Suomalaisten monopolien tytäryhtiöt maailmalla

Porvariston valtion tilastokeskus on julkaissut 29. huhtikuuta tilastotietoa suomalaisten monopolien tytäryhtiöistä ulkomailla vuodelta 2019. Tytäryhtiöt muodostavat siis konsernin emoyhtiön kanssa, joita hallitsee siis sama pääoma ja porvari(t). Siirrytään tarkastelemaan tilastoja.

Suomalaisia tytäryhtiöitä on maailmalla yhteensä 5390 kappaletta ja niiden liikevaihto on yhteensä yli 200 miljardia euroa. Kaikkien suomalaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2019 430 miljardia euroa2. Se tarkoittaa sitä, että 46,7% suomalaisten yritysten liikevaihdosta syntyy ulkomailla tytäryhtiöissä, vaikka vain 1,5% kaikista yrityksistä sijaitsee ulkomailla! Liikevaihto ei vielä suoraan kerro voitosta tai sen suhdeluvusta, mutta se kuvastaa karkeasti sitä, miten iso määrä pääomaa on sijoitettu ulkomaille ja miten tärkeää tämä pääoman vienti on suomalaiselle liike-elämälle, sen monopoleille ja suomalaiselle imperialismille. Mittakaava havainnollistaa hyvin se, että jos vuonna 2019 Suomen bruttokansantuote oli 240,3 miljardia euroa3 on ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto suuruudeltaan 83,2% bruttokansantuotteesta. Nämä ovat pääomaa vievälle imperialistimaalle tunnusomaisia lukuja.

Edelleen, kun tarkastelemme pääoman elimellistä kokoonpanoa näissä tytäryhtiöissä, pääoman jakautumista vaihtelevaan ja pysyvään osaan havaitaan seuraavaa: yhteenlasketut henkilöstömenot* olivat vuodessa lähes 31 miljardia kun bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen oli vain 4,8 miljardia euroa. Sijoitettu pääoma jakautuu 84,5 prosenttisesti vaihtelevaan osaan, eli työvoimaan sijoitettuun pääomaan. Tässä mielessä voidaan puhua siis työvoimavaltaisista yrityksistä ja kuten tiedämme, voitto syntyy lisäarvosta ja lisäarvo työvoiman vastikkeettomasta käyttämisestä, eli
riistosta. Nämä ovat siis kiistatta tuottavia yrityksiä, joista suomalaiset monopolit repivät liikavoittonsa.

Eritelkäämme seuraavaksi pääoman maantieteellistä jakautumista. Merkille pantavaa on, että 36,5% prosenttia tytäryhtiöistä sijaitsee ns. “EU15-maissa”, joista enemmistö on imperialistisia kuten Suomi. Se kertoo siitä, että pääomaa on kasautunut näille alueille, joissa olemme nähneet kapitalismin kehitystä jo satoja vuosia ja sen astumisen viimeisimpään ja korkeimpaan vaiheeseen, monopolistiseen, loismaiseen ja mätänevään vaiheeseen, imperialistiseen kapitalismiin. Myös liikevaihdosta 42,3% syntyy näiltä markkinoilta. Toisaalta tytäryhtiöiden henkilöstöstä 32,2% on “EU15-maissa” ja sijoitukset vaihtelevaan pääomaan ovat 47,3%. Tämä kertoo meille vielä suhteellisen vähän. Valaisevaa on luoda katsaus nimenomaan sorrettuihin maihin, jotka ovat ehtymätön liikavoittojen lähde Suomen porvaristolle ja monopoleille. Aasian ja Oseanian alueella suomalaisilla tytäryhtiöillä on palkkalistoillaan 135 tuhatta henkilöä, mikä tekee 23,1% suomalaisten monopolien tytäryhtiöiden henkilöstöstä ulkomailla kun taas henkilöstömenot ovat vain reilu 4 miljardia euroa, mikä tekee vain 14,0% yhteenlasketuista henkilöstömenoista! Kuvaavaa, kun “EU15-maissa” on palkkalistoilla reilu 30% henkilöstöstä ja henkilöstökulut melkein 50%. Nämä suhdeluvut antavat osviittaa siitä nylkemisestä, mitä nämä tytäryhtiöt harjoittavat pääasiassa sorretuissa maissa.

