Suomessa kytee toinen terveyskriisi

Suomessa on keväästä alkaen eri tavoin rajoitettu kansalaisten perusoikeuksia vedoten kansanterveyteen: koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ja riskiryhmään kuuluvien suojelemiseksi. Koronapandemian alla kytee kuitenkin toinen terveyskriisi: pitkään jatkuneen resurssipulan ja säästöjen vuoksi terveydenhuollon henkilökuntaa on jouduttu siirtämään tehtävistään esimerkiksi koronatestaukseen, ja jonot ovat kasvaneet, ”kiireettömät” hoidot viivästyneet, ennaltaehkäisevistä palveluista on leikattu – ja tämä tulee näkymään kansanjoukkojen terveydessä jopa tuntuvammin kuin itse koronavirus.

Pandemian aikana kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat yhdeksänkertaistuneet. Myös jopa kiireelliset syöpäleikkaukset ovat viivästyneet yli suositusten, johtuen osin siitä, että ihmiset ovat hakeutuneet myöhemmin lääkäriin kokien vaivansa koronaviruksen uhkaa vähäisemmäksi – korostuihan julkisessa keskustelussa keväällä huoli siitä, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei kestäisi pandemian tautihuippua ja tehohoitopaikkoja jouduttaisiin priorisoimaan, ja uskoteltiin, ettei lääkäriin kannata hakeutua ”turhaan”. Toisaalta viivästykset johtuvat siitä, että leikkauksia ei ole kertakaikkiaan voitu henkilöstön puutteen takia suorittaa ajoissa. Syöpien hoidossa oikea-aikainen diagnoosi ja hoito parantavat toipumisen mahdollisuutta merkittävästi. Henkilökunnan siirtäminen muihin tehtäviin on näkynyt myös esimerkiksi sydänsairauksien hoidossa: sydänsairauksien hoidossa tärkeät seurantakäynnit ovat viivästyneet ja hoitokontaktit ovat katkenneet, mikä voi olla kohtalokasta. Sydän- ja verisuonitaudit sekä syövät ovat yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa.

Pikkulapsia on rokotettu tänä vuonna vähemmän kuin aikaisemmin – tämä tulee siis näkymään väestön rokotesuojassa. Myös äitiys- ja lastenneuvolakäyntien määrässä on laskua. Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon käynnit vähentyivät myös merkittävästi. Nämä kaikki ovat palveluita, joiden avulla on mahdollista ennaltaehkäistä terveysongelmia tai niiden pahentumista.

Asunnottomien tilanne paheni erityisesti keväällä, kun heille tarkoitetut tilat sekä julkiset tilat olivat osittain kiinni – tämä siis tarkoitti, ettei kaikille ollut suojaa yöksi eikä peseytymis- ja lämmittelymahdollisuutta. Ruoka-apua ei myöskään jaettu entiseen tapaan, ja asunnottomien kanssa toimivat olivat huolissaan siitä, alkaako ihmisiä kuolla nälkään kaduilla! Keväällä myös suljettiin päihdeongelmaisten päiväkeskuksia, mikä johti siihen, että huumeiden käyttäjät siirtyivät kaduille. Kaduilla kiertävät päihdetyöntekijät ovat raportoineet, että huumeidenkäyttäjien kunto on usein aikaisempaa huonompi. Arvioidaan myös, että lomautukset ja työttömyyden kasvu saattavat näkyä pian asunnottomuudessa, ja että nuorten asunnottomien määrä on lisääntynyt. Näin Suomessakin imperialistisen järjestelmän kriisi sysää ihmisiä kurjuuteen.

THL:n mukaan poliisin perheväkivaltaan liittyvät hälytykset lisääntyivät keväällä. Lastensuojelusta on raportoitu, että keväällä lastensuojeluilmoitusten määrä putosi, eli ongelmat perheissä jäivät piiloon. Lisäksi esimerkiksi Vantaalla sosiaali- ja kriisipäivystyksessä perheväkivaltaan ja vanhempien päihteidenkäyttöön liittyvät päivystyskäynnit lisääntyivät. Patriarkaalinen sorto ei ole hävinnyt minnekään, vaikka porvaristo puhuisikin kauniisti tasa-arvosta – erityisesti naisiin kohdistuva perheväkivalta on sen eräs ilmenemä, ja sen kasvu osoittaa, miten kriisi on iskenyt erityisesti naisiin ja lapsiin.

Koronaviruksen aiheuttama terveysuhka on todellinen, mutta porvaristo on haluton ja kyvytön todella puuttumaan siihen. Imperialistisen järjestelmän kriisi syvenee ja talouskriisiä pyritään purkamaan joukkojen niskaan vedoten viruksen aiheuttamaan poikkeukselliseen tilanteeseen. Terveyserot tulevat kasvamaan: ne, joilla on varaa, voivat hakeutua hoitoon yksityiselle, mutta kansan enemmistö joutuu kärsimään vaivojensa kanssa. Tilanne tulee jatkumaan vielä pitkään: jonojen purkaminen kestää kauan ja vaatisi lisää resursseja julkisiin palveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi “hoitovelan” olevan perusterveydenhuollossa n. 200-250 miljoonaa euroa ja erikoissairaanhoidossa jopa 900 miljoonaa euroa, ja STM:n hallitusneuvos Katri Makkonen pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa erilaisia hoitoja joudutaan ”priorisoimaan” – eli luvassa on kylmää talouskuripolitiikkaa kansanterveyden kustannuksella.

Suomen valtio on myös ottanut 10 miljardia euroa “koronavelkaa”, jolla olisi tarkoitus paikata ”koronan aiheuttaman” talouskriisin vaikutuksia. Velkarahasta isoin osa (2,5mrd. euroa) vilahti yritystukien muodossa porvariston taskuun. Korona ei myöskään aiheuttanut talouskriisiä, joka on liikatuotannon kriisi ja ominainen mätänevälle imperialistiselle järjestelmälle. Tämä elvytykseen otettu velka on vain keino vahvistaa finanssipääoman yliotetta – tasoittaa tietä pääomien uudelleenjärjestelylle. Julkisuudessa poliitikot puhuvat huolestuneesti valtionvelan kasvusta, ja tällä todennäköisesti tullaan oikeuttamaan yhä rajummat leikkaukset kansanjoukkojen hyvinvointiin tulevaisuudessa. Porvaristo ei tule koskaan toteuttamaan terveydenhuoltoa niin, että se todella palvelisi kansanterveyttä. Näemme, kuinka jokainen kriisi kutsuu porvariston diktatuurin hallituksia leikkaamaan ja yksityistämään, alistamaan kansanterveyden finanssipääoman eduille ja voitontavoittelulle.

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.