa vastaan on kehitetty kaksi kansallista toimintasuunnitelmaa vuosina 2016 ja 2018. Suunnitelmat ovat olemassa, mutta niitä ei olla toimeenpantu. Pääministeri Saara Kuugongelwa-Amadhila sanoi sunnuntaina antamassaan julkilausumassa, että mielenosoittajien esittämälle vetoomukselle annettaisiin ”etusija”, ja korosti, että hallitus on “täysin samaa mieltä” kansalaisten kanssa siitä, että seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan suuri esiintyvyys maassa ”ei voi jatkua”.Vaikka hallituksen julkilausuma ei täyttänyt esitettyjä vaatimuksia, jotkut aktivistit pitivät tätä riittävänä. “Nyt voimme tehdä mielekästä yhteistyötä hallituksen kanssa”, sanoi aktivisti Tobias.

Voitte toki tehdä ”mielekästä yhteistyötä hallituksen kanssa” ja puuhailla niitä näitä, mutta tuleeko se parantamaan naisten asemaa tai lopettamaan väkivaltaa. Tuskinpa. Iät ja ajat naiset ovat vaatineet, että heihin kohdistuva väkivalta, raiskaukset, hyväksikäyttö ja murhat lopetettaisiin, mutta miksi sitten useista suunnitelmista, laeista, sopimuksista ja ohjelmista huolimatta sitä edelleen esiintyy? Naisten vaatimukset väkivallan lopettamiseksi ovat tietenkin oikein, mutta ratkaisun löytämiseksi on ymmärrettävä mikä on väkivallan lähtökohta. Naiset ovat kaksinverroin sorrettuja ja heihin kohdistuva väkivalta on luokkaväkivaltaa, se on kapitalismissa esiintyvää ja se on historiallisesti seurausta yksityisomaisuuden synnystä.

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole asia joka katoaa itsestään tai tekemällä vaatimuksia hallitukselle, joka välittää naisista vain voiton maksimoinnin välineinä tai, kun naiset ovat itse sortajan asemassa.Vain, kun naiset politisoidaan, mobilisoidaan ja organisoidaan kommunistisen puolueen johdosta, tulee naisiin kohdistuva väkivalta murskatuksi prosessissa, jossa proletariaatti vapautuu. Naisten on käytävä rinta rinnan taistelua miesten kanssa vallan valtaamiseksi proletariaatille.Väkivalta, jota naiset kohtaavat eivät katoa sosialistisen vallankumouksen seurauksena automaattisesti. Prosessi on pitkä, jota jatketaan kulttuurivallankumousten kautta kommunismiin asti. Prosessissa käydään kovaa luokkataistelua porvarillisia voimia vastaan, jotka haluavat palauttaa vanhan järjestyksen.

Sosialismissa naiset ja miehet ovat kuitenkin tasa-arvoisia monessa mielessä, kuten olemme nähneet sosialistisessa Kiinassa ja Neuvostoliitossa. Näissä naiset mm.vapautuivat kotiorjuudesta ja prostituutiosta, jotka esiintyvät kapitalismissa väistämättä, sillä naiset ovat kauppatavaraa ja naiset ovat velvoitettu hoitamaan kotia ja lapsia. Sosialismissa naiset osallistuvat sen sijaan poliittiseen elämään siinä missä miehetkin, rasittavat kotityöt ovat jakautunut tasapuolisesti ja lastenhoito on yhteiskunnallistettu.Sosialistinen vallankumous on ehdoton naisten ja proletariaatin vapautumiseksi. Tämän vuoksi, vaikka on oikein mennä kaduille vastustamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, luokkatietoinen feminismi, täten taistelu kapitalismia ja imperialismia vastaan on ainoa oikea vaihtoehto. Namibia tarvitseekin tänä päivänä ensiksi kommunistisen puolueen.

This entry was posted in Yleinen and tagged , . Bookmark the permalink.