Vallankumouksen kolmen välineen rakennuslinja

Julkaisemme sarjan suomennoksia Perun kommunistisen puolueen yleispoliittisesta linjasta, johon sisältyy maoismin perusteiden opiskelulle korvaamatonta aineistoa. Julkaisemme neljännen osan, jossa käsitellään kommunistisen puolueen kolmen välineen rakennuslinjaa. Englanninkielinen käännös löytyy tästä linkistä ja espanjankielinen alkuperäisteksti löytyy tästä linkistä.

JOHDANTO

Puheenjohtaja Gonzalo on asettanut vallankumouksen kolmen välineen rakennuslinjan kannattamalla, puolustamalla ja soveltamalla marxismi-leninismi-maoismia, pääasiassa maoismia.

Hän opettaa meille, että Marx on sanonut työväenluokan luovan itsensä näköisiä järjestöjä omaksi kuvakseen, so. sen omia organisaatioita. 1800-luvulla Marxin ja Engelsin myötä aloitimme tieteellisen käsityksen siunaamina, omalla doktriinillamme, omalla tavoitteellamme, omalla yhteisellä päämäärällämme – kuinka ottaa valta ja keino sen tekemiseen – vallankumouksellinen väkivalta. Kaikki tämä saavutettiin erittäin kovassa kahden linjan taistelussa. Marx asetti, että proletariaatti ei voi toimia luokkana, ellei se muodosta itseään poliittiseksi puolueeksi, joka eroaa ja on vastakkainen kaikille omistavien luokkien luomille poliittisille puolueille; että ilmestymisestään alkaen pitkällisessä prosessissa proletariaatti on luonut omat taistelumuotonsa ja omat organisaatiomuotonsa, että prosessin tuloksena puolue on korkein organisaatiomuoto, armeija pääasiallinen organisaatiomuoto ja rintama kolmas väline, ja nämä kaikki kolme välinettä ovat vallan valtaamiseksi vallankumouksellisen väkivallan keinoin. Hän kertoo meille, että 1800-luvun lopulle tultaessa Engels tuli siihen johtopäätökseen, että luokalla ei ollut oikeanlaisia järjestömuotoja eikä oikeanlaisia sotilaallisia muotoja vallan valtaamiseksi ja säilyttämiseksi, mutta hän ei koskaan sanonut, että meidän tulisi hylätä vallankumous vaan että meidän on työskenneltävä vallankumouksen eteen etsien ratkaisua näihin avoimiin ongelmiin. Tämä on ymmärrettävä hyvin, sillä revisionistit vääristelevät Engelsin sanoja opportunisminsa kaupustelemiseksi.

1900-luvulla Lenin ymmärsi, että vallankumous oli kypsä ja loi uudentyyppisen, proletaarisen puolueen muovaten taistelumuodon: kapinan, ja organisaatiomuodon: erillisosastot, jotka olivat liikkuvaisia muotoja ja ylivertaisia verrattuna edellisen vuosisadan barrikadeihin, jotka olivat kiinteitä muotoja. Lenin selitti tarpeen luoda uusia, salaisia organisaatioita, sillä askel vallankumouksellisiin toimiin merkitsi legaalisten järjestöjen hajottamista poliisin toimesta, ja tuo askel oli mahdollinen vain, jos se otettaisiin menemällä yli vanhoista johtajista, vanhasta puolueesta, tuhoamalla sen. Puolueen tulisi ottaa esimerkikseen moderni armeija yhdistettynä omaan kuriinsa sekä yhteistahtoon ja olla joustava.

Puheenjohtaja Maon myötä luokka on ymmärtänyt tarpeen rakentaa vallankumouksen kolme välinettä: puolueen, armeijan ja yhteisrintaman toisiinsa liittyvällä tavalla. Tämä ratkaisee kolmen välineen rakentamisen takapajuisessa, puolifeodaalisessa ja puolikoloniaalisessa maassa kansansodan kautta. Konkreettisesti, se ratkaisee kysymyksen puolueen rakentamisesta kiväärin ympärille ja että se on sankarillinen taistelija, joka johtaa omaa rakentamistaan, armeijaa ja rintamaa.

Puheenjohtaja Gonzalo on selvittänyt kommunististen puolueiden militarisoimisen ja kolmen välineen konsentrisen rakentamisen. Kommunististen puolueiden militarisoiminen on poliittinen toimenpide, jolla on strateginen sisältö, sillä se on “joukko korkeammalle asteelle kohottamisia, muutoksia ja sopeutuksia, jotka puolue tarvitsee johtaakseen kansansotaa päämuotona taistelussa, joka synnyttää uuden valtion.” Näin ollen kommunististen puolueiden militarisoiminen on avain demokraattiseen vallankumoukseen, sosialistiseen vallankumoukseen ja kulttuurivallankumouksiin.

