Jenkkien joukot saartavat Venezuelaa

Yhdysvaltojen sotilaalliset toimet Venezuelan ympäristössä

Punalippu julkaisee käännöksen Nova Democracia-lehdessä 19.2.2019 julkaistusta uutisesta “Tropas ianques se mobilizam para cercar território venezuelano”

Kuubalaisen lehden Cuba Debaten mukaan lehdistön ja julkisten lähteiden raportoimat, taantumuksellisten Jenkki-imperialistien viimeaikaiset liikkeet varmistavat Yhdysvaltojen olevan Venezuelan vastaisen sotilasintervention valmisteluvaiheessa – hyökkäyksen, joka tullaan toteuttamaan vanhan “humanitäärisen avun” tekosyyn varjolla.

Cuba Debaten mukaan Kuuban hallitus on varoitellut 13.2.2018 lähtien Yhdysvaltojen armeijan taantumuksellisten joukkojen lennoista Karibian alueella, osana valmisteluja Venezuelan Jenkki-invaasiolle.

Monopoliasemassa olevan jenkkiuutistoimisto Washington Examinerin mukaan brittitoimittaja ja sotilasasiantuntija Tom Rogan on huomauttanut: “Yhdysvaltojen meri- ja rannikkovoimat toimivat laajasti Kolumbian ja Venezuelan lähistöllä. Yhdysvaltojen laivasto purjehtii Kolumbian vesillä viitenä-seitsemänä päivänä viikossa, vain 600 kilometrin päässä Venezuelan rajasta.” Roganin artikkeli on kirjoitettu 13.2.2019.

Cuba Debaten mukaan amiraali Craig Faller vieraili “Yhdysvaltain atraimen kolmessa iskukohdassa” (Karibia, Kolumbia ja Brasilia), joka on USSOUTHCOM:in Yhdysvaltain johtaja (USSOUTHCOM on virasto, jonka vastuulla on suunnitella sotilasoperaatioita, jotka suojelevat Jenkki-imperialismin etuja ja intressejä Keski- ja Väli-amerikassa, sekä Karibialla, mukaan lukien näiden maiden aluevedet.) Vierailut ovat tapahtuneet lähiviikkoina Venezuelan kriisiavun organisoimisen varjolla.

Joukkojen liikkeet Karibialla

Kuten kuubalainen lehti on paljastanut, Yhdysvallat organisoi “humanitäärisen avun” täydennysten jakelukeskusta Curaçaon saarella, joka on vain muutaman kilometrin päässä Venezuelan rajasta.

Ruoka- ja lääkekontit eivät kuitenkaan ole ainoat asiat, joita Karibian alueelle tuodaan. Helmikuun 6. ja 10. päivän välillä jenkit tekivät lentoja Dominikaanisen tasavallan San Isidron lentotukikohdasta Puerto Ricon Rafael Mirandan lentokentälle. Myös lennoista muille strategisille saarille Karibialla on raportoitu, kuubalainen lehti paljastaa.

On myös ilmoitettu, että Yhdysvaltojen laivasto on sijoittanut lentotukialuksen hyökkäysjoukon (GAP) Floridan rannikon läheisyyteen.

Tämä laivasto koostuu yhdestä lentotukialuksesta, risteilijästä ja neljästä hävittäjästä, sekä mukaan kutsutusta Espanjan laivaston fregatista.

“GAP:illa on ominaisuus toimia missä ja milloin tahansa sitä tarvitaan. Suuren mittakaavan sotien taistelemiseen vaadittavien joustavuuden ja kestävyyden lisäksi GAP:it ovat Yhdysvaltojen näkyviä ja voimakkaita symboleita, jotka ilmentävät sitoutumista liittolaisiin, kumppaneihin ja ystäviin.”

Lisää Jenkkien joukkoja Kolumbiassa

Cuba Debate huomauttaa Kolumbian roolista Jenkkien sotilaallisessa interventiossa Venezuelaan ja huomauttaa, että vuonna 1999 aloitetusta Plan Colombiasta lähtien Kolumbia on ollut Yhdysvaltojen pääliittolainen alueella. Washington D.C. aikoi muodollisesti perustaa seitsemän sotilastukikohtaa Kolumbian maaperälle Álvaro Uriben kaudella, mutta perustuslaillinen tuomioistuin eväsi suunnitelman toteuttamisen.

