Latifundion maan pakkoluovutus LCP:n johdolla talonpoikaisperheille
Elokuun 16. päivä, kymmenet talonpoikaisperheet ottivat Rondôniassa ja Länsi-Amazoniassa, LCP:n (köyhien talonpoikien liitto) johdolla haltuunsa Nossa Senhoran, viimeisen osan vanhasta Santa Elinan maatilasta, joka oli vielä maanomistajien käsissä. Näillä mailla tapahtui Corumbiaran sankarillinen talonpoikien vastarinta 25 vuotta sitten, jota LCP juhlisti 9.elokuuta.
Chupinguaian kunnassa sijaitseva Nossa Senhoran kartano kuuluu kolmasosaan vanhasta Fazenda Santa Elinasta ja sillä on noin 6 tuhatta hehtaaria maata, joka on yhden rikkaan perheen omistuksessa. Talonpoijilta saatujen tietojen mukaan maanomistaja, joka väittää olevansa Fazenda Nossa Senhoran omistaja on todellisuudessa väärentänyt omaisuutensa arvon ja julkisen maan hävittämistä koskevan sopimuksen.
Maanomistajat väärentävät asiakirjoja, rikastuttavat imperialistisia maita, tuhoavat metsää, hyväksikäyttävät ihmisiä, tappavat talonpoikia ja alkuperäiskansoja, vaikka tuhannet pienet ja keskisuuret talonpojat ovat vastuussa yli 70 prosentista elintarviketuotannosta Brasiliassa.
Nossa Senhoran maat, joita on aiemmin hyödynnetty muutamien hyväksi ja ulkomaisia etuja palvellen, on nyt otettu sadoille perheille ruoan tuottamiseksi ja elintason kohottamiseksi. Ensimmäisenä päivänä alueen pienkaupat lahjoittivat yli 20 litraa maitoa pienten lasten äitien auttamiseksi. Joka päivä useat perheet saapuvat leirille ja taistelevat maasta Fazenda Santa Elinan jäännöksissä.
Lähialueiden talonpoikaisjoukot, alueen pienten ja keskisuurten kauppiaiden lisäksi, ottivat perheiden pääsyn Nossa Senhora latifundiumiin suurella innostuksella ja jakoivat tukeaan lahjoittamalla ruokaa. Maan haltuunotto on houkutellut talonpoikia useilta naapurialueilta ja saanut monet lähiympäristössä asuvista perheistä kutsumaan perheenjäseniä valloittamaan heille myös heidän maansa ja oikeuden työhön.
Alkuperäiskansan tiesulut vanhan valtion vastustamiseksi
Kayapósin alkuperäiskansa sulki suuren tien BR-163: n , joka sijaitsee noin kilometrin päässä Novo Progressosta ja noin 1,8 kilometrin päässä Belémistä. Sulku kesti taantumuksen uhkaluista huolimatta yli 24 tuntia.
Tielle rakennettiin barrekadeja renkaista ja puupaloista. Barrikadien edessä oli banderolli jossa oli lause: ”Amazonin puolustamiseksi. Ilman alkuperäiskansojen kuulemista ei tule myönnytyksiä ja Ferrogrãoa. Emme hyväksy ”. Vain ambulanssit saivat kulkea alkuperäiskansojen ryhmän läpi.
Reitti on tärkeä reitti jyvien kuljettamiseksi Brasiliasta. Johtajien mukaan toiminta oli protestina resurssien puutteesta, laittomasta metsänhakkuista ja tuen puutteesta Covid-19-pandemian keskellä. Tiesulussa vastustettiin lisäksi EF-170-rautatien, rakentamista Amazoniin, jonka kokonaispituus on 1142 km. Rautatien päätehtävä on lisätä soijan ja maissin vientiä ja torjunta-aineiden tuontia Amazonin satamien kautta.
Aamuyöllä alkanut saarto, aiheutti yli 15 km: n jonon ajoneuvoja, lähinnä kuorma-autoja.Yrittäessään pelotella alkuperäiskansoja liittovaltion tuomari Sandra Maria Correia da Silva, Itaituban piiristä, määräsi liittovaltion poliisin ja maantiestä vastaavat virkamiehet lakkauttamaan tiesulun ja määräsi lisäksi 10 000 Brasilian realin päiväsakon, jos määräyksiä ei noudateta. He pysyivät vankkumattomina taistelussa ja alkuperäiskansat pitivät tietä tukossa 18. elokuuta klo 11 asti.
Myös Suruín alkuperäiskansa sulki 18. elokuuta suuren tien, BR-153: n, noin 10 tunniksi, joka sijaitsee São Geraldo do Araguaian kunnassa Parán osavaltion kaakkoisosassa.
Mielenosoitus johtui kaupungintalon allekirjoittaman sopimuksen laiminlyönnistä, jossa ne asettavat töiden toteuttamisen TI Sororón kyliin. Sopimuksen mukaan kaupunginhallituksen tulisi rakentaa terveyspisteitä, vesisäiliöitä, valaistuspalveluja, tien päällystystä ja asentaa kalalammikko. Surui- alkuperäiskansan aktio johti työn alkamisen uudelleenjärjestelyyn 25. elokuuta.