Hän määrittelee rakennusperiaatteen: “Ideologis-poliittisella perustalla samanaikaisesti rakentaa järjestöllisiä muotoja keskellä luokkataistelua ja kahden linjan taistelua, kaikki nämä osana ja palveluksena aseelliselle taistelulle vallan valtaamiseksi.”

Edelleen, hän kytkee koko rakennusprosessin kansansodan sopeutuvaisuuteen [la fluidez] aloittaen puheenjohtaja Maon teesistä, että “sotilasoperaatioiden liikkuvuus ja alueemme vaihtelevuus tuottavat kaikille rakennustöille… vaihtelevan luonteen”.

Niinpä ymmärtääksemme rakennuslinjan meidän on aloitettava taistelumuodosta ja organisaatiomuodoista; rakennusperiaatteesta ja rakentamisesta yhteydessä kansansodan monipuolisuuteen kansansodan ollessa taistelun päämuoto tämän päivän maailmassa.

1. PUOLUEEN RAKENTAMISESTA

– Puolueen luonne. Meidän perustamme on marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajattelu, pääasiassa Gonzalon ajattelu, proletariaatin ideologia, joka on ihmiskunnan korkein ilmaus, ainoa ja oikea, tieteellinen ja voittamaton ideologia. Me taistelemme kommunistisen ohjelman puolesta, jonka olemus on organisoida ja johtaa proletariaatin luokkataistelua, jotta se voi valloittaa poliittisen vallan, realisoida demokraattisen vallankumouksen, sosialistisen vallankumouksen ja kulttuurivallankumouksen tiellä kommunismiin, järkkymättömään päämäärään, jota kohti marssimme. Me nojaudumme vallankumouksen yleiseen poliittiseen linjaan, johon kuuluu lait, jotka hallitsevat luokkataistelua vallan ottamiseksi, yleisen poliittisen linjan on asettanut puheenjohtaja Gonzalo viidessä osassa: 1) kansainvälinen linja; 2) demokraattinen vallankumous; 3) sotilaallinen linja; 4) vallankumouksen kolmen välineen rakennuslinja; ja 5) joukkolinja. Sotilaallinen linja on yleisen poliittisen linjan keskus. Me taomme itsemme proletaarisessa internationalismissa, sillä käsitämme vallankumouksemme olevan osa maailmanvallankumousta. Ja me ylläpidämme ideologista, poliittista ja organisatorista riippumattomuutta tukeutumalla omiin voimiimme ja kansanjoukkoihin.

Se on uudentyyppinen puolue, joka on synnyttänyt Perun vallankumouksen Suuren johtajan, puheenjohtaja Gonzalon, suurimman elävän marxisti-leninisti-maoistin, joka johtaa puoluetta. Hän takaa voittokulun vallankumoukselle, joka kantaa meidät kommunismiin.

Kommunistisen puolueen militarisoiminen ja konsentrinen rakentaminen. Puheenjohtaja Gonzalo on selittänyt teesin, että maailman kommunististen puolueiden tulee militarisoida itsensä kolmesta syystä:

Ensinnäkin, koska olemme maailmanvallankumouksen strategisen hyökkäyksen vaiheessa, elämme aikaa, jolloin imperialismi ja taantumus pyyhkäistään pois Maan päältä seuraavien 50–100 vuoden aikana, aikaa, jota leimaa väkivalta, jossa kaikenlaiset sodat tapahtuvat. Näemme, kuinka taantumus militarisoi itseään enemmän ja enemmän militarisoiden vanhoja valtioita, niiden talouksia, kehittäen hyökkäyssotia, salamatkustaen kansojen taisteluissa ja pyrkien kohti maailmansotaa, mutta koska vallankumous on päätendenssi maailmassa, kommunististen puolueiden tehtävä on kohottaa korkealle vallankumousta muovaten taistelun päämuotoa: kansansotaa vastustamaan maailman vastavallankumouksellista sotaa maailman vallankumouksellisella sodalla.

Toisekseen, koska kapitalismin restauroiminen täytyy ehkäistä. Kun porvaristo menettää vallan, se tulee esiin puolueen sisällä, käyttää armeijaa ja pyrkii ryöstämään vallan ja tuhoamaan proletariaatin diktatuurin restauroidakseen kapitalismin. Näin ollen kommunististen puolueiden on militarisoitava itsensä ja harjoitettava kolmen välineen kaikenkattavaa diktatuuria takoen itsensä kansansodassa ja voimaannuttaen joukkojen aseellisen organisaation, kansanmiliisin, joka ottaa valtaansa armeijan. Tästä syystä puheenjohtaja Gonzalo kehottaa meitä “takomaan kaikki militantit kommunisteiksi ensisijassa, ja myös taistelijoiksi ja hallinnoijiksi”; tästä syystä jokainen militantti taotaan kansansodassa ja pysyy valppaana mitä tahansa kapitalismin restauroimisen yrityksiä vastaan.

