Suojelupoliisille (Supo) harkitaan oikeutta palkata salaisia agentteja ja sisäministeriö on aloittanut lainvalmistelun salaisesta rekrytoinnista. Sisäministeriö on perustellut lakimuutosta suojelupoliisin muuttumisena tiedustelu-ja turvallisuuspalveluksi, sekä työturvallisuudella, sillä virkatehtävien suorittaminen vaikeutuu, jos henkilöä koskeva tieto on julkista. Supolle nykyään ainakin väitetysti haetaan virkoihin avoimesti ja niihin nimitetään avoimesti. Supo pyrkii agenttien avulla vahvistamaan siviitiedustelua ja laki mahdollistaa ulkomaisen tiedustelussa kohdemaan lainsäädännön rikkomista.Edelleen laki saattaisi mahdollistaa muiden poliisien tarvetta salaiseen rekrytointiin, toki tämä on ollut jo mahdollista aikaisemminkin. Supo on pyrkinyt rekrytoimaan satoja uusia työntekijöitä uusien tiedustelulakien tullessa voimaan.
Tiedustelulait tarjoavat Supolle laillisen oikeuden tiedustelun aloittamisesta ilman riippumattoman tuomioistuimen päätöstä, täten myös tiedustelusta ei ole velvollisuutta ilmoittaa tiedustelun kohteelle. Tiedustelulait oikeuttivat samalla tiedusteluviranomaisten tekeytyä toiseksi ihmiseksi ja murtaa salauksia. Terrorismilakia on myös muokattu siten, että ”terroristijärjestöjen” rahoittaminen on kriminalisoitu. Nyt terrorismilakeja pyritään koventamaan siten, että siihen sisällytetään erilaisia rikolliseksi nähtäviä tekoja, kuten avunantoa,koulutusta ja julkista tunnustamista. Itse terrorismi käsitteenä, kuten edellämainitut lainkohdat, ovat tarkoituksenmukaisesti epämääräisiä. Näin voidaan suomalaisen imperialismin eduksi tehdä vaivattomasti nopeita lainmukaisia päätöksiä ”terrorismin” torjumiseksi.
Suomalainen turvallisuuspoliisi on historiassa perustettu kommmunistien valvontaan ja kaiken vallankumouksellisen kitkemiseen Suomen turvallisuuspoliisin, Etsivän Keskuspoliisin (EK) ja Valtiollisen poliisin (Valpo) nimissä. Supoa on luonnehdittu ”vaikeasti hahmottettavaksi” ja kuten todettu, sen päätehtäväksi on todettu olevan ”terrorismin” vastustamisessa. Näin sen kommunisti-vastaisuus ei ole yhtä selkeästi ilmaistu kuin aikaisemmin historiassa. Valkoinen valta on tiedustelujärjestöjsensä kautta kuitenkin aina tarkkaillut ns. radikaalia vasemmistoa ja kommunisteja kansalaissodasta lähtien.
Terrorismilait ja ainakin lainmukaisesti uusi salainen rekrytointi, on nähtävä uuden fasismin kehittymisen prosessissa. Kansalaisten urkintaa lisätään ja valvontatoimet sementoidaan lailla. Samalla on pantava merkille, että ns. vanhaa fasismia edustavien ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen” (PVL) ja Soldiers of Odinin (SOO) tuomitseminen ”demokraattisen” hallituksen puolesta on silmän lumetta. Se voi nk. ”oikeistoradikalismia” tuomitsemalla säilyttää demokraattisen kulissinsa, mutta tehdä yhä fasistisempia toimia. Poliisi ja Supo onkin osa uuden fasismin haaraa, joka ei tällä hetkellä tunnusta pääuhaksi ”vasemmisto-ekstremismiä”, vaan tunnustaa avoimesti jihadistiset liikkeet ja nk. ”oikeistoradikalismin”. Sisäministeriö, joka ei suinkaan ole suvaitsevaisuuden ja demokratian puolustajana,(millaiseksi mm. sisäministeri Maria Ohisaloa maalaillaan), on nähtävä hallinnollisena linkkinä uuden fasismin edistämisessä.