Jos jaetaan kaikkien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto yritysten lukumäärällä, saadaan suuntaa-antava keskiarvo yhden tytäryhtiön liikevaihdosta. Tähän keskiarvoon voidaan verrata eri maihin sijoitettujen tytäryhtiöden keskiarvoista liikevaihtoa per yritys ja tehdän joitain johtopäätöksiä pääoman keskittymisestä. Keskiarvoliikevaihto on 37,3 miljoonaa euroa per tytäryhtiö. EU15-maissa se on 43,2 miljoonaa euroa, muissa EU-maissa 14,2 miljoonaa euroa, EU:n ulkopuolisessa Euroopassa jopa 36,8 miljoonaa euroa (yrityksiä vain 767kpl!), Aasiassa ja Oseaniassa vielä suurempi, 41,6 miljoonaa euroa (vain 784 yritystä, kun pelkästään EU-alueella on 3243 kappaletta!), Keski- ja Etelä-Amerikassa 32,3 miljoonaa euroa (vain 175 yritystä!) ja Afrikassa 11,8 miljoonaa euroa (102 yritystä). Tulokset kertovat meille, että erityisesti maanosissa, joissa on paljon sorrettuja kansakuntia ovat suomalaiset monopolit vieneet paljon pääomaa ja nimenomaan suurimmat monopolit, kun katsomme keskiarvoisia liikevaihtoja suhteessa tytäryhtiöiden lukumäärään.

Tarkastellaan seuraavaksi vielä tarkemmin tytäryhtiöitä Euroopan Unionissa4. Eniten tytäryhtiöitä, henkilöstöä, bruttoinvestointeja ja suurin yhteenlaskettu liikevaihto sijaitsee Ruotsissa, ylivoimaisesti: 75 tuhatta työntekijää, vuotuiset bruttoinvestoinnin aineelliseen käyttöomaisuuteen yli miljardi euroa, liikevaihto 43,9 miljardia euroa, tytäryhtiöitä 733 kappaletta. Ruotsalainen ja suomalainen porvaristo ovat kovia kilpailijoita. Ne kilvoittelevat esimerkiksi Baltian puolisiirtomaista, etenkin Virosta. Toisaalta talouden yhteenpunoutuminen on seurasta maantieteestä ja historiasta. Ruotsalaiset monopolit omistavat tytäryhtiöitä Suomessa ja toisinpäin. On kuitenkin fakta, että ruotsalaisella imperialismilla on etulyöntiasema suomalaiseen nähden monilla mittareilla. Suomalaisella porvaristolla on myös siteitä Saksaan, Britanniaan, Alankomaihin, Ranskaan, Tanskaan jne. Kiinnostavinta tarkastelumme kannalta on kuitenkin sorretut maat ja suomalaisen porvariston imperialistiset nautinnat niissä. “EU-15 maiden” ulkopuolella on 1274 tytäryhtiötä, joista 42,0% on Virossa 13,2% Latviassa, 13,4% Liettuassa, yhteensä siis 68,8% EU-15-maiden ulkopuolisista tytäryhtiöistä sijaitsee Baltiassa. Myös Puolassa sijaitsee 14,5% näistä tytäryhtiöistä. Näissä neljässä maassa siis sijatsee jo 83,3% “EU-15 maiden ulkopuolisista” tytäryhtiöistä. Kaikista EU:ssa sijaitsevista tytäryhtiöistä siis 1061 tytäryhtiötä, eli 32,7% sijaitsee näissä neljässä sorretussa maassa. Loput 2182 tytäryhtiötä sijaitsee 24 maassa! Liikevaihdosta syntyy näissä neljässä maassa yhteensä 15,3 miljardia euroa, joka kattaa 84,4% kaikesta liikevaihdosta “EU-15 maiden” ulkopuolisissa 13 EU-maassa. Jos Ruotsi jätetään laskuista, niin näissä neljässä maassa sijaitsevien suomalaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on ¼ kaikien tytäryhtiöiden yhteenlasketusta liikevaihdosta. Henkilöstöstä näissä neljässä maassa on 79,9% “EU-15 maan” ulkopuolella olevissa 13:sta EU-maassa sijatisevien tytäryhtiöiden henkilöstöstä. Yhteenlasketusta henkilöstöstä (poislukien Ruotsi) tämä tarkoittaa 38,9% kaikista suomalaisten tytäryhtiöiden palveluksessa olevasta henkilöstöstä. Näiden lukujen valossa on selvää, että neljä maata, Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat varsin tärkeitä markkinoita ja liikavoittojen lähteitä suomalaisille monopoleille.