Kolmanneksi, koska marssimme kohti militarisoitua yhteiskuntaa. Militarisoimalla puolueen täytämme askeleen kohti yhteiskunnan militarisointia, mikä on proletariaatin diktatuurin takaamisen strateginen näköala. Militarisoitu yhteiskunta on aseistettujen joukkojen meri, josta Marx ja Engels puhuivat ja joka turvaa vallan valtaamisen ja puolustaa sitä valtaamisen jälkeen. Otamme kokemuksen Kiinan vallankumouksesta, japanilaisvastaisesta tukikohdasta Yan’anissa [Jenanissa], joka oli militarisoitu yhteiskunta, missä kaikki kasvoi kiväärin piipusta: puolue, armeija, valtio, uusi politiikka, uusi talous, uusi kulttuuri. Ja tällä tavoin kehitämme sotakommunismia.

Ensimmäisessä kansallisessa konferenssissa (marraskuu 1979) puheenjohtaja Gonzalo selitti teesin Perun kommunistisen puolueen militarisoimisen välttämättömyydestä; sen jälkeen vuoden 1980 ensimmäisinä kuukausina, kun puolue valmistautui laukaisemaan kansansodan, hän ehdotti puolueen militarisointia kehitettäväksi tekojen kautta nojautuen siihen, mitä suuri Lenin sanoi ei-sotilaallisen työn vähentämisestä sen keskittämiseksi sotilaalliseen; että rauhan ajat olivat loppumassa ja me olimme astumassa sodan aikaan, joten kaikki voimat oli militarisoitava. Niinpä ottaen puolueen kaiken keskukseksi on rakennettava armeija sen ympärille, ja näillä välineillä, joukoilla kansansodassa, on rakennettava uusi valtio molempien ympärille. Että puolueen militarisointi voidaan toteuttaa vain konkreettisilla toimilla luokkataistelussa, konkreettisilla sotilaallistyyppisillä toimilla; tämä ei tarkoita, että suorittaisimme yksinomaan tietyntyyppisiä sotilaallisia toimia (sissitoimet, sabotaasit, valikoiva tuhoaminen, aseellinen propaganda ja agitaatio) vaan että meidän täytyy toteuttaa pääasiassa näitä muotoja tuottaaksemme aloitetta ja kehitystä luokkataistelulle ja opettaen sitä teoilla, tämän lajin toimilla taistelun päämuotona kansansodassa.

Puolueen militarisoimisella on edeltäjänsä Leninillä ja puheenjohtaja Maolla, mutta se on uusi ongelma, jonka on kehittänyt puheenjohtaja Gonzalo ottaen huomioon uuden tilanteen luokkataistelussa, ja me katsomme, että uusia ongelmia nousee ja ne ratkaistaan kokemuksen kautta. Nämä välttämättä tuovat mukanaan taisteluprosessin vanhan ja uuden välille, joka kehittää sitä entistä pidemmälle sodan ollessa korkein muoto, kun ratkaistaan ristiriitoja ja voimaannutetaan kykyjä, joihin ihmisten täytyy löytää ratkaisut. Juuri puolueen militarisoiminen on tehnyt meille mahdolliseksi aloittaa ja kehittää kansansotaa. Me katsomme, että tällä kokemuksella on universaalia pätevyyttä, ja tästä syytä maailman kommunistisilta puolueilta vaaditaan ja niille on välttämätöntä militarisoida itsensä.

Kolmen välineen konsentrinen rakentaminen on puolueen militarisoimisen järjestöllistä täyttämistä ja synteesinä se on vedetty yhteen puheenjohtaja Gonzalon opetuksessa: “Puolue on kaiken keskipiste, se johtaa kolmea välinettä kaikenkattavalla tavalla, omaa rakentamistaan, se ehdottomasti johtaa armeijaa ja uutta valtiota yhteisenä diktatuurina tähdäten kohti proletariaatin diktatuuria.”

Puolueen rakentamisen kuusi aspektia. Ideologinen rakentaminen. Militantit taotaan puolueen yhtenäisyyden perustan päällä marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajattelulla, pääasiassa Gonzalon ajattelulla. Me sanomme marxismi-leninismi-maoismi, koska se on proletariaatin universaali ideologia ja proletariaatti on historian viimeinen luokka, ideologia, jota on sovellettava kunkin vallankumouksen konkreettisiin oloihin synnyttäen sitä ohjaavan ajattelun. Meidän tapauksessamme Perun vallankumous on synnyttänyt Gonzalon ajattelun, koska puheenjohtaja Gonzalo on korkein ilmaus universaalin ideologian fuusiosta Perun vallankumouksen konkreettisen käytännön kanssa.