Tämä läheinen liittolaisuus nousi otsikoihin tammikuun lopulla, kun Valkoisen Talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton “vahingossa” paljasti, mitä hänen muistioonsa oli kirjoitettu: Suunnitelman lähettää Kolumbiaan 5000 Yhdysvaltain sotilasta osana Venezuelan vastaista operaatiota. Kolumbian hallinto päätti vastustuksesta huolimatta lopulta valtuuttaa jenkkien läsnäolon ja sotilaspalveluiden päähuollon sijoittamisen maahan.

Kun presidentti Donald Trumpilta kysyttiin asiasta kolumbialaisen kollegan Ivan Duquen tapaamisen aikana, hän ei hylännyt ideaa, vaan totesi vain yksinkertaisesti: “Katsotaan.”

Kun Kolumbian presidentiltä kysyttiin, onko mahdollista, että Kolumbia hyväksyy jenkkien joukkojen tulon maahan, niin tämä kieltäytyi “kyllä” tai “ei” vastauksista, vaikka toimittaja Bricio Segovia (Voice of America) tätä kysyi useaan otteeseen:

Haastattelun aikana Segovia kysyi Iván Duquelta:

– Olisiko Kolumbia valmis vastaanottamaan 5000 sotilasta maaperälleen?

Johon Kolumbian presidentti vastasi: – En ole hyvä lukemaan toisten muistioita.

– Olette tavanneet hänet (John Boltonin) vast’ikään, Segovia sanoi.

– Mitä voin sanoa muuta kuin että työskentelemme kovasti venezuelalaisten vapauttamiseksi ja olemme tekemässä sitä menestyksekkään diplomaattisen piirityksen avulla. Tämä diplomaattinen sulku on ennenäkemätön. Tämä diplomaattinen piiritys eristi diktaattorin. Tämä diplomaattinen piiritys on peruuttamaton ja se tulee jatkumaan Venezuelan sotilasvoimien aloittamalla ketjureaktiolla, Duque vastasi.

– Mutta onko Kolumbia halukas saamaan sotilasjoukkoja maaperälleen? – Segovia kysyi.

– Olen puhunut asiasta selvästi, ratkaisu johon uskon on diplomaattinen piiritys. Diplomaattisen piirityksen tulee jatkua ketjureaktiolla, joka kehittyy Venezuelassa, kun yhä suurempi osa sotilasvoimista vannoo uskollisuuttaan Juan Guaidólle, Iván Duque korosti.

– Eli Kolumbia ei ole halukas vastaanottamaan yhdysvaltalaisia sotilaita maaperälleen…  Segovia tarkensi.

– Olemme olleet asian suhteen selkeitä. Kaikkein tärkeintä Venezuelalle on saavuttaa vapaus diplomaattisen piirityksen kautta, sanoi Duque.

– Joten sanotte ei? . Segovia penäsi.

– Diplomaattinen piiritys on Latinalaisen Amerikan historian tärkein työkalu. Luulen että se on suuri menestys, jota on syytä juhlia. Tämän seuraukset ovat tulleet esiin siitä tosiasiasta, että yhä kasvava joukko sotilaita on vannonut uskollisuuttaan ja antanut valansa Juan Guaidólle.

– Anteeksi herra presidentti, mutta ette vastaa kysymykseeni. Onko Kolumbia halukas vastaanottamaan Yhdysvaltain joukkoja maaperälleen? – Segovia kysyi uudestaan.

– Vastaan uudestaan,  Duque sanoi.

Mutta Segovia keskeytti hänet:

– Kyllä vai ei? Tässä asiassa ei ole vivahteita.

– Koska tässä asiassa ei ole vivahteita, niin toistan uskovani vakaasti diplomaattiseen piiritykseen, Duque päätti haastattelun.

Segovia pyysi Twitter-tilinsä seuraajia vetämään omat johtopäätöksensä presidentin välttelevistä vastauksista.

