Brasilia: LCP:n tiedonanto tuomitsee Rondônian maista taistelevien talonpoikien juridisen vainon

Julkaisemme Uuden Brasilian Ystävien suomennoksen uusdemokraattisessa A Nova Democracia sanomalehdessä 27.päivä heinäkuuta julkaistusta kirjoituksesta. Alkuperäinen suomennos on luettavissa täällä ja alkuperäinen kirjoitus on luettavissa portugaliksi täällä.

Uusi vaihe epäreilussa oikeudenkäynnissä Ezequielia, Luis Carlosia, Estéfanea ja Ricardoa vastaan on aikataulutettu elokuulle. Vuonna 2021 heidät vangittiin mielivaltaisesti seitsemäksi kuukaudeksi, he ovat edelleen rajoitustoimien alla, he maksoivat sakon ja nyt he tulevat vastaamaan liittovaltiotason rikossyytteeseen – radioviestimien hallussapidosta. Kaikki tämä repressio, koska he osallistuivat historialliseen Manoel Ribeiro -leiriin, Corumbiaran ja Chupinguaian välissä, taistellen vapauttaakseen vanhan Santa Elinan tilan viimeisimmänkin osan suurmaanomistajien kynsistä.

Neljä nuorta tuomittiin oikeuslaitoksen toimesta viideksi vuodeksi vankeuteen oikeusfarssissa joka tehtiin nopeasti, täynnä mielivaltaisuutta. Kaikki syytteet perustuvat samojen poliisien todistajanlausuntoihin, jotka käyttivät kuukausia leirin piiritykseen ja provosointiin, estäen ruoan ja lääkkeiden pääsyn; kaikki nämä rikkomukset vastoin oikeuden päätöstä joka kielsi asevoimia hyökkäämästä leiriin. Sotilaspoliisi vahvisti Nossa Senhora Aparecida -leirin päämajaan sijoitettuja joukkojaan, nöyryytti naapuritalonpoikia ja kävi heidän päälleen, tunkeutui taloihin, leikkasi aitoja, esti terveydenhoidon ja rokotukset pandemian huippukohdassa.

Poliisi jahtasi, ajoi yli ja pidätti Ezequielin, Luis Carlosin, Estéfanen ja Ricardon, ja kun he olivat jo antautuneet, poliisi pahoinpiteli ja uhkaili heitä. Sotilaat valehtelivat ja sanoivat, että heidät oli väijytetty talonpoikien toimesta ja että nuori Estéfane ampui heitä kohti. Poliisi tuhosi yhden ajoneuvon kameran ja asetti radioita, revolverin ja patruunan hylsyjä neljän leiriläisen irtaimistoon.

Ja tämä tapahtui samoilla mailla, jotka kostuivat talonpoikien ja alkuperäisväestön verestä, jota vuonna 1995 vuodattia sama Rondônian sotilaspoliisi yhdessä pyssymiesten kanssa suurtilojen palveluksessa. Häpeälliset sotilaalliset joukot terrorisoivat ja kiduttivat 600 perhettä ja murhasivat 11 talonpoikaa, mukaanlukien pienen Vanessan joka oli vain seitsenvuotias. Sellaisten raakamaisuuksien kaksi komentajaa palkittiin sittemmin kunniamerkein ja ylennyksin. Manoel Ribeiro -leirin aikoihin Santa Elinan teurastajasta, Hélio Cysneiros Pachásta tuli osavaltion turvallisuussihteeri ja Ronaldo Floresista tuli sotilaspoliisin kenraalikomentaja.

Jos Brasiliassa olisi oikeutta, ennen Ezequielin, Luis Carlosin, Estéfanen ja Ricardon tuomitsemista, tuomari Lilian Pegoraro Bilharva olisi pyytänyt ruutitestiä kumppaninsa kädestä, hän olisi tutkinut poliisin tekemät rikokset ja olisi arvioinut poliisiajoneuvojen ja vakoilulennokkien kuvat – todistusaineisto täynnä sotilaspoliisin suoranaisia valheita ja kaikkinaisia väärinkäytöksiä. Jos olisi oikeutta, talonpojat saisivat vapauden sekä maan, ja asevoimat pidätettäisiin.

Mutta Brasiliassa ei ole oikeutta! Ei vanhan valtion puolelta. Käsittelyssä jossa leirin neljä jäsentä tuomittiin, tuomari sabotoi puolustusasianajajia ja kielsi demokraattisten järjestöjen virtuaalisen osallistumisen, vaikka nämä oikeudenkäynnit olivat julkisia. Tapausraportissa sanotaan että heiltä löytyi radio, sitten toinenkin laite ilmaantui; aina tarkentamatta, kenellä se oli. Tästä huolimatta liittovaltion oikeuslaitos hyväksyi farssin, vättäen että oli “uskottavaa aineellista todistusaineistoa, kunnollisesti ja säädösten mukaisesti tuotettua”. Aiemmin kaksi muuta talonpoinkaa Manoel Ribeiro -leiriltä oli jo tuomittu laittomasta aseiden hallussapidosta, myöskin ennätys ajassa ja ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä.