Poliittinen rakentaminen. Militanttien takomiseen käytetään ohjelmaa ja merkkipaaluja; yleistä poliittista linjaa ja sotilaallista linjaa sen keskiössä sekä erityislinjoja; yleistä kantaa, erityis kantoja ja puolueen sotilaallisia suunnitelmia. Politiikan on aina oltava komennossa, ja se on meidän vahvuutemme.

Järjestöllinen rakentaminen. Järjestöllinen seuraa poliittista, ja ottaen huomioon, että linja yksin ei riitä, on järjestökoneistoa rakennettava pitäen samalla katseen järjestörakenteessa, organisaatiojärjestelmässä ja puoluetyössä. Järjestörakenteeltaan puolue perustuu demokraattiseen sentralismiin, pääasiassa sentralismiin. Kaksi aseistettua puolueverkkoa on perustettu, alueellinen verkko, joka kattaa piirikunnan, ja liikkuva verkko, jonka rakenne on hajautettu. Organisaatiojärjestelmä on voimien jakamista palvelemaan vallankumouksellisen toiminnan pääasiallista ja toissijaisia kohtia. Puoluetyö on suhde salaisen työn, joka on pääasia, ja avoimen työn välillä; tärkeitä ovat viisi välttämättömyyttä: demokraattinen sentralismi, konspiratiivisuus, kuri, valppaus ja salaisuus, erityisesti demokraattinen sentralismi.

Johto. Me olemme täysin tietoisia siitä, että yksikään luokka historiassa ei ole koskaan onnistunut pystyttämään valtaansa, ellei se ole korostanut poliittisia johtajiaan, etujoukkonsa edustajia, jotka kykenevät organisoimaan liikkeen ja johtamaan sitä. Keskellä luokkataistelua Perun proletariaatti on synnyttänyt vallankumouksen johdon ja sen korkeimman ilmauksen: puheenjohtaja Gonzalon Suuren johdon [la Jefatura], joka hallitsee vallankumouksellista teoriaa ja jolla on tietoa historiasta ja syvällinen ymmärrys käytännön liikkeestä; joka on kovassa kahden linjan taistelussa kukistanut revisionismin, oikeisto- ja vasemmistolikvidationismin, oikeisto-opportunistisen linjan ja oikeistolaisuuden. Hän on rakentanut puolueen, johtaa sitä kansansodassa ja on kehittynyt suurimmaksi eläväksi marxisti-leninisti-maoistiksi, suureksi poliittiseksi ja sotilaalliseksi strategiksi, filosofiksi; kommunistien opettajaksi ja puolueen yhtenäisyyden keskukseksi. Taantumuksella on kaksi periaatetta vallankumouksen tuhoamiseksi: sen johdon tuhoaminen ja sissien erottaminen joukoista, mutta synteesinä sen ongelma on johdon tuhoaminen, sillä vain johdon avulla voidaan kurssia ylläpitää ja toteuttaa. Puolueemme on määritellyt, että johto on avain ja kaikilta militanteilta vaaditaan jatkuvaa työskentelyä puolueen johdon ja varsinkin puheenjohtaja Gonzalon johdon, Suuren johtomme, puolustamiseksi ja säilyttämiseksi mitä tahansa hyökkäystä vastaan puolueen sisä- tai ulkopuolelta; ja jatkuvaa alistumista hänen henkilökohtaiseen johtoonsa ja komentoonsa kohottamalla tunnukset “Oppikaa puheenjohtaja Gonzalolta” ja “Ilmentäkää Gonzalon ajattelua“.

Nojaudumme kollektiiviseen johtoon ja yksilölliseen johtoon, ja otamme huomioon johtajien roolin ja sen, kuinka kansansodan kautta ja keskellä johdon uudistamista vallankumouksen johto muovautuu ja karaistuu. Me kannatamme periaatetta, että johto ei koskaan kuole. Me, jotka seuraamme marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajattelua, alistamme itsemme puheenjohtaja Gonzalolle ja ruumiillistamme Gonzalon ajattelua.

Kahden linjan taistelu. Puolue on ristiriita, jossa luokkataistelu ilmenee kahden linjan taisteluna oikeiston ja vasemmiston välillä. Juuri kahden linjan taistelu kuljettaa eteenpäin puolueen kehitystä, sen oikeutettu ja oikea käsitteleminen edellyttää, että vasemmiston on otettava johto. Me taistelemme sovintoa vastaan, koska se ruokkii oikeistoa; ja kritiikin ja itsekritiikin periaatetta tulee soveltaa kaikkien militanttien, kaaderien, johtajien, taistelijoiden ja joukkojenkin omaksuen taistelun filosofian ja virtaa vastaan uimisen ja pitäen mielessä, että keskuskomitea on myrskynsilmä, sillä siellä luokkataistelu ilmaisee itsensä terävimmin. Puheenjohtaja Gonzalon oikeutettu ja oikea kahden linjan taistelun käsitteleminen on palvellut puolueen yhtenäisyyden ylläpitämistä ja kansansodan kehittämistä; yleisesti ottaen revisionismia pidetään päävaarana, joskin puolueen sisällä kahden linjan taistelu jatkaa kehittymistään oikeistolaisia kriteereitä, mielipiteitä, asenteita ja kantoja vastaan taisteluna kansan keskuudessa. On välttämätöntä järjestää kahden linjan taistelu puolueen linjan voimaan saattamiseksi, ja tässä on sovellettava suunnitelmaa kahden linjan taistelun kehittämiseksi järjestäytyneellä tavalla.