Vaikka 5000 sotilaan saapumista ei ole vielä varmistettu, on Yhdysvallat aloittanut ilmakuljetukset Homesteadin sotilastukikohdasta Floridasta kolumbialaiseen Cúcutan kaupunkiin 2600 kilometrin päähän.

Tähän operaatioon käytetään ainakin kolmea pitkän kantaman sotilaskuljetuskonetta, joista jokainen pystyy kantamaan 180 tonnia ja 80-100 henkeä kerrallaan.

Homestead on myös pahamaineisen USSOUTHCOM:in koti.

Brasilian rooli interventiossa

Brasilialla on myös roolinsa Yhdysvaltojen sotilaallisessa interventiossa ja Brasilian sotilashallinto on jo antanut merkkejä sen puolesta. Ensimmäisissä haastatteluissaan presidentiksi noustuaan Jenkkimielinen fasisti ja näiden palvelija Bolsonaro vakuutti SBT-kanavalle Yhdysvaltojen tulevan perustamaan sotilastukikohdan maahan, mutta perui sittemmin päätöksensä.

Yhdysvaltojen USSOUTHCOM:in johtaja vieraili viime viikolla Brasiliassa ja tapasi ulkoministeri Ernesto Araújon, jonka kanssa hän keskusteli “Venezuelan tapauksesta”.

Bolsonaro myös vannoi käyttävänsä Roraiman osavaltiota väitetyn Venezuelan humanitäärisen avun keskuksena, eli todellisuudessa Yhdysvaltojen sotilashuollon sijoittamiskohteena. Tämäkin päädyttiin perumaan suuren julkisen paineen takia.

Maolaisten tehtävät Jenkkien Venezuelan vastaista interventiota koskien

Jenkki-imperialismin Venezuelan sotilasintervention tuomitsevan maolaisten puolueiden ja järjestöjen yhteisen julkilausuman mukaan Jenkkien sotilasintervention aikana Venezuelan maolaisten on pyrittävä: “nostamaan tunnukset laajan yhtenäisen kansallisen anti-imperialistisen rintaman muodostamiseksi; kaikkien sorrettujen yhteenliittymänä koostuen, talonpojista, pikkuporvaristosta, kansallisesta porvaristosta ja muiden luokkien jäsenistä, pois lukien kourallinen pettureita, ollen valmiita kohtaamaan imperialistiset miehittäjät ja näiden hännystelijät, on välttämätöntä aktiivisesti kannattaa kansan yleistä aseistamista maaseudulla ja kaupungeissa valmistautumisessa laajaan vastarintaan aseellisena kamppailuna, kamppailen sen johtamiseksi ja joukkojen kamppailujen kiihtyessä kamppaillen kommunistisen puolueen uudelleenrakentamiseksi, marxilais-leniniläis-maolaisena, militarisoituna puolueena, aseellisen vastarintakamppailun muuttamiseksi kansansodaksi kansallisen vapautuksen puolesta (en guerra popular de liberacion nacional). On maolaisten tehtävä valmistautua soveltamaan laajaa sissisotaa, pääasiassa maaseudulla ja kaupungeissa välttämättömänä lisänä.”

“Maolaisille, proletariaatin edustajille, kukkaan puhkeava etujoukko, noudattaen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden periaatetta, se tarkoittaa yhtenäisyyden ja kamppailun soveltamista toisten voimien kanssa, jotka muovaavat kansaa nykyisessä poliittisen tilanteen kehityksessä, jossa pääristiriidaksi on muodostumassa ristiriita kansakunta-imperialismi. On välttämätöntä siirtyä uudistamaan järjestelmää, joka hallitsee armeijaa ja poliittista järjestelmää laajentamalla demokratiaa, kehittämällä itsenäistä joukkoliikettä, velvoittaa koulutusta kansallisesta puolustuksesta, tukahduttaa hännystelijät ja muut kollaboraattorit, kehittää sotateollisuutta ja parantaa kansan elinolosuhteita.” maolaiset puolueet ja organisaatiot vaativat.

This entry was posted in Käännökset, Maailma. Bookmark the permalink.

Leave a Reply