Helsingin Yliopiston valtaus. Kuva: Helsingin Sanomat.
Helsingin yliopistosta on saanut alkunsa opiskelijoiden liike oppilaitosten valtaamiseksi. Valtauksia on tehty tämän jälkeen tai tämän inspiroimina useissa eri kaupungeissa (mm. Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Lahti, Lappeenranta, Jyväskylä, Kuopio), eikä vain yliopistoissa, vaan myös ammattikorkeakouluissa sekä ainakin yhdessä lukiossa.
Valtauksella tarkoitetaan suomalaisen perinteen mukaisesti oppilaitoksessa järjestettyä, mahdollisesti yli yön kestävää mielenosoitusta. Kansainvälisessä kontekstissa ja sanan varsinaisessa merkityksessä valtaus edellyttäisi vanhan vallan edustajien poistamista oppilaitoksesta ja sen pyörittämistä valtaajien toimesta, esimerkiksi korvaamalla kurssien luennoitsijat poliittisilla agitaattoreilla.
Maltillisuudestaan huolimatta liike osoittaa mielialojen kehitystä opiskelevan nuorison keskuudessa. Tämänluontoisia valtauksia on tehty Suomessa ennenkin, mutta tällä kertaa se on saanut poikkeuksellista laajuutta ja voidaan puhua “valtausliikkeestä”.
Liikehdinnän välittömänä laukaisijana on toiminut Orpon hallituksen suunnittelemat toimet opiskelijoita vastaan, mutta liikehdintää ei voida ymmärtää ilman laajempaa kontekstia. Opintotuen muuttuminen entistä lainapainotteisemmaksi sekä useat muut heikennykset opiskelijoiden asemaan useiden viime hallitusten aikana. Elinkustannusten ja korkojen nousu parin viime vuoden aikana. Koronapandemia myös kärjisti opiskelijoiden tilannetta monella tavalla, eikä hehkutettu Marinin hallitus oikeastaan tehnyt mitään opiskelijoiden vuosien saatossa kokemien vääryyksien helpottamiseksi.
Tämän ohella on myös huomattava, että opiskelijat eivät ole kiinnostuneita vain omasta asiastaan, vaan he ovat ilmoittaneet myös esimerkiksi vastustavansa hallituksen rasismia sekä tukevansa työläisiä, joita vastaan hallitus hyökkää. Esimerkiksi eräs Helsingin yliopiston valtaukseen osallistunut kertoi Ylelle: “Meille on todella tärkeää osoittaa solidaarisuutta ay-liikkeelle. Yleisesti nämä hallituksen toimet kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin ja muihin heikossa asemassa oleviin ihmisiin Suomessa, ja me esimerkiksi osallistuimme yhdessä viime viikolla Tehyn mielenosoitukseen ja nyt haluamme osoittaa tukemme kaikille ammattiliitoille, jotka ottaa toimia hallituksen leikkauksia vastaan tällä viikolla.”
Opiskelijaliikkeen kehittyminen synnyttää tilaa uusille yhteiskunnallisille ajatuksille. Monet uudet ajatussuunnat saavat ensiksi jalansijaa opiskelevan nuorison keskuudessa, ja sitten alkavat vaikuttaa laajemmin yhteiskunnassa. Tämä ajatus heijastuu vanhassa porvarillisessa iskulauseessa “mitä ylioppilaat edellä, sitä kansa perässä”, ja se näkyi myös esimerkiksi Vanhan ylioppilastalon valtaajien sukupolvessa.
Sen vuoksi on erityisen tärkeää nähdä, että opiskelijaliike kehittyy tilanteessa, jossa maailmanvallankumous on päättävästi etenemässä kohti uutta suurta aaltoa, ja tämän yhteydessä Suomessa maolainen liike kehittyy voimaperäisesti. Opiskelijoiden liikehdintä ei voi säilyä täysin erillään näistä kehityskuluista.