Joukkotyö. Me sovellamme periaatetta: “Joukot tekevät historiaa”. Puolue johtaa joukkojen taistelua kohti valtaa, joka on pääasiallinen vaatimus; me kehitämme joukkotyötä kansansodassa ja kansansotaa varten nojautuen perusjoukkoihin työläisiin ja talonpoikiin, pääasiassa köyhiin – sekä pikkuporvaristoon, ja me neutraloimme tai voitamme puolellemme keskiporvariston olosuhteista riippuen. Me alistamme itsemme laille joukkojen mukaan vetämisestä ja ainoalle marxilaiselle taktiikalle “menemisestä syvimpiin ja alimpiin joukkoihin”, kasvattaen niitä vallankumouksellisessa väkivallassa ja leppymättömässä taistelussa revisionismia vastaan. Puolueen joukkotyö tehdään kansanarmeijan kautta ja joukot mobilisoidaan, politisoidaan, organisoidaan ja aseistetaan uutena valtana maaseudulla ja Kansan puolustuksen vallankumouksellisessa liikkeessä [Movimiento Revolucionario de Defensa del Pueblo] kaupungeissa.

Synteesinä kovan taistelun ja puheenjohtaja Gonzalon johdon ansiosta meillä on marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajatteluun luottava puolue, uudentyyppinen puolue, joka johtaa kansansotaa ja on avannut näköalan vallan valtaamisesta maanlaajuisesti palvellen maailmanvallankumousta.

2. KANSAN SISSIARMEIJAN RAKENTAMISESTA

– Armeijan luonne. Kansan sissiarmeija on uudentyyppinen armeija, joka toteuttaa puolueen asettamia vallankumouksen poliittisia tehtäviä. Se soveltaa maolaista periaatetta: “Puolue pitää kivääriä komennossaan, emmekä koskaan anna kiväärin pitää puoluetta komennossaan.” Se täyttää kolme tehtävää: taisteleminen, joka on päätehtävä, sillä se vastaa organisaation päämuotoa; mobilisoiminen, joka on todella tärkeää ja jonka kautta puolueen joukkotyötä toteutetaan politisoimalla, mobilisoimalla, organisoimalla ja aseistamalla joukkoja; tuottaminen, soveltaen omavaraisuuden periaatetta, yrittäen olla muodostumatta taakaksi joukoille. Perusolemukseltaan se on talonpoikaisarmeija, jota puolue ehdottomasti johtaa. Puheenjohtaja Gonzalo opettaa meille: “Kansan sissiarmeijan rautaiset legioonat nojautuvat marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajatteluun, joka on sen voittamattomuuden perusta; ne on taottu kovassa elämässä, uhrauksessa ja kuoleman uhmaamisessa, jotka kohottavat sotilaat vallankumoukselliseen sankarillisuuteen.”

Kansan sissiarmeija. Marx on esittänyt, että proletariaatti tarvitsee oman armeijansa, ja teesin kansan yleisestä aseistamisesta. Lenin loi Puna-armeijan ja asetti teesin kansanmiliisistä, joka hoitaa poliisin, armeijan ja hallinnon tehtäviä. Puheenjohtaja Mao kehitti vallankumouksellisten asevoimien rakentamisen yhdessä joukkojen valtavan osallistumisen kanssa. Kansansota materialisoi joukkoluonteensa kolmessa suuressa koordinaatiossa.

Perustaen itsensä näihin marxilais-leniniläis-maolaisiin teeseihin ja ottaen huomioon kansansodan erityisen tilanteen puheenjohtaja Gonzalo esitti Kansan sissiarmeijan muodostamista. Kansansodan valmistelusta alkaen puheenjohtaja Gonzalo käsitti pääasiallisen organisaatiomuodon rakentamisen välttämättömyyden kansansodan edistämiseksi, vihollisen kukistamiseksi ja uuden valtion rakentamiseksi. 3. joulukuuta 1979 hyväksyttiin “Punaisen armeijan ensimmäisen divisioonan ensimmäisen komppanian” muodostaminen. Vuonna 1980 aloittamisen myötä ryhmät ja joukko-osastot muodostettiin, ja me kehotimme muuttumaan organisoimattomista joukoista sotilaallisesti organisoiduiksi joukoiksi.