Kun tarkastellaan Euroopan Unionin ulkopuolista Eurooppaa, niin Venäjällä ja Norjassa sijaitsee 79,1% kaikista alueen suomalaisista tytäryhtiöistä, Norjassa 312 kappaletta ja Venäjällä 295 kappaletta. Tytäryhtiöiden palveluksessa olevasta henkilöstöstä EU:n ulkopuolisessa Euroopassa on 50,0% Venäjällä ja 27,2% Norjassa. Liikevaihdosta taas syntyy 49,2% Norjassa ja 22,5% Venäjällä. Loput 8 muussa maassa.

Aasiassa ja Oseaniassa on yhteensä 784 suomalaista tytäryhtiötä, mikä on suhteellisen vähän kun verrataan henkilöstömäärään, joka on yli 135 tuhatta. Tytäryhtiöitä on samaa luokkaa kuin EU:n ulkopuolisessa Euroopassa, mutta henkilöstöä kaksinkertaisesti. Yhteenlaskettu liikevaihtokin on 32,6 miljardia euroa, joka on lähes 4 miljardia enemmän kuin EU:n ulkopuolisessa Euroopassa. Suomalaisille monopoleille tärkeimmät maat ovat Intia ja Kiina. Intiassa henkilöstöä on tytäryhtiöillä 40 tuhatta kun yhtiöitä on vain 59. Yksi tytäryhtiö työllistää keskimäärin siis 681 ihmistä Intiassa. Kysymys on todellisista monopoleista. Kiinassa yksi tytäryhtiö työllistää keskimäärin 246 henkilöä. Toisaalta Kiinassa suomalaisila tytäryhtiöillä on 62 tuhatta työntekijää. Yhteensä Kiinassa ja Intiassa suomalaisten tytäryhtiöiden työntekijöistä Aasiassa on 75,9%. Liikevaihdosta syntyy näissä kahdessa maassa 50,6%, loput jakautuu 19 muun Aasian ja Oseanian maan ja 471 tytäryhtiön (60% kaikista Aasiassa ja Oseaniassa sijaitsevista suomalaisista tytäryhtiöistä) kesken. Kiina ja etenkin Intia ovat suomalaiselle imperialismille tärkeimpiä alueen maita.

Keski- ja Etelä-Amerikassa on 175 tytäryhtiötä, joista 48 sijaitsee Brasiliassa, 41 Meksikossa ja 22 Chilessä, mikä muodostaa 63,4% kaikista suomalaisista tytäryhtiöistä alueella. Loput 64 yritystä jakautuu kuuden maan kesken. Tytäryhtiöiden liikevaihdosta syntyy 76,8% yllämainituissa kolmessa maassa, yhteensä 4,3 miljardia euroa. Henkilöstöstä 53% keskittyy Meksikoon, 27,8% Brasiliaan ja 8,3% Chileen. Yhteensä siis suomalaisten tytäryhtiöiden henkilöstöstä selvä enemmistö on myös näissä kolmessa maassa. Meksiko, Brasilia ja Chile ovat tärkeimpiä maita suomalaisille monopoleille alueella.

Afrikan mantereella eniten suomalaisten monopolien tytäryhtiöitä on kiistatta Etelä-Afrikassa, jossa on 38 yhtiötä 102:sta. Muissa tilaston maissa jokaisessa on alle kymmenen yritystä. Toisaalta esimerkiksi Egyptissä suomalaisilla monopoleilla on 920 työntekijää, mutta vain 6 tytäryhtiötä, eli keskimäärin yksi tytäryhtiö työllistää 153 ihmistä, kun Etelä-Afrikassa yksi tytäryhtiö työllistää keskimäärin 75 ihmistä. Yhteenlaskettu liikevaihto suomalaisten monopolien tytäryhtiöillä Afrikan mantereella on tilaston mukan vain 1,2 miljardia euroa.