Nego Zenin tapaus: oikeuslaitos palvelee suurmaanomistajien maavarkautta ja talonpoikien murhaamista

Tuomari Liliane Pegoraro Bilharva tunnetaan tilanherramyönteisistä, talonpoikaisvastaisista ja köyhien vastaisista tuomioista, joista viimeisin oli maaliskuun 14., kun hän tuomitsi epäoikeudenmukaisesti kuusi talonpoikaa 102 vuodeksi vankilaan! Se oli suurmaanomistaja Heládio Cândido Sennin, Nega Zeniksi kutsutun, ja hänen kurjan jenginsä (mukaanlukien Neguinho Capetana tunnetun pyssymiespomon) kuolemasta vuonna 2021. Vaikka Nego Zen oli merkittävä roisto joka keräsi vihollisia kaikkialta Rondôniasta, vain LCP:tä ja köyhiä talonpoikia asetettiin tutkintaan ja syytettiin mielivaltaisesti, ilman mitään konkreettista todistetta, perustuen vain kuulopuheisiin, “hän sanoi niin” ja ristiriitoja täynnä oleviin todistajanlausuntoihin. Silminnäkijä ei tunnistanut talonpoikia; kaksi puolustajista tuomittiin ilman edes syytteeseen asettamista tutkintaa johtaneen valtuutetun toimesta; tuomari heikensi puolustusta monin tavoin; oikeudenkäynti pidettiin vain yhdessä päivässä ennätysajassa – alle puolitoista vuotta kuolemien jälkeen.

Vääryydellä pidätetyt talonpojat, mukaanlukien alaikäinen, tulivat poliisin kiduttamaksi hakkaamisineen ja hukuttamisineen. Poliisin sivustot eivät julkaisseet yhtään valokuvia pidätyksen hetkeltä, sillä ne todistaisivat jälleen yhden rikoksen murhanhimoisen sotilaspoliisin toimesta.

Vähällä vaivalla kuka tahansa, jolla on näkevät silmät ja kuulevat korvat, voi kerätä lukemattomia lukemattomia tuhoisia suurmaanomistaja Nego Zeniltä, tunnetulta bandiitilta, maaryöväriltä ja köyhien murhaajalta. Hän suoritti maasta taistelevia talonpoikia vastaan rikoksia, kuten kidnappauksia, kidutuksia, ampumisia, pahoinpitelyitä, uhkailuja ja nöyryytystä, yhteismaiden ryöväämisen päälle, kuten Vilhena -leirillä missä hänen rikollinen elämänsä kohtasi loppunsa. Mutta ei siinä kaikki, vaan Nego Zen ryöväsi maata ja karjaa viereisiltä keskikokoisilta tilanherroilta, siirtäen aitoja ja ottaen kaikki eläimet jotka “sattumalta” astuivat hänen tiluksilleen. Hänet tunnettiin timanttikaupasta, “orjuutena” tunnetun työn riistämisestä, talojen polttamisesta koronkiskurien velkojen keräämiseksi, raiskaamisesta, jne.

Kuten aina, huolimatta kaikesta tästä, kuin taikaiskusta Nego Zen muunnettiin “viattomaksi henkilöstä, parasta laatua”, kristityksi, Vilhena -leirin “omistajaksi”, jne. mediamonopolien sekä kaupungintalon toimesta joka julisti virallisen suruajan. Kuten kaikki rikolliset tekevät, Nego Zen oli tavallinen kirkossa kävijä, rukoili joka aamu ja teki suuria lahjoituksia, mutta tämän ulkopuolella hän oli “itse piru”.

Työtekevä köyhä kansa tietää varsin hyvin, että todellinen oikeus ei tule oikeuslaitoksesta. Missä oli oikeuslaitos, hallitukset ja niiden poliisi, jotka eivät puolustaneet työläisiä Nego Zenin ja hänen jenginsä lukemattomilta rikoksilta? On merkityksetöntä tapauksen syyttäjen sanoa, että Rondônian syyttäjäntoimistolle elämä on arvokkain omaisuus, sillä työtätekevä köyhä kansa tietää varsin hyvin, että oikeuslaitos arvostaa vain suurmaanomistajien elämiä, jotka hävittävät alkuperäiskansoja, joukkomurhaavat köyhiä talonpoikia, ryöväävät yhteismaita, saastuttavat ja tuhoavat luontoa kansallisen alistuksen perustalla. Kun heille köyhän henkilön, ja erityisesti talonpojan, on arvoton.