Vuonna 1983 meidän täytyi ottaa harppaus eteenpäin vallankumouksellisten asevoimien rakentamisessa, ja me kohtasimme kansanmiliisien valtavan kasvun, joka osoitti, kuinka joukot tahtoivat taistella; edelleen, samana vuonna taantumukselliset asevoimat astuivat taisteluun meitä vastaan. Niinpä tuon vuoden maaliskuussa laajennetussa keskuskomiteassa puheenjohtaja Gonzalo esitti Kansan sissiarmeijan muodostamista. Miksi armeija? Koska oli poliittinen välttämättömyys ottaa yhteen vihollisen kanssa ja kehittää kansansotaa. Koko puolue hyväksyi tämän keskellä kahden linjan taistelua oikeistolaisuutta vastaan, joka vastusti miliisien ottamista osaksi armeijaa. Miksi sissi? Koska se soveltaa tällä hetkellä sissisotaa; se ei ole säännöllinen armeija vaan sissiarmeija, mutta sen ominaispiirteet mahdollistavat tarpeen vaatiessa sen kehittämisen eräänlaisena säännöllisenä armeijana. Miksi kansan? Koska se on tehty kansanjoukoista talonpoikien, pääasiassa köyhien, toimesta; se palvelee kansaa, sillä se edustaa kansan etuja. Todella tärkeä tilanne on, kuinka puheenjohtaja Gonzalo synnytti Kansan sissiarmeijan ottamalla osaksi kansanmiliisit, jotka koostuvat kolmesta voimasta: pääasiallisista, paikallisista ja perustavista, jotka toimivat pääasiassa maaseudulla ja kaupungeissa täydentävinä; tämä on suuri askel kohti aseistettujen joukkojen merta.

Kansan sissiarmeijan rakentaminen. Armeijan muodostaminen perustuu ihmisiin eikä aseisiin; meidän armeijamme koostuu talonpojista, pääasiassa köyhistä, proletaareista ja pikkuporvareista; se anastaa aseet viholliselta ja käyttää myös kaikenlaisia yksinkertaisia aseita. Tunnuksemme on: “Valloittakaa aseet!” viholliselta maksamalla minkä tahansa välttämättömän hinnan. Kansanarmeijan muodostaminen täytyy erottaa sen rakentamisesta.

Ideologis-poliittinen rakentaminen on ensisijaista ja perustuu marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajatteluun. Se perustuu puolueen poliittiseen ja sotilaalliseen linjaan sen kaiken poliittisen ja joukkotyön ollessa puolueen johdon alaisuudessa. Puolue organisoituu armeijan kaikilla tasoilla; kaksoiskomentoa sovelletaan: poliittista ja sotilaallista, ja kahden linjan taistelu kehittyy proletaarisen sotilaallisen linjan ja porvarillisen sotilaallisen linjan välillä. Lisäksi vallankumoukselliset asevoimat edellyttävät kolmen jaoksen muodostamista: poliittisen, sotilaallisen ja logistisen.

Sotilaallinen rakentaminen on tärkeää. Aseistettuna kansansodan teorialla ja käytännöllä, sotilaallisella linjalla ja puolueen sotasuunnitelmilla se organisoituu ryhmiksi, komppanioiksi ja pataljooniksi maaseudulla ja erikoisiksi joukko-osastoiksi ja kansanmiliiseiksi kaupungeissa. Tämä rakentaminen perustuu myös kahden linjan taisteluun. Kolme voimaa: pääasialliset, paikalliset ja perustavat, jotka näyttelevät erityistä roolia uuden valtion tukemisessa. “Kehittäkää komppanioita, vahvistakaa joukkueita suuntautuen kohti pataljoonia!” on yhä pätevä tunnus.

Koulutus on välttämätöntä ja korvaamatonta. Se pyrkii lisäämään sotilaallista kykyämme [la belicosidad]; harjoituksia ei voida sivuuttaa ja johtamiskyvyt ovat avain toimintaan. Harjoittelu erikoistuu; se kohottaa taistelun muotoja. Rohkeuden organisaatiolla on luokkaluonteensa, ja se voimistaa sotilaallista kykyämme, koska me taistelemme ehdottomalla epäitsekkyydellä ja täydellä vakuuttuneisuudella asiamme oikeutuksesta.

Synteesinä, puheenjohtaja Gonzalo on luonut Kansan sissiarmeijan uudentyyppisenä armeijana, hän on asettanut sen rakennuslinjan perustuen marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajatteluun, jotta se voi täyttää vallankumouksen erityiset tehtävät. Se on esimerkkinä maailmalle ja palvelee maailmanvallankumousta.