Tarkastellaan vielä suomalaisten monopolien tytäryhtiöitä teolisuusalojen mukaan6. Teollisuuden tytäryhtiöitä on 2 171, joista 930 kappalleta on kone- ja metalliteollisuuden yhtiöitä, toiseksi eniten yrityksiä on elektroniikka- ja sähköteollisuudella 450 kappaletta, kemianteolisuudessa 305 kappaletta, sitten paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa 219 kappaletta. Teollisuuden tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on 114 miljardia euroa. Eritellään teollisuuden alojen liikevaihtojen suuruutta suhteessa yritysten lukumäärään. Kone- ja metalliteollisuuden liikevaihto oli 38 miljardia euroa, eli 33,2% teollisuuden yhteenlasketusta liikevaihdosta. Teollisuudenalan tytäryhtiön keskimääräinen liikevaihto on siis 40,7 miljoonaa euroa. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli 30,4 miljardia euroa, 26,7% ja yritystä kohden keskimäärin 67,6 miljoonaa euroa. Kemianteollisuuden 14,6 miljardia euroa, 12,8% ja 47,8 miljoonaa euroa yritystä kohden. Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 17,6 miljardia, 15,4% ja yritystä kohden keskimäärin 80,1 miljoona euroa. Näemme siis, että vaikka kone- ja metalliteollisuuteen on kasautunut eniten pääomaa on silti sen keskittyminen paljon kehittyneempää paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa, jossa yhden tytäryhtiön liikevaihto on keskimäärin kaksinkertainen kone- ja metalliteollisuudeen vastaaviin. Samaten myös elektroniikka- ja sähköteollisuus, sekä kemianteollisuus.

Henkilöstöä suomalaisten monopolien tytäryhtiöillä on yhteensä 398 tuhatta kappaletta Näistä isoimman siivun nappaa elektroniikka- ja sähköteollisuus 145 tuhatta, sitten kone- ja metallituoteteollisuus 134 tuhatta, kolmanneksi paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 42 tuhatta ja kemianteollisuus 33 tuhatta. Tämä kattaa 89,2% koko yhteenlasketusta henkilöstöstä.

Kun lasketaan henkilöstömenot sijoituksena vaihtelevaan ja bruttoinvestoinit aineelliseen käyttöomaisuuteen sijoituksena pysyvään pääomaan saadaan karkea ymmärrys pääoman viennin kokoluokasta. Suuruusjärjestys: Elektroniikka- ja sähköteollisuus 8,0 miljardia euroa vuodessa, kone- ja metallituoteteollisuus 7,4 miljardia, paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 3,1 miljardia euroa vuodessa ja kemianteollisuus 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Yhteenvetona. Suomalaisille monopoleille tytäryhtiöt etenkin sorretuissa maissa ovat elintärkeitä, onhan Suomi imperialistinen maa. Pääoman vienti on imperialistiselle maalle tunnusomainen piirre. Pääomaa suomalaiset monopolit vievät lukuisiin maihin. Euroopassa tärkeimpiä kohteita ovat Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Aasiassa Kiina ja Intia, latinalaisessa Amerikassa Brasilia, Meksiko ja Chile.

* Henkilöstömenot eivät ole yhtä kuin vaihteleva pääoma, sillä emme saa selvyyttä siitä, missä mitassa henkilöstömenoihin sisältyy työläisten palkkoja ja työnjohdon/konsernin hallinnon, ts. toimivien kapitalistien palkkoja, jotka maksetaan työläisiltä riistetystä lisäarvosta.

Lähteet

1 https://stat.fi/til/stu/2019/stu_2019_2021-04-29_tie_001_fi.html
2 https://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html#Yritykset
3 https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
4 https://stat.fi/til/stu/2019/stu_2019_2021-04-29_tau_002_fi.html
5 https://stat.fi/til/stu/2019/stu_2019_2021-04-29_tau_003_fi.html
6 https://stat.fi/til/stu/2019/stu_2019_2021-04-29_tau_005_fi.html

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.