Kansa ei unohda, kansa ajattelee, kansa vertaa tutkinnan ja oikeuden puutetta teloittajilla ja heille, jotka määräsivät alkuperäisväestön ja talonpoikien verilöylyt Corumbiarassa (1995), Eldorado dos Carajásissa (1996), Cujubimissa (2016), Colniza and Pau D’Arcossa (2017), Nova Mutumissa (2021 ja 2023), talonpoikaisjohtajien murhat; Renato Nathanin, Cleomarin, Zé Bentãon, Gedeonin, Luiz Lopesin, Enilsonin, Izaquen ja Edilenen, Paulo Justinon, talonpoikien Amarildon, Amaralin, Kevinin, Rodridon, Ranielin ja monien muiden murhat, jotka vielä niin monien vuosien jälkeenkin ovat jääneet rankaisematta.

Terrorismi ei voi pysäyttää taistelua maasta

Maneol Ribeiron, Tiago dos Santosin ja Ademar Ferreiran alueiden sankarillinen talonpoikaisvastarinta olivat tärkeimpiä kansanjoukkojen taisteluita Brasiliassa kenraalien ja Bolsonaron kansanmurhanhimoisen huonon hallinnon aikana, ja se opetti meille tärkeän opetuksen, että mikään terrorismi ei ole kykenevä pysäyttämään taistelua maasta. Kahdessa tapauksessa Bolsonaro syytti julkisesti LCP:tä terroristiseksi ja lupasi Rondônian suurmaanomistajille murskaavansa sen. Hän tarjosi taloudelliset resurssit, sotilasvarusteet ja Kansallisen Turvallisuusvoiman tukahduttamaan taistelua maasta osavaltiossa; ryhtyi juridisiin toimenpiteisiin koko taantumuksen aseistamiseksi sota-aseilla ja poliisin rankaisemattoman tappamisen jatkumiseksi. Kuvernööri eversti Marcos Rocha, suurtilojen ja Bolsonaron johdolla, laajensi tukahdutuskoneistoa sekä demonisoi ja kriminalisoi LCP:n ja maasta taistelevat perheet.

Kun he sitten eivät saavuttaneet tavoitteitaan ja vielä vähemmän pysäyttivät taistelua maasta, vanha valtio yrittää kostaa kärsimänsä poliittisen ja sotilaallisen tappion päästämällä valloilleen häviäjänraivoaan niitä vastaan, joita on pidätetty ja syytetty poliittisesti liittyen taisteluun maasta. Ja se seuraa vanhaa tapaa maan tärkeimmän ja kiireellisimmän ongelman käsittelyä rikoksena: maanomistuksen demokratisointi sekä omistus maattomille tai vain vähän maata omistaville talonpojille.

Nyt Luiz Inácion alla, vanha valtio seuraa samaa tukahdutusta talonpoikia vastaan kuin mitä tekivät edelliset hallitukset, olkoot kuinka vain ympäristöasioihin verhottuna.

Sen sijaan, että alkuunkaan näyttäisi voimaansa, vanhan valtion kaikki terrori todistaa sen heikkoutta, epätoivoa sekä tilanherrojen ja heidän verikoiriensa pelkoa siitä, että maattomien tai vain vähän maata omaavien talonpoikaisköyhälistön joukot löytävät oikeutetun ja taistelevan johdon, kuten LCP:n, ja kuin tulvana vievät eteenpäin agraarivallankumousta. Niin kauan kuin maanomistus on keskittynyt harvojen loismaisten tilanherrojen käsiin, talonpojilta sitä puuttuu ja tulevat jatkamaan taistelua yhä suuremmalla kokemuksella ja tahdolla käyttää kaikki tarvittavat keinot maan valtaamiseksi, heidän oikeutetut päämääränsä ja pyrintönsä.

Agraarivallankumous etenee lujasti suurtilojen tuhoamisessa, jakaen maata ja ojentamalla tiluksia köyhille talonpojille jotka alkavat elää kunniallisesti omasta hiestään, kehittäen paikallista taloutta, tuoden toivoa maan kolkkiin. Se on Uusdemokraattisen Vallankumouksen alku, joka tulee vapauttamaan kansamme ja kansakunnan, rakentaen byrokraattisen kapitalismin raunioille maan, työn, oikeuden, vapauden ja uuden demokratian Uuden Brasilian.

Kutsumme kaikkia talonpoikia, työläisiä, opiskelijoita, opettajia, yleensä työtätekeviä, todella demokraattisia tahoja ja ihmisiä Brasiliasta ja maailmalta kohottamaan uuden kampanjan epäreilujen oikeudenkäyntien mitätöimiseksi, vapauden puolesta ja oikeusprosessien lopettamiseksi rohkeita talonpoikia vastaan, oikeutetussa taistelussaan oikeudesta maahan sillä eläville ja sitä kyntäville!

Alas maasta käytävän taistelun kriminalisointi! Loppu vainoille, pidätyksille ja oikeudenkäynneille!

Rangaistus talonpoikaismurhien toteuttajille ja suunnittelijoille!

Taistelu maasta ei ole rikos!

Vallatkaa maat, tuhotkaa suurtilat!

Eläköön Agraarivallankumous!

LCP – Köyhien Talonpoikien Liitto Rondôniassa ja läntisessä Amazôniassa

Heinäkuu 2023

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.