3. UUDEN VALTION RAKENTAMISESTA

Uuden valtion luonne. Valta on vallankumouksen päätehtävä, ja rintama on kolmas väline. Soveltamalla puheenjohtaja Maon mestarillista teesiä “Uudesta demokratiasta” puheenjohtaja Gonzalo opettaa meille käsityksen yhteisestä diktatuurista, joka muodostaa uusdemokraattisen kansantasavallan. Lähtien liikkeelle yhteydestä valtion–rintaman välillä kansan puolustuksen vallankumouksellinen rintama materialisoituu aluksi kansankomiteoissa maaseudulla, ja kaupungeissa se on yksinkertaisesti kansan puolustuksen vallankumouksellinen liike. Me rakennamme uutta valtiota maaseudulla, kunnes valta lopulta laajennetaan kautta maan.

Uudessa valtiossa valtiojärjestelmänä on työläisten, talonpoikien, pääasiassa köyhien, ja pikkuporvariston yhteinen diktatuuri, ja se kunnioittaa keskiporvariston etuja, kaikki tämä proletariaatin johdon alaisuudessa, edustajanaan puolue, joka soveltaa sen hegemoniaa tämän työläis-talonpoikaisliiton kautta. Hallintojärjestelmä toimii kansankokousten kautta.

Uusi valtio ja sodan sopeutuvaisuus. Uuden valtion rakentaminen seuraa kansansodan sopeutuvaisuutta, se voi laajentua tai supistua, kadota yhdessä paikassa ja ilmestyä toisessa. Se on sopeutuvaista. Puheenjohtaja Mao opettaa meille: “Meidän työläisten ja talonpoikien demokraattinen tasavaltamme on valtio, mutta tällä hetkellä se ei ole sitä sanan täydessä merkityksessä… meidän valtamme on vielä hyvin kaukana valtion täydellisestä muodosta… meidän alueemme on vielä hyvin pieni, ja vihollinen jatkuvasti unelmoi meidän hävittämisestämme.”

Pitäkää aina mielessä tukialueiden, sissialueiden, operaatioalueiden ja toimintapisteiden järjestelmä, koska ne muodostavat ympäristön, jossa uusi valtio kehittyy, ja ne ovat avain strategisen kurssin ylläpitämiseksi; tässä ympäristössä ja puolueen johdon alaisuudessa Kansan sissiarmeija liikkuu uuden valtion selkärankana.

Uuden valtion rakentaminen. “Lujittakaa kansankomiteoita, kehittäkää tukialueita ja tehkää edistystä uusdemokraattisessa kansantasavallassa!” Tämä on tunnus, joka yhä ohjaa sen rakentamista.

Me taistelemme vallan valtaamiseksi proletariaatille ja kansalle emmekä henkilökohtaista valtaa varten. Me vastustamme ryöstelevien kapinallisten joukkioita [errantismo] ja tukialueiden sivuuttamista.

Uusi valtio rakennetaan keskellä kansansotaa, ja se seuraa erityistä kehitysprosessia ollen meidän tapauksessamme rakentuva ensin maaseudulla, kunnes kaupungit on ympäröity, ja se muodostetaan läpi koko maan. Tämä on prosessi, jossa vanha valtio tuhotaan ja ristiriita vanha valtio–uusi valtio ilmenee. Tämä saa kaikki taantumuksen poliittiset ja sotilaalliset suunnitelmat epäonnistumaan ja vetää joukot osaksi taistelua.

Laajennetussa kansallisessa konferenssissa marraskuussa 1979 puheenjohtaja Gonzalo asetti suhteen rintaman–uuden valtion välille soveltaen puheenjohtaja Maon teoriaa. Ensimmäisessä sotilaskoulussa huhtikuussa 1980 hän kertoi meille: “… Meidän mieliimme, meidän sydämiimme, meidän tahtoomme on kylvetty kansanvallan siemen, me kannamme sitä mukanamme… Toverit, älkäämme unohtako kansanvaltaa, työväenluokan valtiota; työläisten ja talonpoikien valtio marssii kanssamme, me kannamme sitä kivääriemme päissä, se asuu mielissämme, sykkii käsissämme ja on aina oleva kanssamme leimuten sydämissämme. Älkäämme koskaan unohtako sitä, se on ensimmäinen asia, joka meidän on pidettävä mielissämme. Toverit, se syntyy hauraana, heikkona, koska se on uutta, mutta sen kohtalo on kehittyä muutoksen, muunnelman, hentouden kautta, kuin hento taimi. Olkoon juuret, jotka me kylvämme aloittamisen myötä, terveen ja riuskan valtion tulevaisuus. Kaikki tämä, toverit, alkaa syntyä kaikkein vaatimattomimmista ja yksinkertaisimmista toimista, jotka me aloitamme huomenna.” Vuonna 1980 jakokomiteat, uuden valtion siemenet, ilmestyivät; vuonna 1982 ensimmäiset kansankomiteat ilmestyivät, ja ne moninkertaistuivat vuoden loppua kohti pakottaen taantumuksen määräämään niiden aseelliset voimat astumaan taisteluun kansansotaa vastaan, sillä taantumuksellinen valta näki itsensä uhatuksi. Vuonna 1983 me hyväksyimme suuren suunnitelman tukialueiden valtaamiseksi, jonka eräs tehtävistä oli muodostaa uudemokraattisen kansantasavallan organisoiva komitea. Lähtien siitä liikkeelle me olemme seuranneet taistelua vanhan vallan uudelleenpystyttämisen vihollisen toimesta ja uuden vallan vasta-uudelleenpystyttämisen välillä soveltaen puolustamista, kehittämistä ja rakentamista.

Uusi valta on kulkenut verilöylyn läpi ja kehittynyt kansankomiteoiksi, jotka karaistuvat kovissa taisteluissa vihollista vastaan, taisteluissa, joita kiihottavat talonpoikaisjoukkojen, taistelijoiden ja militanttien veri.

Laajennetussa keskuskomiteassa maaliskuussa 1983 puheenjohtaja Gonzalo edelleen kehitti rintaman–uuden valtion rakennuslinjaa. Hän selittää tasot, joissa uutta valtiota organisoidaan: kansankomiteat, tukialueet ja uusdemokraattinen kansantasavalta. Tukialueen ja uusdemokraattisen kansantasavallan organisoivan komitean tehtäviä ovat johto, suunnitelu ja organisointi; kunkin tukialueen on kehitettävä sen oma erityinen suunnitelma.

Hän asettaa, että kansankomiteat ovat uuden valtion aineellisia ilmauksia. Ne ovat yhteisrintaman komiteoita; niitä johtavat komissaarit, jotka saavat valtiolliset tehtävänsä määrättyinä, edustajakokousten äänestäminä ja voidaan poisvetää. Ne ovat, tähän hetkeen saakka, salaisia; ne marssivat eteenpäin valtuuskuntien kanssa, ja puolue johtaa niitä soveltaen “kolme kolmannesta” -sääntöä: yksi kolmannes kommunisteja, yksi kolmannes talonpoikia ja yksi kolmannes edistyksellisiä, ja niiden olemassaoloa tukee armeija. Ne soveltavat kansan diktatuuria, pakotusta ja turvallisuutta harjoittaen väkivaltaa lujasti ja päättävästi puolustaakseen uutta valtaa sen vihollisia vastaan ja suojellakseen kansan oikeuksia.

Kansankomiteoiden joukko muodostaa tukialueen, ja tukialueiden joukko on kehä, joka aseistaa uusdemokraattisen kansantasavallan, tänään muodostumassa olevan. Me olemme edenneet tukialueiden valloittamisesta tukialueiden kehittämiseen, joka on nykyinen poliittinen strategia. Meidän täytyy kylvää uutta valtaa enemmän ja enemmän, jota varten meidän täytyy soveltaa viittä asetettua muotoa, erityisesti tänään, kun olosuhteet osoittavat kohti näköalaa vallan valtaamisesta kautta maan.

Synteesinä, puheenjohtaja Gonzalo on asettanut uuden valtion rakennuslinjan, ja kaksi tasavaltaa, kaksi tietä, kaksi keskusta on asetettu vastakkain. Me olemme edenneet uusien yhteiskunnallisten tuotantosuhteiden perustamisessa, ja muodostuva uusdemokraattinen kansantasavalta loistaa uhmakkaasti vanhaa valtiota vastaan ja avaa näköalan totaalisen vallan valtaamisesta. Tämä esimerkki rohkaisee maailman vallankumouksellisia, kaikkein erityisimmin kansainvälistä proletariaattia.

Marxismi-leninismi-maoismi, Gonzalon ajattelun seuraajina me omaksumme vallankumouksen kolmen välineen rakennuslinjan, Perun kommunistisen puolueen, joka on korkein organisaatiomuoto ja ensimmäinen poliittinen yhteisö; Kansan sissiarmeijan, joka on pääasiallinen organisaatiomuoto; ja rintaman–uuden valtion, vallankumouksen päätehtävän. Nämä ovat välineet, joita rakennetaan kotimaassamme kansansodan pauhussa ylittäen verijoet, joissa kommunistit, taistelijat ja joukot sankarillisesti antavat elämänsä materialisoidakseen oikeutetun ja oikean poliittisen linjan, jonka on asettanut puheenjohtaja Gonzalo, ja he, jotka selviävät, kantavat sen jatkamisen lippua palveluksena päämäärällemme, kommunismille.

ELÄKÖÖN PERUN KOMMUNISTISEN PUOLUEEN MILITARISOIMINEN!

ELÄKÖÖN KANSAN SISSIARMEIJA!

ELÄKÖÖN MUODOSTUVA UUSDEMOKRAATTINEN KANSANTASAVALTA!

KOLMEN VÄLINEEN KONSENTRISEN RAKENTAMISEN PUOLESTA!

Perun kommunistinen puolue 1988

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.

Leave a Reply